Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Euroviisuartisti ja psykologi Kristina Hautala paljastaa, miten kaoottiset kotiolot värittivät lapsuutta, mutta myös tekivät hänestä taiteilijan.

• "Isä edusti turvallisuutta ja vakautta, mutta äiti oli kuitenkin se, joka hallitsi kotonamme vallitsevaa kaaosta."

• Kristina Hautala kertoo myös, millaista oli elämä 1960-luvun popmusiikin maailmassa ja miksi nouseva artisti katosi täysin julkisuudesta.

• "Euroviisujen jälkeen elin pienessä ja ahtaassa kuplassa ilman kontaktia maailmaan ympärilläni."

Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.

Tuottaja: Laura Santala
laura.santala@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Daniel Haatajan esivanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa.

• Danielin kotikielenä on ollut englanti, mutta suomalaisuus on kuitenkin aina ollut iso osa hänen identiteettiään: "Amerikkalaisena on ihan ok sanoa I'm Finnish, mutta kun puhun suomea, en ikinä sanoisi Olen suomalainen, koska merkitys on toinen."

• Vierailulle tulleet suomalaiset sukulaiset innostivat 1970-luvun loppupuolella Danielia hakemaan vaihto-oppilasohjelmaan, kun he huomasivat kuinka innokas nuorukainen oli oppimaan suomea.

• Hän on toiminut suomen kielen lehtorina Minnesotassa, ja myös vuoden Norjan Tromssassa, ennen kun hän vuoden 2023 alussa aloitti työt Uumajan yliopistossa.

  Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.

  Tuottaja: Jan Jacobson
  jan.jacobson@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Hanna Backman är född i Finland, och hon studerade både journalistik och kriminologi innan hon blev präst.

• På sitt jobb på anstalten Hall möter hon många personer som gjort sig skyldiga till grova brott, och hon säger att det har sitt pris att ta del av starka och stundtals mörka livsberättelser.

• Hanna Backman blir ofta berörd av lojaliteten bland de intagna, och hon möter många empatiska och intelligenta människor. En dålig dag kan hon känna att hon jobbar med huggormar.

• "Om det här är de mest hopplösa människorna i Sverige, Sveriges mest grovt kriminella, ja då finns det ändå hopp."

Alla Sveriges Radio Finskas sommargästprogram finns i Sveriges Radio Play-appen. Använd sökordet Kesäpuhujat.

Producent: Hanna Sihlman

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Marco Nilsson on konfliktitutkija Jönköpingin yliopistolla. Vuonna 2011 Marco näki, miten hänen kotikaupungistaan Göteborgista lähti paljon jihadisteja Syyriaan taistelemaan. Marco halusi selvittää mikä sai nämä ihmiset radikalisoitumaan, ja seuraavien vuosien aikana hän tapasi monia jihadisteja.

• Hän vietti lapsuutensa Kirkkonummella ja leikki juoksuhaudoissa. Hänen kotiseutunsa, ja koko Porkkalan alue oli vuokrattu vuodesta 1944 vuoteen 1956 sotilastukikohdaksi Neuvostoliitolle, ja Marcon lapsuudessa joissakin juoksuhaudoissa oli vielä puiset konekiväärin tukipuut jäljellä.

• Alun perin Marco Nilssonista piti tulla pappi, mutta hän keskeytti teologian opinnot Helsingin yliopistolla ja muutti Linköpingiin opiskelemaan valtiotieteitä.

• Marcon molemmat isoisät sotivat Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan, ja lapsena Marco oli kuunnellut paljon vaarien kertomuksia sodasta. Monet näistä muistoista ovat nousseet Marcon mieleen, kun hän on tutkinut konflikteja ja vieraillut sota-alueilla.

• "Sotien inhimilliset kasvot ovat usein hyvin samanlaiset, huolimatta missä ja kuka taistelee. Kolmas jihadisti kertoi, kuinka hän oli päättänyt palata Syyriasta Ruotsiin nähtyään haavoittuneiden kärsimyksiä ja kertoi, kuinka hän eräänä yönä oli kauhuissaan herännyt suuren kranaatin räjähtämiseen nukkumapaikkansa vieressä. Isäni isä nukkui Jatkosodan aikana teltassa, kun kranaatti oli räjähtänyt lähettyvillä. Ilmeisesti teltan kamiina oli osittain suojannut häntä, mutta silti häneen osui paljon kranaatin siruja. Niitä ei kaikkia koskaan saatu pois hänen selästään mutta hän jäi henkiin. Moni muu hänen aseveljistään, jotka olivat olleet samassa teltassa, kuitenkin kuoli. Sota on aina täynnä kärsimystä."

• Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.

  Tuottaja: Hanna Sihlman

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Suomenruotsalainen kääntäjä ja kirjallisuustieteilijä Janina Orlov on kääntänyt lukuisia suomenkielisiä menestyskirjoja ruotsiksi, muun muassa Sofi Oksasen sekä Rosa Liksomin kirjoja.

• Hän kuvailee suomenruotsalaista lapsuuttaan Suomessa ja miten hän pikku hiljaa oppi hevostalleilla suomea ja uskalsi käyttää sitä.

• Muutettuaan Ruotsiin 1990-luvun loppupuolella Janina Orlov uskoi elämänsä muuttuvan yksinkertaisemmaksi ruotsinkielisessä ympäristössä, jossa hän voisi käyttää äidinkieltään. Edessä odotti yllätys:
  ”Kun ensimmäisen kerran kävin vaatekaupassa ja pyysin neuvoa myyjältä, ’vad säger du?’ myyjä kysyi, toistin asiani ja olin hämilläni sekä tunsin itseni kömpelöksi. Vielä 26 vuoden jälkeen kuulen kommentteja ruotsin kielestäni, sitä matkitaan, tai kysytään ’kan du säga kul.’”

• Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.
  

  Tuottaja: Virpi Inkeri
  virpi.inkeri@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Uppsalabon Merja Haanpää blev rikskänd efter att ha deltagit i tv-programmet Hotell Romantik, som är ett dejtingprogram för 65-åringar och äldre. Hon ville möta passionen och förälskelsen en gång till i livet.

• Merja Haanpää föddes i Finland, nära Björneborg, och familjen flyttade till Sverige i början av 1960-talet. Som barn visste Merja inte vad hon skulle förvänta sig av det nya landet: ”Jag förstod inte vad det innebar, jag kände mig orolig. Skulle det finnas träd och sjöar där?”

• De första skolåren i Sverige var inte lätta, då hon inte kunde svenska. ”Att inte kunna språket och tvingas gå fram till svarta tavlan i klassrummet är en utsatthet som många har svårt att begripa.”

• Att alla barn ska bli lyssnade på och tas på allvar är viktigt för Merja Haanpää. Hon berättar i sitt sommarprat om vilken enorm och livslång inverkan en mellanstadielärarinna har haft på hennes liv, i stort och smått.

Sveriges Radio Finskas sommargästprogram finns i Sveriges Radio Play-appen. Använd sökordet Kesäpuhujat.

Producent: Mika Tahvanainen ja Virpi Inkeri
mika.tahvanainen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Ilmari Käihkö on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä sotatieteiden dosentti sekä yliopistonlehtori, joka on usein kommentoinut suomalaisessa ja ruotsalaisessa mediassa Ukrainan sotaa.

• Kesäpuheessaan Ilmari Käihkö käsittelee muun muassa Ukrainan sodan leviämisen riskiä, aikaisempien sotien jättämää traumaa ja pohtii, miten Ukraina voidaan sodan jälkeen rakentaa uudelleen.

• Sodan alkaminen oli Ilmari Käihkölle myös henkilökohtainen järkytys:
  "Itkin kuullessani Venäjän hyökänneen Ukrainaan herättyäni 24.2.2022. Itkin, sillä tiesin monen ukrainalaisen ystäväni lähtevän sotaan, josta kaikki eivät palaisi hengissä tai fyysisesti tai psyykkisesti ehjänä."

• Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.
  
  Tuottaja: Virpi Inkeri
  virpi.inkeri@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Anders Eriksson on miltei neljän vuosikymmenen ajan seurannut kuin aitiopaikalta Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita. Ensin Sveriges Radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, sen jälkeen Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvoksena ja viimeiset 12 vuotta Tukholman Suomen Instituutin johtajana.  

• Kun Anders Eriksson aloitti radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, hän oli käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin tutustumismatkalla. ”Mitä on tapahtunut?, oli ensimmäinen oppimani lause suomeksi”, kertoo Eriksson. Sen jälkeen hän kartutti suomen kielen taitoaan muun muassa Turun kauppatorilla tinkiessään mansikoiden hintaa ja Tampereella naisten iltapäivätansseissa. Suurin inspiraatio suomen kielen oppimiseen tuli kuitenkin Eino Leinon runoista, joita Vesa-Matti Loiri tulkitsee levyillään. ”Näin syntyi minun rakkaustarinani suomen kieleen, ja se tarina jatkuu yhä”.

• Suomen ja Ruotsin välit eivät koskaan ole olleet lähempänä sitten vuoden 1809, jolloin maat erotettiin toisistaan, toteaa Eriksson. Maiden välisiä suhteita on kuitenkin hoidettava. Uudet sukupolvet, niin ruotsinsuomalaiset kuin ruotsalaisetkin, on saatava kiinnostumaan Suomesta.

• Kesäpuheessaan Anders Eriksson palaa myös dramaattisiin hetkiin, jolloin hänen sydämensä oli pysähdyksissä lähes 14 minuuttia.

• Anders Eriksson on vuosikymmeniä ollut ikään kuin Suomen ja Ruotsin yhteinen lähettiläs. Hän on edistänyt ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa, ja päin vastoin suomen kieltä ja kulttuuria Ruotsissa. Hän päättää 12 vuotta kestäneen työnsä Tukholman Suomen Instituutin johtajana tänä vuonna ja jää eläkkeelle.
  
  Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.

  Tuottaja: Virpi Inkeri
  virpi.inkeri@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Maimo Henriksson on tehnyt yli 30-vuotisen uran Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä vuonna 1989 liittyi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatjovin Helsingin vierailuun, joka muistetaan myös Gorbatjovin ensimmäisestä kännykkäpuhelusta.

• Sittemmin Maimo Henriksson on ollut paljon tekemisissä Suomen Venäjän-suhteiden kanssa ja myös asunut Venäjällä:
  "Jokaisen matkan jälkeen minulla oli tapana istahtaa nojatuoliini Moskovan kotimme pienessä kirjasto- ja TV-huoneessa ja huokaista helpotuksesta – taas yksi matka, josta selvisin hengissä!"

• Ruotsiin Maimo Henrikssonilla on ollut vahvat siteet ensin ruotsalaisen isoisänsä ja sittemmin myös äitinsä puolison kautta.

• Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa hän aloitti syksyllä 2021 ja on jo ehtinyt olla mukana historiallisissa hetkissä täälläkin. Suomen presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen Suomen liittymisestä Naton perussopimukseen ollessaan valtiovierailulla Tukholmassa:
  "Itse hetki oli hyvin koruton, Tasavallan presidentti etäyhteydellä suurlähetystön kokoushuoneessa, Suomen hallitus etäyhteyden päässä Helsingissä. Tarkkakuuloisimmat kollegat kokoushuoneen ulkopuolella kuulivat kynän koputuksen – siinä se oli!"

  Tuottaja Sari-Anna Söderman
  sari-anna.soderman@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Oopperalaulaja Susanna Levonen oli pienenä mietiskelevä unelmoitsija ja ujo lapsi, mutta rakkaus laulamiseen johti ammatiin, jossa yhdistyvät urheilijan, näyttelijän sekä musiikon taidot.

• Kesäpuheessaan Susanna Levonen kertoo, miten hän päätyi oopperalaulajaksi ja mitä tämä ammatti on häneltä vaatinut ja antanut.

• "Laulunopettajani sanoi, että minusta täytyy tulla oopperalaulaja, ja että minulla on dramaattinen ääni! Vasta vuosia myöhemmin aloin luottaa itseeni ja omaan vaistooni", Susanna Levonen sanoo.

Tuottaja: Jan Jacobson
jan.jacobson@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Liam Kalevi Hytönen ville bli akademiker och det krävdes några riktigt tråkiga dagar under lockdown i Spanien, innan han insåg att han kunde leva på sin humor.

• Liam Kalevis familj flyttade flera gånger under hans uppväxt och han blev tidigt van vid förändringar och nya kulturer.

• "Det är faktiskt först när jag skriver den här texten som jag inser att jag har en tendens av att åka iväg när jag blir osäker", säger Liam Kalevi.

  Producent: Hanna Sihlman
  hanna.sihlman@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Kun Sanna-Kaisa ajoi ylinopeutta Tampereen moottiritiellä ja menetti ajokorttinsa, ymmärsi hän, että hän asui väärän miehen kanssa, väärässä paikassa ja väärässä maassa.

• Edes Miss Finlandiksi tituleeraaminen ei antanut Sanna-Kaisalle tunnetta, että hän olisi aito suomalainen. Ei myöskään Suomen passi, suomalainen pankkitili, eikä edes talo, jossa oli sauna sekä sisällä että ulkona.

• Sanna lähti tervehtimään ystäviään Ruotsissa: "Siellä, kuppikakkujen, koristeiden ja vaippakakun keskellä päätin, että minä muutan kotiin, Tukholmaan."

• Sanna-Kaisa Saari on valittu kesäpuhujaksi Sveriges Radio Finskan yleisön joukosta.
  
  Tuottaja Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Jessika Sillanpää vill förändra samhället så att barn till brottsförövare får stöd och inte behöver känna skam eller ansvar för brott som inte är deras ansvar.

• Jessika berättar om sitt livs trauma, då hennes pappa hamnade i fängelse för mordförsök på hennes mamma. Det resulterade i både stor skam och enormt ansvar för Jessika.

• Jessika är en dalkulla som är bosatt i Sörmland. Trots sin unga ålder är hon rik på både livserfarenhet och olika kulturer.

  Producent Merja Laitinen
  merja.laitinen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Jarmo Lainiota kiusattiin koulussa suomalaistaustan takia. Hän vaihtoi identiteettinsä ruotsalaiseen, mutta halusi aikuisiässä oppia suomen kielen uudelleen.

• Kun Jarmon isä kuoli, oli suru niin suuri, että Jarmo uppoutui töihin ja kehitti itselleen työhulluuden taakan – vielä tavallisen suomalaisen työhulluuden lisäksi.

• "Kolmekymppisenä sain identiteettini tasapainoon, valitsin molemmista parhaat ilmiöt: sauna, kalastus ja itsepäisyys Suomesta. Urbaani tyyli, Janssonin kiusaus ja kompromissin taito Ruotsista."

• Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Play:sta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.
  
  Tuottaja Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Tie hautausurakoitsijaksi kulki omien läheisten menettämisen kautta.

• Aivosyöpä johti Jeminan äidin kuolemaan ja hänen isänsä puolestaan kuoli odottamattomasti saunaan.

• "Olen oppinut ajan tärkeyden, turhan riitelyn tarpeettomuuden sekä kärsivällisyyden tärkeyden. Ei tarvitse olla täydellinen, kunhan osaa kuunnella."

Tuottaja Johanna Dickson
johanna.dickson@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Matti Ollikainens storslagna liv består av små stunder som inte sällan innebär ett inslag av rock'n'roll.

• Matti leder lyssnaren in i hans värld där musikerlivet visar sitt rätta ansikte – alltifrån travtidnings-gig till alldeles för små hotellrum.

• Göteborg är Mattis hemmaplan, fast barndomsminnen från Ullatti lever kvar och får honom att skratta gott.

Producent: Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Tukholmalainen Beatrice Reiman nousi 14-vuotiaana suosituksi tubettajaksi ja elämä tuntui täydelliseltä – kunnes kolme vuotta myöhemmin stressi sai hänen kroppansa lamaantumaan ja hänen ilonsa katosi.

• Kuraattorin vastaanotolla Reiman sai 17-vuotiaana diagnoosin: uupumus ja uupumuksesta johtuva masennus.

• Kesäpuheessaan Beatrice Reiman kertoo, miksi hän rakastaa tehdä töitä – mutta miksi hän on myös opetellut suhtautumaan töihin ja suorituksiin uudella tavalla.

Tuottaja:
Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee.
• Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta.
• ”Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan.”

Tuottaja Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Vuosia sitten biologi ja ilmastoaktivisti Urpo Taskinen teki lupauksen vielä syntymättömille lastenlapsilleen, että hän tekisi kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

• Hän myi autonsa ja on sen jälkeen polkenut tuhansia kilometrejä ensin pyörällä ja sitten velomobiililla, eräänlaisella polkuautolla. Sillä hän matkasi m.m. Pariisin ilmastokokoukseen.

• "Ihastuin. Vauhdin hurma oli yksi asia, mutta myös se, että tuo velomobiililla ajaminen oli niin leppoisaa. Olisi kuin olisin istunut kotona TV-sohvassa, istuin jopa paremmin!"

•  "Jos haluamme lapsenlapsillemme tulevaisuuden joka on hyvä ja vakaa niin ilmastonmuutos ja luonnon moninaisuuden pelastaminen on tärkeämpää kuin mikään muu."

Tuottaja Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Kesäpuhuja Johanna Parikka Altenstedt on sosiologi, toimittaja, kieli- ja susiaktivisti sekä juristi ja hän aikoo pureutua ruotsinsuomalaisuuteen kolmen eri teeman kautta.
• Sudet, sisu ja suomalaisuus ovat johdattaneet Johanna Parikka Altenstedtin lakiopintojen pariin 53-vuotiaana.
• ”Se joka ei ole taistellut kielensä ja identiteettinsä puolesta vieraassa kulttuurissa, ei ymmärrä, kuinka kuluttavaa se on.”

Tuottaja Tytti Jussila
tytti.jussila@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. – Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo.  Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista.
• Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara.
• Närväksikin kutsuttu Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan.

Tuottaja Bertil Isaksson
bertil.isaksson@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• När Maria var 8 år skickades hon hem från lekkompisen eftersom kompisens mamma hade fått veta att Maria är rom.
• Hon vet hur det känns att försöka gömma sin identitet för att man är rädd för hur folk ska se på en. Idag ser hon sitt ursprung som något fint, något som gett henne möjligheten att få det bästa av många världar.
• "När jag firade första gången midsommar med min svenska make och hans familj - jag som är uppvuxen på lenkkimakkara lärde mig att käka sill!"
• "Det märkliga är att jag har fått höra så många gånger: Men Maria du är ju som svensk! Speciellt när det har gått bra i mitt liv. Men sekunden som något dåligt hände  - då var man svartskalle."
• Om någon hade sagt till Maria när hon var en bråkig tonåring att hon en dag skulle bli rektor, hade hon skrattat högt. Men idag är det precis det hon är: både rektor och ledarskapscoach.

Producent Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Vielä terveenä nuorukaisena Sebastian Westin-Viippola hautoi itsemurhaa, kunnes ymmärsi, että muita ilahduttamalla voi kasvattaa omanarvontuntoaan.
• Pyörätuoliin jouduttuaan hän sai valita jäädäkö masentuneena sohvalle vai alkaako testata, mitä elämällä vielä on annettavaa: vuonna 2021 Westin-Viippola voitti vuoden 2021 parabob-kelkkailun maailmancupin.
• "Meidän täytyy vain jaksaa ja käyttää sitä sisua, mitä meillä on", kannustaa Sebastian Westin-Viippola.

Teija Nurminen
teija.nurminen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Artisten och låtskrivaren Ana Diaz har alltid simmat motströms men hennes ärlighet och sårbarhet har lett till framgång. I år vann hon två Grammisar – som årets textförfattare och årets pop.
• I sitt program får vi följa hennes krokiga musikaliska och personliga resa från Detroit och London till Los Angeles och slutligen till Stockhom – fram till året då hon blir hela Sveriges Ana Diaz.
• Hennes liv präglas av en inre känsla som driver henne framåt. En vind eller en eld: "När jag tittar på min släkt, i Finland och Spanien, så verkar vinden och elden finnas i dom också. Dom brinner."

Producent Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952.
• Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan.
• "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina."

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Fysioterapeutti Tanja Lappalaisen menneeseen vuoteen mahtuu paljon iloa ja surua, niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Ero, kylmäuinti, ja koronapotilaiden kuntoutus sekä uudenlaisten työasujen käyttö. 
  
  
• Vaikka Tanja on vuoden aikana nähnyt monta eri kohtaloa, on yksi potilas, jota Tanja ei koskaan tule unohtamaan – ruotsinsuomalainen potilas, jonka korona vei. 
  
  
• "Pidin potilasta kädestä kiinni koko toimenpiteen ajan. Olin siinä, kun hän nukahti ja sai letkun. Käden ote hellittyi. Hän jaksoi olla intubaatiohoidossa muutaman päivän, mutta valitettavasti ei hän siitä unesta koskaan herännyt."

Pauliina Rinne
pauliina.rinne@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Lotta Ilona Häyrynen kom till Norrköping från Björneborg som sexåring. Flytten till Sverige rörde ihop allt som har med klass att göra. Referenser och nätverk försvann. Hon förstod inte ABBA:s storhet och visste inte vilka Hasse och Tage var förrän i sena tonåren.

• Lotta Ilona Häyrynen växte upp med sin ensamstående språkvetarmamma som gjorde allt för att historien inte skulle upprepa sig. ”Kriget, hennes barndom, fädernas alkoholism, skammen. Inget skulle få lasta mig.”

• Kaksikielisessä kesäpuheessa kuulemme Lotan koskettavasta – ja ainoaksi jääneestä tapaamisesta isänsä kanssa. "Isäni joi puoli pulloa konjakkia, ennen kuin pystyi istumaan pöytään kanssani. Ymmärsin heti, mihin äitini oli rakastunut. Isälläni oli huumoria ja järkeä."

Producent:
Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• "I ett försök till att gömma min språkliga osäkerhet till mina föräldrars ursprung förkortar jag bort namnens nationella klang. Pauli blir till Paul och Reyes blir till Rey. Genast känner jag mig mer bekväm", berättar Paul Rey om de första stegen till hans internationella karriär.

• Men någonstans på vägen går han förlorad i den amerikanska imagen. I Sverige får han ett överraskande mottagande: "Du är ju en så att säga amerikansk artist! – Där blir ironin fulländad. Hur hamnar jag här?"

• I Finland blir han istället tagen som deras egen artist: "Här var det Pauli Jokela som var i fullt fokus. Jag var nu varken en amerikansk eller svensk artist. Jag var den finska artisten med den internationella karriären och den stora hitten för stunden."

Producent: Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Työelämätutkija Susanna Toivasen omalle työtaipaleelle mahtuu hyvää johtajuutta opettanut ruotsinsuomalainen siivousyrityksen pomo, koulukaverin hengen vaatinut traaginen työpaikkaonnettomuus sekä lopulta sysäyksen lentoemännän työstä kohti tutkijanuraa antanut pahoinpitely Seattlen kaduilla.

• Susanna Toivasen vaiherikas työura ylä- ja alamäkineen on antanut myös paljon aineksia hänen nykyiseen työhönsä, jossa hän tutkii työelämän hyvin- ja pahoinvointia.

• "Joskus opiskelijat ovat ahdistuneita ja epäröivät, ovatko he valinneet oikean koulutuksen. Kannustan heitä sanomalla, ettei kaikkea voi aina heti tietää, on annettava itselleen aikaa miettiä. Minä otin opinnoista 15 vuoden tauon, ja hyvin on mennyt."

Laura Santala
laura.santala@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Päivi Storgård on koonnut vuosien ajan tietoa sukunsa vaietusta salaisuudesta yhdessä serkkunsa, ohjaaja ja kirjailija Anna Takasen kanssa.
• Päivin setä Timo Takanen oli täyttämässä viisi vuotta, kun hänet lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Vain kolmevuotias pikkuveli Leevi, Päivin isä, jäi Suomeen. Veljekset löysivät toisensa uudelleen murrosikäisinä.
• "Aikuisena Timo ja Leevi soittivat usein puheluita, joissa ei oikeastaan sanottu mitään. Kuunneltiin toisen hengitystä ja sanottiin juu, kaikki on hyvin", Päivi Storgård kertoo.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Finska handgreppet –tekniikassa, jota Jouko sekä Tiina Pirhonen opettavat, on kyse vakavien synnytysvaurioiden ehkäisemisestä.
• "Vakavan synnytysrepeämän saaminen on todella invalidisoivaa naiselle", kätilö Tiina Pirhonen kertoo. "Se on suuri häpeä, ja siitä ei mielellään puhuta."
• Synnytyslääkäri Jouko Pirhonen toteaa, että hienointa ammatissa on se tunne, kun näkee että kaikki menee synnytyksessä hyvin: "Siinä tulee kyynel silmään edelleen."

Tuottaja: Tytti Jussila
tytti.jussila@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Professori Ilona Riipinen tutkii elinehtoamme ilmaa ja sitä, miten ilman pienhiukkaset vaikuttavat terveyteen ja ilmaston lämpenemiseen.
• "Olen halunnut uskoa, että pelko ei ole kestävä motivaattori tekemään niitä muutoksia, joita ympäristön pitäminen elinkelpoisena ja terveellisenä edellyttää. Luulen, että olen ollut väärässä", Riipinen sanoo.
• Ilona Riipinen puhuu myös siitä, miltä lapsen saaminen tuntui monen vuoden toivomisen ja pettymisen jälkeen: "Tajunnan räjäyttävä rakkauden, merkityksellisyyden ja juurtumisen tunne on kaiken vaivan arvoista".

Tuottaja: Heidi Herrmann 
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Ruotsin Allsvenskanissa göteborgilaisjoukkue BK Häckenissä pelaava Joona Toivio kertoo, mitä erityistä on nykyisessä Suomen maajoukkueessa, joka saavutti maan historian ensimmäisen EM-kisapaikan.
• Toivio kertoo myös lapsuudestaan perheessä, johon kuului perhehoitoon sijoitettuja lapsia.
• "Jalkapalloilijana minulta on monesti kysytty, kuka tai ketkä ovat esikuviani. Vastaus on aina ollut omat vanhempani", Joona Toivio sanoo.

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• "Jag minns när vi skulle plocka hjortron på myren. Kläpit, vi storstadsbarn, klev runt på de gröna kuddarna och var livrädda för att sjunka ner i en hålighet och uppslukas av världen för evigt", berättar Nina Wähä.
• När hennes mamma träffar sina syskon säger de ”Syö sika, huomenna tapetaan” till varandra.
• "Alla släkter har en jargong, humor eller förenande kraft, i en eller annan form."

Producent: Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Janne Raninen on tuomittu vankeuteen kahdesta eri murhasta. Vuonna 1998 hän sai tuomion gangsterijohtaja Dragan Joksovicin murhasta Solvallan raviradalla, vuonna 2003 osallisuudesta rikollisen lapsuudenystävänsä Volkan Ünsalin murhaan.
• Kesäpuheessaan Janne Raninen kertoo, miten hän aikoinaan teki huonoja valintoja, miten kaksi murhaa ja 23 vuotta vankilassa ovat muokanneet häntä, miten hänen tyttärensä syntymä muutti hänen elämänpolkunsa, miten hän on viettänyt aikansa vankilassa sekä mitä hän ajattelee tulevaisuudesta nyt, kun hän on pääsemässä koevapauteen tämän vuoden lopussa.
• "Tiedän, että edessä on suuria haasteita. Nyt asun yksin kahdeksan neliömetrin kokoisessa sellissä, joka on lukittuna 16 tuntia vuorokaudesta. Muutaman kuukauden päästä asun perheeni kanssa normaalikokoisessa asunnossa, jonka ovesta voin tulla ja mennä kuten haluan".

Elinkautisvanki, restonomi, kirjailija Janne Ranisen kesäpuhe on äänitetty Riihimäen vankilan studiossa vankilan opinto-ohjaajan avulla.

Tuottaja: Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• TV-tuottaja Lina Purasen sarja Kova työ raivostutti ja ihastutti katsojia viime syksynä. Nyt Puranen kertoo, miten omaan postilaatikkoon tipahtanut vihakirje pysäytti.
• Puranen vie kuuntelijan myös lapsuutensa kesiin Keski-Suomeen ja kertoo suvun neljän sukupolven ihmiskohtaloista Ruotsin ja Suomen välillä.
• "Hyvästelyt olivat mummille tosi rankkoja, ja sain usein huonon omatunnon kun lähdin pois. Varmaankin vaikeus hyvästellä on ollut jonkinlainen trauma lapsuuden sotalapsikokemuksista. Ja muutenkin, luulen että osaan nyt, kun olen itse äiti, kuvitella miltä tuntuu kun omat lapset ja lapsenlapset asuvat toisessa maassa. Että se kaipuu on valtava", Puranen kertoo.

Producent: Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Richard Nyman syntyi Eskilstunassa ja kasvoi Upplands Brossa. Lapsena hänen elämäänsä kuuluivat näpistelyt, pahoinpitely ja luvaton autolla ajaminen.
• Nyt Richardilla on korkeakoulutodistus, ja hän tekee työtä romanikysymysten parissa Eskilstunan kunnassa.
• "Lapsuus ja nuoruus oli niin ja näin, jouduttiin poliisin kirjoihin, mutta yksi ilta muutti elämäni", Richard kertoo.

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• 22-vuotias jalkapallolupaus Kaisa Collin pelaa Suomen maajoukkueessa ja ammattilaisena Eskilstuna United-joukkueessa.
• Kaisa puhuu omasta jalkapallourastaan, unelmistaan sekä naisten ja miesten jalkapallon eriarvoisuudesta.
• "Jos miespelaaja pelaa yhden kauden vaikka Kiinassa rahakkaalla sopimuksella, on koko loppuelämä turvattu, kun taas naispelaaja joutuu aina jännittämään, millä tulee toimeen peliuran jälkeen", Kaisa Collin kuvailee.

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Jojo Tuulikki Oinonen avled i slutet av januari 2022 efter en längre tids sjukdom. Hon arbetade som terapeut med skam som specialområde.

• Att vara sverigefinne var länge skamfyllt för Jojo, hon försökte att inte vara alltför finsk inför sina kompisar, men lyckades inte alltid.

• "Jag skulle vilja hylla alla sverigefinnar, allra mest de finska mammorna som inte velat stå i förgrunden, men aldrig heller vikit undan", säger Jojo Tuulikki Oinonen i sitt sommarprat 2019.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Leena Häyrynen oli mukana, kun Sveriges Radion suomenkielinen toimitus perustettiin 50 vuotta sitten. Hän teki radiota 42 vuotta ennen eläköitymistään.
• Lähetysaikaa oli aluksi kuusi tuntia viikossa, ja tavoitteena oli täyden palvelun vähemmistöradio samaan tapaan kuin Suomessa oli suomenruotsalaisilla oma radiokanavansa.
• "Sisuradio on ja on ollut maan suurin ruotsinsuomalainen kulttuurilaitos ja meidän ruotsinsuomalaisten ääni", Leena Häyrynen toteaa. 

Niki Bergman
niki.bergman@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Jari Salonen on ludvikalainen rockmuusikko ja tatuoija toisessa polvessa.
• Mustanaamio, Elvis ja isoisä Leo ovat muokanneet Jari Salosen elämää.
• Salonen oli kaksi viikkoa koomassa rankan huumeputken seurauksena ja oli kuolla yliannostukseen:"Olen onnellinen siitä, että sain vielä toisen mahdollisuuden, nyt mennään päivä kerrallaan".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Skånessa sisätauti- ja ylilääkärinä työuransa tehnyt 96-vuotias Raili Eyrich kertoo muistojaan Suomen talvisodasta ja jatkosodasta.
• Raili oli sota-aikaan aluksi tornilottana Helsingin olympiastadionin tornissa ja myöhemmin rajalottana itäisessä Suomessa.
• "Keväällä 1942 minut lähetettiin Karjalan kannakselle aivan rintamalle, tietenkin minua pelotti. Piti oppia kuulemaan milloin ammukset menivät yli tai tulivat kohti", kuvailee Raili Eyrich.

Tytti Jussila
tytti.jussila@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Minerva Ekrelius är en queer, polyamorös grafisk designer som vurmar för djurens rättigheter och veganism.
• Minervas mamma är finsk och Minerva har bott tio år i Finland där hon säger sig ha hittat sig själv.
• "Finland har skapat den jag är, där blev jag vuxen och skapade mina värderingar och det är det som gör att jag vet var jag står idag", säger Minerva Ekrelius.

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Kesäpuheessaan Keijo J Salmela kertoo, miten hän sai roolit kahdesta Harry Potter -elokuvasta ja mitä Cloe-koira hänelle merkitsee. 
• Helsingborgilainen paikallisjulkkis, 1,15 metriä pitkä näyttelijä, on värikäs näky.
• "Minulla on aina mukavan näköiset vaatteet, keltaista, roosaa ja hattuja. Minusta päällä pitää olla väriä, kun mustia vaatteita on joka paikassa", hehkuttaa Keijo J Salmela.

A-L Hirvonen Nyström
anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Mosambikin Beirassa liikkunut valeuutinen oli vähällä viedä entisen sosiaalityöntekijän Marjatta Mäkelän hengen.
• Kesäpuhuja Marjatta Mäkelä on tehnyt sosiaalityötä lapsiperheiden parissa yli neljä vuosikymmentä, pääosin Tukholmassa sekä viisi vuotta Mosambikissa aikana, jolloin maa oli sisällisodassa.
  "Täällä 'sossu' on pahinta, mitä on olemassa. Monille jopa pelottavampi kuin poliisi. Mosambikissa olimme toivottuja vieraita, joiden apua pyydettiin ja arvostettiin", Mäkelä kertoo kesäpuheessaan.

Matilda Peltonen
matilda.peltonen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Susanna Pettersson aloitti  Nationalmuseumin pääjohtajana elokuussa 2018. Museo on yksi Euroopan vanhimmista, sillä se on perustettu jo vuonna 1792.
• Museojohtaja puhuu tiedosta, uteliaisuudesta, vaikuttamisesta ja kulttuurin merkityksestä.
• "Tämän päivän maailmassa pärjäämisen edellytyksenä on kyky käsitellä tietoa ja pystyä arvioimaan onko se luotettavaa", Susanna Pettersson korostaa.

Kyösti Hagert
kyosti.hagert@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hiljattain työt lopettanut Mirjaliisa Lukkarinen Kvist on nyt onnellinen eläkeläinen. Aikaa jää kulttuuriin, kuntoiluun ja ystävien tapaamiseen.

Pitkän työuransa aikana Mirjaliisa Lukkarinen Kvist ehti tutkia ruotsinsuomalaisuutta sekä toimia hallintoaluetiedottajana Surahammarissa ja Tukholmassa.

Kun hän muutti Ruotsiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, hänellä ei ollut työkokemusta. Vaikka repussa oli vain lukion rehtorin suosituskirje, töitä löytyi sairaanhoitoapulaisena. 

Työ vähemmistökysymysten parissa opetti kärsivällisyyttä

Vähemmistötyönsä aikana hän tapasi monia järjestöaktiiveja ja tulisieluja ja sai myös oppia, että vähemmistöasioiden eteenpäin vieminen on välillä turhauttavan hidasta. Joskus asioiden ajaminen saattaa viedä jopa vuosia.

Äitini oli se, joka ohjasi minut ensin keskikouluun ja sitten lukioon. Hän oli karjakko ja emäntä. Minussa hän ei nähnyt minkäänlaista emännän ainesta. Hän valitti aina, että olin laihan luiru ja mikä pahinta, pelkäsin lehmiä.

Mirjaliisa Lukkarinen Kvist

Kesäpuheessaan Mirjaliisa Lukkarinen Kvist puhuu opiskelun merkityksestä, lapsuuden hiihtokilpailuista, eläkepäivien iloista.

Hän kertoo myös rakkaudestaan nykyiseen kotikaupunkiinsa. Jo pelkkä ajatuskin lomamatkasta synnyinseudulle Kärsämäelle saa hänet ikävöimään Tukholmaa.

Mirjaliisa Lukkarinen Kvistin valitsema musiikki:

Brita Koivunen: Polttava liekki
Celia Cruz: Rie Y Llora
Cesaria Evora: Tiempo Y Silencio 
Monica Zetterlund: Sakta Vi Gå Genom Stan

Ohjelman tuotti Tuomas Ojala.

Tuomas Ojala
tuomas.ojala@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

”Intia voi olla paljon, mutta harvoin se on tylsä!

Kristian Niemi, uskontohistorian opettaja

Uskonnon ja filosofian opettaja Kristian Niemi teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa vasta aikuisiällä. Matka suuntautui Intiaan, Karlstadin yliopiston opintokeskukseen Varanasiin, jossa hän opiskeli neljän kuukauden ajan. Intia yllätti monin tavoin, siellä oli muun muassa hyötyä suomen kielen taidosta ja intialaisten sosiaalisuus oli tarttuvaa.

Kristian Niemi on syntynyt Suomessa, Karjaalla. Hän opettaa Karlstadin yliopistossa uskontohistoriaa, erityisesti buddhismia ja hinduismia, ja tekee väitöskirjaa Tukholman yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii muun muassa sitä, miten uskonto käsitetään ja miten sitä opetetaan Intian kouluissa.  

Kun ennen matkaa Niemen huolena oli, miten hän osaisi kertoa oppilailleen Intian uskonnoista, olikin matka jälkeen huolena se, miten hän ehtisi kertoa kaiken, mikä pitäisi kertoa.

Intiassa hän oivalsi myös, että uskonto käsitetään eri tavoin Intiassa ja Ruotsissa.

Länsimaissa usko tarkoittaa, että uskoo jotenkin johonkin, Intiassa ei ole paljon väliä sillä, mihin uskot vaan sillä mitä teet.

Kristian Niemi, uskontohistorian opettaja

Kesäpuheessaan Kristian Niemi pohtii sitä, miten muutto uuteen kulttuuriin vaikuttaa ihmiseen. Niemi paljastaa, miksi hänellä Ruotsiin muuton jälkeen hänellä oli leuka ylirasituksesta kipeänä ja kuinka todella vähäpuheisesta suomalaisesta voi tarvittaessa tulla lähes suupaltti, kun olosuhteet ovat oikeat.

Kristian Niemen valitsema musiikki:

S.P. Balasubrahmanyam ja P. Susheela: Nenu Varana Nuvvu Asi
Eppu Normaali: Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset
Ismo Alanko: Hetki hautausmaalla
Madame Gandhi: Future is Female
Zen Café: Stop

Riitta Niemi
riitta.niemi@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Outi Niskala on asunut miehensä kanssa jo lähes parikymmentä vuotta Dalslannin Frändeforsissa. Kesäpuheessaan hän pohtii, kuinka pienellä lammastilalla voi pärjätä, jos satsaa laatuun, niin lihan, villan kuin taljojenkin suhteen.

Vanha ja yleinen luulo, että lampaat hoitavat itse itsensä, on väärä 

Vuodenkierto lammastilalla noudattaa samaa aikataulua joka vuosi. Vapaa-aikaa ei juuri ole, mutta toisaalta harrastukset nivoutuvat nekin lampaisiin: Outi on alkanut kilpailla paimenkoiransa Kain kanssa paimentamisessa.

Kumpi tuli ensin, lampaat vai border collie?

Outi Niskala painottaa, että border colliella on synnynnäinen tarve paimentaa, eikä niitä koskaan pitäisi hankkia pelkästään seurakoiriksi. Outin border collie "Kai" saa harjoitusta viitenä päivänä viikossa. Harjoituksia tehdään paljon muuallakin kuin kotona, jotta koira oppisi erilaiset tilanteet ja olosuhteet ja eläimet, niin että kilpailussa sitten kaikki sujuisi niin kuin pitäisikin.

Ennen kuin koiran kanssa voidaan harjoitukset aloittaa, on sen ehdottomasti toteltava paria peruskäskyä, sillä on oltava toimiva "seis - nappula". Eikä karjaan saa koskea.

Paimenkoiran palkkio on saada jatkaa paimentamista. Kunnioitus ja luottamus rakennetaan jo pentuna ollessa. Koira tarvitsee selviä sääntöjä ja lempeyttä. Outi Niskala kertoo, että koiraa ei voi opettaa paimentamaan, se joko osaa sen tai sitten ei. Vähitellen koiran ja lampurin välisestä yhteistyöstä tulee saumatonta, pelkän pillin signaalien avulla tehtävää karjan siirtelyä. Outi Niskalan kesäpuheessa kuuluu kokemuksen ääni.

Outi Niskalan musiikkivalinnat:

Pave Maijanen: Maailman tuulet
Allison Krauss: You´re just a country boy
Willie Nelson, Chris Stapleton: My heroes have always been cowboys 
M A Numminen: Jenkka hevosen puhdistamisesta
Tapio Rautavaara: Anttilan keväthuumaus

Ohjelman tuotti Ulla Rajakisto.

Ulla Rajakisto
ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Teddy Lučić on pelannut Ruotsin maajoukkueessa useat EM - ja MM- kisat, voittanut Ruotsin mestaruuden IFK Göteborgin paidassa sekä pelannut Bolognan, Leedsin ja Leverkusenin joukkueissa. Nyt hän on siirtynyt valmennuspuolelle ja Häckenin U19- joukkue on saanut maailmanluokan kokemuksen omaavan valmentajan.

Kesäpuheessa palataan lapsuuteen ja nuoruuteen, etsitään syitä onnistumiselle ja elämän valinnoille ja palataan hermostuttaviin hetkiin juuri ennen MM-ottelun alkua. 

Teddy Lučić on syntynyt ja kasvanut Göteborgissa, äiti on suomalainen ja isä Kroatiasta. Suomella on hänen sisimmässään oma selkeä paikkansa. Äiti saa erityiskiitokset, koska on puhunut pojalleen suomea, ja nyt poika voi seurustella sukunsa kanssa ja: pitää kesäpuheen suomeksi!

Jalkapalloa oli pienenä joka paikassa koko ajan: koulussa, kotona, pihalla ja harjoituksissa. Mutta oli yksi urheilu joka kilpailu jalkapallourasta: jääkiekko! Jääkiekko liittyy Suomeen ja suosikkijoukkue on selvä: keltamusta SaiPa!

Pienenä minulla oli vain yksi urheiluidoli, NHL:n Philadelphian maalivahti Pelle Lindberg. Fanatismi meni niin pitkälle, että olin päättänyt vaihtaa isompana nimekseni Pelle Lindbergiksi. Mutta minusta tuli jalkapalloammattilainen, isäni suureksi iloksi.

Onnistuminen on yhdistelmä monesta asiasta. Teddy Lučić pohtii, että isän puolelta on tullut ymmärrys jalkapalloon, äidin puolelta päättäväisyys ja sisu. Isoisältään "Papalta" hän kuuli lapsena paljon tarinoita, ja yksi niistä on jäänyt erityisesti muistiin. Isoisä kertoi että ei koskaan saa nostaa päätään juoksuhaudassa ollessaan. Sitä opetusta hän on soveltanut jalkapallokentillä:

Vastustajaa ei pidä aliarvioida, on oltava varuillaan ja hyviä ohjeita on kuunneltava.

Silti hän päätyi joskus "sotaan" isänsä kanssa nuorena rajoja kokeillessaan. Kun hän huomasi silloin menneensä liian pitkälle, hän juoksi salamana ulos pihalle ja kuin stressaantunut orava kiipesi pihapuun yläoksille turvaan. Kunnes joku oli käynyt kaatamassa sen puun.

Teddy Lučićin valitsema musiikki:

Erkki Junkkarinen: Saimaanrannan laulu
Erkki Liikanen: Lätkä lentää (SaiPan kannatuslaulu)
22Pistepirkko: Birdy
Zaprešić Boys: Igraj moja Hrvatska (Kroatian virallinen jalkapallolaulu)

Ulla Rajakisto
ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tukholmassa asuva kiinteistöpäällikkö Ann-Christine eli Anki Eriander kilpailee Espanjassa tankotanssin eli poledancin maailmanmestaruuskisoissa parinsa Amandan kanssa tänä kesänä jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla pari voitti pronssia, nyt tavoitteena on olla paras ruotsalainen pari ja mielellään myös mitalisija.

Tankourheilu oli alunperin miesten laji

Tankotanssi tai tankovoimistelu on Ruotsissa vielä varsin uusi urheilulaji, silla lajin ensimmäiset Ruotsin mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2012. Vaikka laji on Ruotsissa vielä nuori, on sillä vanhat juuret Intian kansallisurheilussa ja kiinalaisissa sirkusesityksissä.  Kiinassa ja Intiassa tosin vain miehet esiintyvät

Anki Eriander kertoo, että naisten tankotanssi juontaa juurensa strippi- ja tanssibaareista Yhdysvalloista. Tämä leimaa hänen mukaansa vieläkin urheilua, ja paheksumista saattavat herättää naisten ihonpaljastavat kilpailuasut. Se, että kilpailijalla on ihokosketus tankoon on kuitenkin Erianderin mukaan tärkeä turvallisuustekijä.

Ihmisten negatiiviset asenteet tankourheilua kohtaan vaikuttavat myös minuun. Toimin kiinteistöpäällikkönä, ja siksi kerrron harvoin urheilustani, yleensä vain sanon, että tanssin.

Anki Eriander

Anki Eriander kertoo, että hänen perheensä ja ystävänsä ovat kuitenkin aina kannustaneet häntä.

Ruotsin ulkopuolella poledance on paljon suurempi laji kuin Ruotsissa, ja Erianderin mukaan kansainvälinen polesport -liitto taistelee sen puolesta, että tankourheilu hyväksyttäisiin olympialajiksi.

Ann-Christine Erianderin valitsema musiikki: 

AYO: Betongdjungelboken
Kaija Pohjola: Onnen maa
Avicii: Fleeling Good
Calvin Harris: Slow Acid
Justin Timberlake: Can't Stop The Feeling 
Axvell & Ingrosso: Sun is Shining

Riitta Niemi
riitta.niemi@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Asianajaja Marko Tuhkanen perusti Haaparannalle vuonna 2008 oman asianajotoimiston, jonka työalueena on lähes koko Norrbotten. Suurelle yleisölle Marko Tuhkanen on tullut tunnetuksi useista huomiota saaneista rikosjutuista.

Marko Tuhkanen on monelle tuttu myös television Brottsplats Sverige -ohjelmasta, jossa hän oli asiantuntijana vuonna 2015.

Kaikki ansaitsevat uuden mahdollisuuden

Kesäpuheessaan asianajaja Marko Tuhkanen kertoo tekevänsä asiakkaansa eteen kaiken, sillä hän tietää, millaista on olla syytetyn penkillä. Tuhkasen omaan menneisyyteen kuuluu niin painiminen, vankila kuin juridiikan opinnot. 

Nuorena voi tehdä tyhmyyksiä, mutta sen ei pidä antaa pilata ihmisen koko elämää. Nuoruuden synnit pitää antaa anteeksi ja antaa kaikille uusi mahdollisuus.

Marko Tuhkanen, asianajaja

Tuhkasen mukaan kaikki voittavat, jos ihminen saa mahdollisuuden korjata erehdyksensä ja valita rikollisen uran sijasta muun tien.

Marko Tuhkasen valitsema musiikki:

The Meänland: Nouse, seiso
Jukka Raitanen: Kuka on viaton
Yazoo: Only you
Matti Esko: Olen suomalainen

Riitta Niemi
riitta.niemi@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Natalie Minnevik on 26-vuotias näyttelijä ja näyttelijäopiskelija, joka on ehtinyt tehdä jo paljon. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän teki 10-vuotiaana Klaus Härön elokuvassa Näkymätön Elina (2002). Hän on lisäksi näytellyt pääosan lyhytelokuvissa Myskväll (2007) ja Snöänglar (2007). 

Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Äkta Människor, Arne Dahl, Syrror ja Morden i Sandhamn.

Opiskellessaan Örebrossa, Natalie Minnevik löysi vastauksen siihen, miksi hän haluaa näytellä.  

Haluan kertoa ihmisille tarinoita. Tehdä heidän elämästään, viikosta tai päivästä helpomman, kun he saavat kuulla tarinan, mihin he voivat samastua.

Natalie Minnevik, näyttelijä

Natalie Minnevik on opiskellut teatterikorkeakoulussa Göteborgissa elokuusta 2017 lähtien. Samana vuonna hän sai valmiiksi juridiikan opinnot Örebron yliopistossa.

Natalie Minnevikin valitsema musiikki:

Johnny: Ihana aamu
Juhani Markola: Ääni puhelimessa
Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla
Paula Koivuniemi: Sata kesää, tuhat yötä
Kari Tapio: Juna kulkee
Juha Tapio: Sitkeä sydän

Ohjelman tuotti Riitta Niemi.

Riitta Niemi
riitta.niemi@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Eläkkeellä olevan Sisuradion suosikkijuontajan, Oili Tuomenojan, vahva elämäntarina ei jätä ketään kylmäksi.

Oili kertoo Kesäpuhuja-ohjelmassaan perheestään, monista työpaikoistaan, rakkaudesta ja myös suurimmista surun hetkistään.

Oili Tuomenojan valitsema musiikki

JUKKA POIKA: Rakastaa ja tulla rakastetuksi
TIMO TURUNEN: Suurin arvoitus
GEORG OTS: Rakastan sinua elämä
HALOO HELSINKI!: Terveisin mä

Ohjelman tuotti Erpo Heinolainen.

erpo.heinolainen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

– Tuntui todella hienolta, että Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth halusi nimittää minut Ruotsin kansallismuseon pääjohtajaksi. En olisi itse koskaan hakenut paikkaa. 

Työ Ruotsissa ei kuitenkaan ole ollut helppoa, kritiikkiä on tullut jatkuvasti. Ei Berndt Arellin taiteellisista linjavedoista, vaan arvostelu on kohdistettu henkilökohtaisesti häneen.  

Haasteita on ollut myös yksityiselämässä. Arell puhuu avoimesti ohjelmassaan tuskaisesta suhteestaan, jossa miesystävä pahoinpiteli häntä. Nyt kipeästä muistosta voi jo puhua.

– Häpeän kynnys oli korkea, mutta nyt tunnen suorastaan, että minulla on missio puhua parisuhdeväkivallasta, Berndt sanoo.

Berndt Arell palaa joka kesä lapsuutensa merimaisemiin, Turun saaristoon. Siellä on hyvä olla, ja rantakallioihin on painunut lapsuuden turvallisuus. 

– Meri, kalastaminen ja saaristo, ne ovat minun Suomeni!

Berndt Arell valitsi nämä kappaleet ohjelmaansa:

1. Jenni Vartiainen: Ihmisten edessä
2. Ultra bra: Kaunis ja ylpee
3. Frida Hyvönen: Fredag morgon
4. Olavi Virta: Aamu Airistolla

Ohjelman tuotti Virpi Inkeri.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sinikka Neuhaus on tanssinut Euroopassa, opiskellut teologiaa Uppsalassa ja opettaa nykyään tulevia opettajia Lundin yliopistolla.

Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän kertoo omista juuristaan, kiinnostuksestaan historiaan ja historian nivoutumisesta nykyaikaan.

– Tyttäreni sanoi että, on hämmästyttävää, että joku niin kamala asia kuin sota, myös aiheuttaa yllättäviä kohtaamisia, niin,  että siitä syntyy lapsiakin, Sinikka kertoo.

Sinikka muistelee myös tanssijan uraansa, joka vei hänet jo nuorena ensin Tukholmaan ja sitten Ranskaan.

Sinikka Neuhausin valitsema musiikki

TAISTO TAMMI: Kotkan ruusu
KATE BUSH: Hello earth
NICK CAVE AND THE BAD SEEDS: Straight to you
TEHDASORKESTERI BONK FACTORY ORCHESTRA: Minä soitan harmonikkaa 

Ohjelman tuotti Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Året är 1989. Hannu Sarenström är en utpräglad nattklubbsspecialist som är uppvuxen i Göteborgs "Europagården" - ett finskt kollektiv med en massa olika nationaliteter.

Hannu Sarenström hade tröttnat på tryggheten och på att jobba. Han ville göra nåt nytt. Som 30-åring tänkte han flytta till Mexico men innan dess ville han bekanta sig med den svenska landsbygden.

Av en slump hamnade han på Kinnekulle och blev en trädgårdsinspiratör som branschen inte hade skådat förut. 

Nu är det återigen dags att lämna den begränsande tryggheten för att söka efter något nytt.

Efter inspelningen av tankar och funderingar bestämde han sig att flytta till Danmark. Men det blir en annan historia. Här får du höra vad som ledde till nästa förändring.

Producent Ulla Rajakisto.

ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hannu Sarenström kuvailee matkaansa Göteborgin yöelämästä Kinnekullen hiljaiseen mökkiin kulttuuriseksi luokkaretkeksi.

– Mennään jostain hyvästä ja turvallisesta epävarmaan. Se on ihana kokemus elämässä, Hannu toteaa.

Oman retkensä hän teki vuonna 1989. Siitä alkoi puutarhan kaivaminen,  kirjailijan ura ja kokonaan uudenlainen suuntaus puutarhanhoidossa.

Hannu Sarenströmin valitsema musiikki:

Teijo Joutsela & Humppa-Veikot: Tulipunaruusut 
Håkan Hellström: Känn ingen sorg för mig Göteborg 
Reijo Taipale: Satumaa

Ohjelman tuotti Ulla Rajakisto.

ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Mika Kohonen on valittu viisi kertaa maailman parhaaksi pelaajaksi. Hän on voittanut kolme MM-kultaa Suomen maajoukkueessa ja kymmenen MM-mitalia. Hänet on valittu monta kertaa sekä Suomen että Ruotsin parhaaksi pelaajaksi. Menestys on myös vaatinut hintansa kipuina ja uupumisena.

Kesäpuheessaan Mika Kohonen kertoo kotiseudustaan, läheisistä ihmisistä ja masennuksesta toipumisesta.  

Ohjelmassa kuullut kappaleet:

1. Lynyrd Skynyrd: Simple Man

2. Dave Lindholm: Pieni ja hento ote

3. Florence+ Machine: Shake it out

4. Pear Jam: Just Breathe

Ohjelman tuotti Riitta Huikko.

riitta.huikko@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hanna Outakosken lapsuuden kylästä Suomen Lapin Outakoskelta pääsi Norjaan vähälumisina talvina kahlaten. Matkaa Tenojoen yli oli 70 metriä, mutta vesi oli kylmää. 

Rajalla Hanna sai jo pienenä monikulttuurisen identiteetin ja oli täysin luontevaa, että hän puhui eri ihmisten kanssa eri kieliä.

Kesäpuhuja-ohjelmassaan Hanna kertoo lapsuuden ikimuistoisista tempauksista, elämästään kahden maan rajalla ja monen kielen rajamaastossa sekä monista rooleistaan, esimerkiksi työssään ja monikielisenä äitinä. 

Hanna Outakosken valitsema musiikki:

ULLA PIRTTIJÄRVI-LÄNSMAN: Hold your colors
KATARINA BARRUK: Evelina
SOFIA JANNOCK: This is my land

 Ohjelman tuotti Kaarina Honkanen.

tipsasisuradio@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kesäpuhuja, päättämistaidon tohtori Ari Riabacke pohtii vanhempiensa valintaa jättää kaikki Suomessa, ja lähteä vieraaseen maahan tehtaaseen töihin.

Hän kertoo myös, kuinka hänen elämänsä muuttui, kun hänen isänsä teki itsemurhan ja muutkin läheiset poistuivat traagisesti elämästä.

Ari Riabacken valitsema musiikki:

Four Seasons: December 63 (Oh what a night)
Christopher Cross: Ride like the wind
Roxy Music: True to life
Supertramp: Child of vision

Ohjelman on tuotti Maynie Rantala.

maynie.rantala@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

”Se oli se päivä, kun perheemme meni rikki”

– Isä ei koskaan voinut kuvitella, että äiti voisi jättää hänet, Ilse kertoo. Perhe oli hänelle tärkeä.

– Hän sanoi: ”Te olette oma perheeni, minun kaikkeni”.

– Pari kuukautta sen jälkeen vei Birger Jarl äidin ja meidät tytöt Ruotsiin. Isä ja Pauli jäivät kotiin Helsinkiin, Ilse kertoo.

– Se tekee aina yhtä kipeää, eikä tämä surullinen tunne mene koskaan ohi, kun ajattelen isää ja Paulia.

– On ollut tummiakin muistoja, mutta niistä on tullut jo harmaita ja melkein valkoisia, Ilse Hammar summaa.

Ilse Hammar asuu tänä päivänä Upplannissa, kauniissa Öregrundissa, jossa hän kesäisin seuraa auringon laskeutumista mereen. Hän kokee, että Suomi on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana – aivan meren toisella puolella.

Ilse Hammarin valitsema musiikki

Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat: Maamme
Olavi Virta: Häämuistojen valssi
Olavi Virta: Yö kerran unhoa annoit
Olavi Virta: Kun ilta ehtii

Ohjelman tuotti Tytti Jussila.

tytti.jussila@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Mallorcalla ymmärsin, että ketään en voi muuttaa. Parempi auttaa, auttaa siinä missä olen lahjakas: laulussa, äänessä ja sen ilmaisemisessa.

Mirjana Petrova

Mirjana Petrova johtaa yritystä nimeltä Röstcenter, ja hänet valittiin vuonna 2015 Vuoden Nuoreksi Yrittäjäksi.

Kesäpuheessa Mirjana Petrova kertoo miten hänen isovanhemmat ovat vaikuttaneet hänen käsitykseensä moraalista, työstä ja elämänkatsomuksesta.

Pekka Kenttälä
pekka.kenttälä@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Klätterlivet har tagit honom till de sex kontinenterna, över 40 länder och han talar sex språk flytande.

I sitt program berättar Said Belhaj om det stundvis ensamma livet som proffsklättrare. Vi får följa med honom till Marocko, Frankrike och finska Österbotten - ett ort som har stor betydelse för Said.

Finns det något som gör mig nostalgiskt är det finsk musik, sauna och vidderna i finska Österbotten.

Said Belhaj, professionell bergsklättrare

Och musik – den spelar en viktigt roll i programmet – för Said Belhaj är nämligen inte bara bergsklättrare men även musiker.

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Said Belhaj puhuu kuutta kieltä ja työ on vienyt hänet kuuteen maanosaan. Koti on hänelle vaikeasti määriteltävä käsite, mutta ystäviä ja perhettä on ympäri maailmaa. Silti työ ammattikiipeilijänä on paikoin yksinäistä ja uhrauksia täynnä.

Jotkut toivovat, että pian on aika lopettaa, olenhan harrastanut tätä niin kauan jo. Mutta se on itse asiassa toisin päin - tuntuu että olen just päässyt vauhtiin ja kaikki muu tuntuu kaukaiselta.

Said Belhaj, ammattivuoristokiipeilijä

Saidin ottaa ohjelmassaan kuuntelijat mukaansa Marokkoon, Ranskaan ja Pohjanmaalle. Ja musiikilla on erityinen osa ohjelmassa – onhan Belhaj paitsi vuoristokiipeilijä, myös muusikko.

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Siinto Hämäläinen tunnetaan paremmin nimellä Papa Siinto vaikka hän itse on sitä mieltä, että ainoastaan jumalaa tulee kutsua isäksi.

Hämäläinen on jo kolmen vuoden ajan majoittanut kerjäläisiä takapihallaan. Syy - hyvää hyvyyttään.

– Näin kerran yhden kerjäläisen lähikaupan edustalla ja sanoin hänelle, että tule meille halkomaan puita ja siitä kaikki lähti.

Siinto Hämäläinen ja kyseinen romanimies ovat tämän jälkeen olleet ystäviä ja Hämäläinen on myös vieraillut miehen luona Romaniassa.

Halusimme nähdä minkälaista elämä heillä on ja olimme enemmän kuin tervetulleita. He pesivät meidän jalkojamme ja ruokapöydässä vahdittiin, että varmasti saimme syödä vatsamme täyteen. Vieraat eivät saaneet lähteä nälkäisenä pöydästä. Oma väki ehkä sai.

Siinto Hämäläinen

Kaikki olemme samanvertaisia

Siinto Hämäläisen takapihalla elämää jatkuu ja ihmisiä tulee ja menee. Vaikka moni saattaa luulla, että Hämäläinen auttaa kerjäläisiä koska hän säälisi heitä, se ei pidä paikaansa.

– Onhan meillä todella hauskaa yhdessä ja autamme toisiamme.

Ja kunnioitus, mikä kerjäläisillä on Hämäläistä kohtaan, on hänen mielestään turhaa.

Yritin kerran saada erään miehen sinuttelemaan minua, kun olin kyllästynyt kuulemaan romanilaisten teitittelyä jatkuvasti. Tämä mies, isoisä niin kuin minäkin, ei suostunut siihen. Hänen mielestä meidän välillä on suuria eroja. Ainoa ero minkä minä näen on se, että minulla on enemmän euroja taskussa, mutta entä sitten?

Siinto Hämäläinen

Mutta Siinto Hämäläinen ei halua olla Papa Siinto loppu ikänsä.

– Niin kauan kun minua kutsutaan Papa Siinnoksi, maassa on kerjäläisiä. Mutta heti kun heidän elämä paranee minusta tulee vaan Siinto. Sitä odotan innolla.

Tuottaja: Veronica Karlsson
veronica.karlsson@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kesäpuheessaan Tara Salokorpi pohtii elämänvalintoja ja mikä meidät saa valintamme tekemään.

Kiinnostus ihmiseen ja siihen, mitä vielä voi tapahtua, on pelastanut hänet menemästä liian pitkälle omassa hurjassa nuoruudessaan. Myös musiikkivalinnat ovat olennainen osa kesäpuhujamme tarinaa.

Ulla Rajakisto
ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Viime kesän ravikuninkuus Suomessa ja 10 000 voittoa ainoana pohjoismaisena ohjastajana olivat, Jorma Kontion mielestä, viime vuoden ja koko hänen ohjastajauransa suuria kohokohtia.

Juhannuksena Kontio voitti ravikuningas Jokivarren kunkulla kaikkien aikojen ensimmäisen Nordic King -kisan pohjoismaisille kylmäverihevosille.

– Itse on pitänyt kaikki voitot hakea, paljon on reissuja, 18 eri maata missä olen ajanut, ensi vuonna olen ajanut kilpaa 50 vuotta. 

Jorma Kontio asuu perheineen Enköpingissä, josta on hyvät yhteydet monille raviradoille. Muihin harrastuksiin ravilegendalla tuskin onkaan aikaa.

Hevoset ovat aina vetäneet puoleensa, kaverit ja ystävätkin ovat ravipiireistä, kyllä siitä on tullut elämäntapa.

Oulun Heinäpäässä syntynyt Kontio on lapsuudestaan saakka tottunut hevosiin koska hänen isänsä teki hevoskauppaa ja ajoi myös kilpaa.

Kesäpuheessaan huippuohjastaja kertoo ajatuksiaan elämästä ja raviurheilusta ja soittaa lempimusiikkiaan.

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Malou Zilliacus on dramatisoinut Levande vatten -monologin Clarice Lispectorin samannimisestä kirjasta, jonka alkuperäinen nimi on Água viva. Zilliacus on ollut Lispectorin tekstien ja ajatusten pauloissa jo useamman vuoden ajan, ja hän on rakentanut kesäpuheensa Levande vatten -lainauksien ympärille. Lispector ja Zilliacus yhdessä herättävät ajatuksia ja inspiroivat.

"Ennen kuin panen itseni järjestykseen. Minun täytyy saattaa itseni sisäisesti epäjärjestykseen. Jotta voisin kokea vapauden hetkellisen, mutta tärkeimmän asteen. Vapauden tehdä virheitä, kaatua ja nousta uudestaan."

Clarice Lispector, Água viva - Ajatuksen takana. Suomentanut Tarja Härkönen.   

Kai Rauhansalo
kai.rauhansalo@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Gabriel Suovanen on palkittu oopperalaulaja, joka imee päivän aikana sisäänsä kaiken mahdollisen ja käyttää niitä tunteita ja kokemuksia illan esityksessään. Tästä syystä hän nousee lavallekin viimeisenä. Gabriel Suovanen ammentaa oopperahahmoihinsa kaikkea mitä hänen arjessaan tapahtuu. Ja siinähän tapahtuu: laulajan ura, perheen hevostila ja kissahotelli pitävät Gabrielin positiivisessa stressissä kiinni.

Gabriel Suovanen muistelee kesäpuheessaan myös aikoja, jolloin hän kävi ukkinsa kanssa pilkillä, ja kuinka Veikko-ukki lauloi suurella tunteella vaimolleen Kyllikille.

Kai Rauhansalo
kai.rauhansalo@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Mary Juuselas sommarprat är en berättelse om att inte få vara med. En berättelse om att vara på botten, att söka efter identitet och tillhörighet och att kämpa för att bli sedd och älskad. Men det är också en berättelse om att hitta frid i att vara inhemsk och utländsk samtidigt. Att hitta kärleken till sig själv.

Mary Juuselas låtlista:

1. Mmmbop – Hanson

2. Kiss the rain – Billie Myers

3. Crash and Burn – Savage Garden

4. Black or white – Michal Jackson

5. Waka Waka Waka – Shakira

Producent: Helena Huhta
helena.huhta@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jonte Ramstens liv är ett konstant resande. Han bor i Stockholm, men hans band Fork har spelningar mest i Finland och annanstans i världen. Känslan av att man borde vara på flera platser samtidigt är vardagsmat för Ramsten. När bandet turnérar runt hela världen, gäller det att kunna släppa kontrollen och lita på att allting kommer att ordna sig.

Låtarna som hörs i Jonte Ramstens program:

1. Som En Gummiboll Kommer Jag Tillbaks Till Dej - M.A. Numminen

2. Keep On Swinging: Rival Sons

3. En lektion i fakta - Flygande finländare

4. Fix You - Fork

Producent: Tuomas Ojala
tuomas.ojala@sverigesradio.se

Lyssna på musiken i Spotify:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kesäpuhuja Nina Korvelan loistavasti alkanut ura psykologian saralla keskeytyi, kun hän sairastui MS-tautiin, joka lamaannutti hänet niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Tohtorin tutkinto ja väitöskirjan tekeminen jäivät kesken, eikä Nina pysty arvioimaan, saako hän tutkintoa koskaan suoritettua. Kesäpuheessaan Nina ottaa erityisesti esille MS-taudin aiheuttamat muutokset aivoissa.

Ninan kesäpuheeseensa valitsemat kappaleet:

1. Louise Hoffsten: Only the dead fish follow the stream
2. Jenni Vartiainen: Suru on kunniavieras
3. Rasmus Seebach: Tusind farver

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play -appissa.

Tuottaja: Johanna Dickson
johanna.dickson@sverigesradio.se

Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kesäpuhuja Johanna Jussinniemi on kotoisin Huddingesta. Hän muutti 24-vuotiaana Yhdysvaltoihin ja on viimeisen 10 vuoden aikana luonut siellä menestyksekkään uran pornotähtenä taiteilijanimenään Puma Swede.

Hän puhuu ohjelmassaan seksistä - aiheesta, joka kiinnostaa lähes jokaista. Seksi on myös aihe, johon aina päädytään, kun hän Ruotsissa vieraillessaan tapaa vanhoja ystäviään. Hän paljastaa ohjelmassaan Sisuradion kuuntelijoille myös omat vinkkinsä seksielämän parantamiseksi.

Johannan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet:

1. The xx: Missing
2. Moby: Flower
3. Depeche Mode: It's no good
4. Rihanna: Man Down
5. Tomoyaso Hotei: Battle without Honor or Humanity
6. Gheorghe Zamfir: The Lonely Shepherd

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa.

Tuottaja: Tuomas Ojala
tuomas.ojala@sverigesradio.se

 Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jonte Ramstenin elämä on yhtä reissaamista. Hän asuu Tukholmassa ja työskentelee helsinkiläisyhtye Forkin riveissä. Olo, että pitäisi olla useassa paikassa samaan aikaan, onkin pienen lapsen isälle arkipäivää. Yhtyeen keikkaillessa ympäri maailmaa on osattava päästää kontrolli ja luotettava, että asiat tulevat hoitumaan parhain päin.

Jonte Ramstenin kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet:

1. Som En Gummiboll Kommer Jag Tillbaks Till Dej - M.A. Numminen

2. Keep On Swinging: Rival Sons

3. En lektion i fakta - Flygande finländare

4. Fix You - Fork

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa.

Tuottaja: Tuomas Ojala
tuomas.ojala@sverigesradio.se

Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ruumiinavaus avaa Sam Ghazin kesäpuheen. Se on varta vasten käännetty suomeksi esikoisrunoteoksesta Sömn är tyngre än vatten. Se on ohjesääntö siitä, kuinka tehdä ruumiinavaus ja kuinka kirjoittaa elämästä. Siitä hän siirtyi tieteiskirjallisuuden pariin, ja onnistui.

Sången ur det kinesiska rummet on saanut paljon huomiota ja hyviä arvosteluja, ennen kaikkea koska se ei ole mikään tavallinen scifi-kirja. Se onkin oikeastaan omaelämäkerrallinen tarina - pääosassa on robotti, joka haluaa runoilla eikä analysoida syöpäsoluja. Teoksesta huomaa, että sen on kirjoittanut patologian erikoislääkäri, joka mieluummin kirjoittaa kuin tapaa potilaita.

Ilman äitiä ei olisi tullut kesäpuhetta

Sam Ghazin isä oli kotoisin Syyriasta, varakkaasta perheestä.  Äiti oli pientilallisen tytär Itä-Suomesta. Arabiaa Sam ei ole oppinut, mutta suomea kyllä, mutta vain lapsena. Nyt siitä on parikymmentä vuotta, joten miten selviytyä kesäpuhujatehtävästä kymmenvuotiaan sanastolla? No, äiti auttoi. 

Sam Ghazi miettii kahtiajakoisuuden etuja, kertoo alkuperästään, runoudesta ja patologiasta. Ja tähdentää, että kirjallisuus on kohtauspaikka, jossa voi ylittää rajat ja olla säälimätön. Parempi tehdä se siellä kuin todellisessa maailmassa.

Sam Ghazin kesäpuheeseensa valitsemat kappaleet:

1. Kanada's death, Pt 2, Adagio in D Minor, John Murphy, Sunshine - music from the motion picture
2. Avenue of Hope, I am Kloot, Sunshine - music from the motion picture
3. Streetlight, We must become the pitiless censors of ourselves, John Maus
4. Fredmans epistel 72-Lämnad vid Cajsa Lisas säng, sent om en afton, Visorna, Nina Ramsby och Martin Hederos

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play -appissa.

Tuottaja: Ulla Rajakisto
ulla.rajakisto@sverigesradio.se

 Kuuntele Sisuradion Kesäpuhujat 2014 - soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jenni Brahemarkilla oli ennen turvallinen ja hyväpalkkainen työ Kööpenhaminan keskustassa. Vaikka kaikki oli hyvin, hän kuitenkin koki, että hän oli työtovereistaan ainoa, joka oikeasti halusi firman parasta. Eräänä päivänä hän sai kuulla, että on olemassa kahdenlaisia työntekijöitä: yrittäjiä ja työläisiä. Pian tämän jälkeen Jennistä tuli pienyrittäjä, mikä muutti hänen elämänsä täysin.

Jenni Brahemarkin kesäpuheeseensa valitsemat musiikit:

1. Marzi Nyman: Outo tyttö
2. Nuket: Askeleet
3. Eppu Normaali: Tahroja paperilla
4. Dingo: Levoton Tuhkimo

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa.

Tuottaja: Jyri Markkula
jyri.markkula@sverigesradio.se

Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tomas Laustiola kertoo Suomen vuosistaan, perheestään ja paluusta aikuisena synnyinmaahansa  Ruotsiin.

Tomas Laustiola kertoo myös mieliharrastuksestaan moottoripyöräilystä. Hän kuuluu moottoripyöräyhdistykseen The Association on Recovering Motorcyclists, jossa huumeiden ja alkoholin käyttö on täysin kielletty. Tomas kertoo olevansa naimisissa kolmatta kertaa ja tuntee elävänsä hyvää elämää.

Tomaksen kesäpuheohjelmassa kuullaan seuraavat kappaleet:

1. Tapio Rautavaara - Yölinjalla
2. Shania Twain & Alisson Krauss - Coat of many colors
3. Johnny Cash - San Quentin 
4. Jill Johnsson, Doug Seeger, Magnus Carlsson - Going down to the river

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin klo 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavalla lähetettävässä Kulttuurisunnuntaissa. Kuunnella voit myös milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play -appin kautta.

Tuottaja: Riitta Huikko
riitta.huikko@sverigesradio.se

 Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Henna Ohranen on opiskelija ja risteilylaivan ohjelmaemäntä Tukholmasta. Jokunen ehkä tunnistaa nuoren naisen muutaman vuoden takaisesta Krama mig-elokuvasta. Mutta kesäpuheessaan Henna ei puhu valkoisesta laivasta tai valkokankaasta vaan sisaruudesta, menetyksestä ja siitä, kuinka elämän tiellä ei ikinä tiedä, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu.

Kun Henna oli vain 13, menetti hän siskonsa Leenan. Silloin 17-vuotias Leena menehtyi äkillisesti, ja mitä Henna ei voinnut tietää oli, että siskon kuolema vaikuttaisi hänen elämäänsä tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa.

Hennan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet:

1. Nick Drake - One of these things first
2. Fools Garden - Lemon Tree
3. Lisa Nilsson - En kort En lång
4. R.E.M. - Shiny Happy People

Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa.

Tuottaja: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Muusikko, Surunmaa-yhtyeen laulaja Viktor Fors Mäntyranta puhuu kesäpuheessaan identiteetistä.

Mistäs tämä ihmisten suuri kiinnostus identiteethiin tullee? Mie en ole vain toisen sukupolven suomalainen, mie olen Pohjois-Suomalaista syntyperrää, tarkemmin sanottuna Tornionlaaksosta, Pellon kunnasta ja Lankojärven kylästä.

Viktor Fors Mäntyranta

Mitä tämä tausta merkitsee hänelle, ja kuinka monta palaa palapelistä voi poistaa, ennen kuin identiteetti katoaa?

Musiikki Viktorin kesäpuheessa:

1. Kotimaani Ompi Suomi, Margareta Haverinen (soprano) & Jyväskylä Symphony Orchestra & Jorma Panula (conductor)
2. Kruuvamies, Fagervall Björkenvall
3. Loista Laakso, Laakso
4. Ramblin man, Hank Williams
5. Dementorer, Mattias Alkberg

Tuottaja: Pekka Kenttälä
pekka.kenttala@sverigesradio.se

 Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.