Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Erkki Vuonokari sai elämäntyöpalkinnon ruotsinsuomalaisten arkiston johtamisesta ja kehittämisestä, Markku Huovila taas on tehnyt elämäntyönsä taiteen, satiirin ja huumorin alalla. Molemmat ovat ruotsinsuomalaisia merkkimiehiä, ja kuten Markku toteaa, palkinnosta saa potkua uuteen elämäntyöhön, joka alkaa tästä hetkestä.

"Mä en enää tunne olevani, eikä mua pidetä siellä (Tenstassa) suomalaisena, vaan pohjoismaalaisena tai jonkun näköisenä alkuasukkaana. Mun ei tarvitse puolustaa mitään suomalaisuutta." – Markku Huovila

"Opiskelin latinalaisen Amerikan historiaa, mutta se oli teoreettista ennen kuin tapasin ihmisiä, jotka tulivat sieltä pakolaisina Rinkebyhyn. Sellaiset kohtaamiset ovat muuttaneet ihmistä aika paljon." – Erkki Vuonokari

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Juhana Vartiainen on elokuusta 2021 lähtien Helsingin pormestari.
Hänellä on teräviä mielipiteitä niin Suomen kuin Ruotsinkin politiikasta, jengirikollisuudesta, johtamistaidosta eri maissa ja mentaliteettieroista maiden välillä. Suomalaiset ovat tunteikkaampia ja epäluuloisempia kuin ruotsalaiset, sanoo Vartiainen. Hänellä on myös aivan erityisiä terveisiä ruotsinsuomalaisille nuorille. Tervetuloa Soilin ja Juhana Vartiaisen seuraan!

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Arja Saijonmaa on kaikille tuttu, mutta miten paljon tiedät hänen taustastaan ja monipuolisesta urastaan? 

Tässä ohjelmassa Arja kertoo yhteistyöstään niin kantaaottavien muusikoiden kuin iskelmätähtienkin kanssa, ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta ja tietysti saunan merkityksestä. Ja myös siitä, miten hän epäilijöistä piittaamatta toi suomalaisen tangon ruotsalaisiin salonkeihin.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta.

"Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?"

Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri oli mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 2018 ja hän esitti pääosaa kevään Remu-musikaalissa.

Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana.

Huom – Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja.

Ohjelma on uusinta.

Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi.
soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Ellis syntyi sata vuotta sitten oli Suomi itsenäistynyt vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Hän oli jo 10-vuotiaana pikkulotta, ja talvisodan syttymispäivän marraskuussa 1939 hän muistaa kuin eilisen. 
Kuuntele Elliksen värikäs elämäntarina, joka on myös sykähdyttävä kertomus niin sodan kuin mannerten välisen etäisyydenkin kestävästä rakkaudesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Markku kannustaa lapsiaan sanomaan "Heja Finland", olipa kyseessä mikä matsi tahansa – ja lapset myös tekevät sen!

Soilin seurassa Markku Rummukainen kertoo myös, minkälaista on osallistua YK:n suuriin ilmastokokouksiin ja hän arvioi ilmaston lämpenemistä tutkijan analyyttisesta näkökulmasta, kuitenkin pilke silmäkulmassa.

Onko ihmiskunnalla toivoa? Kuuntele Markun vastaus Soilin seurassa!

soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Suomessa julkaistuissa sanakirjoissa ei tietenkään ollut Ruotsin yhteiskuntaa kuvaavia sanoja. Ne piti luoda täällä."

• Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon pioneeri, filosofian tohtori Paula Ehrnebo sai median ja Tukholman Suomen Instituutin myöntämän elämäntyöpalkinnon 24.2.2021.
• Paula teki uraauurtavaa työtä 1970-luvulla, kun suomen kielen opetus Ruotsissa aloitettiin yliopistotasolla.
• Ulkoilu on Paulalle elämän eliksiiri, Vasa-hiihtokin on taittunut useamman kerran.

"Olen ehdottomasti kielioppinörtti! Olen aina pitänyt lauseenjäsennyksestä. Mikä jollekulle muulle saattoi olla hepreaa, oli minulle mukavaa!"

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Kerron lapsesta, jonka menetin, ja lapsesta, jonka sain."

• Kun menettää jotain suurta ja tärkeää, voi tilalle pyytää lisää rakkautta jotta jaksaa eteenpäin.
• Nadjan sisu on perintöä suvun vahvoilta naisilta, jotka sota-aikana hoitivat omin voimin sekä maatilan lehmineen että lapsikatraan.
• Ruotsissa syntyneelle Nadjalle suomalaisuus on sitä, että asiat sanotaan suoraan.
  

  "Mä elän ja toimin, mutta joku osa minua aina puuttuu. Sen kanssa pitää vaan elää."

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Olen kuin mennyt luostariin lankakerien kanssa  ja syventynyt patenttineulediagrammin symbolien tulkitsemiseen kuin raamatun lukemiseen"

• Tähtitaivas, avaruus ja musta materia kiehtovat Pahkista.
• Tanssilavalla avautuu maaginen maailma.
• Iän myötä monet asiat sujuvat vähemmällä vaivalla ja ruoanlaittokin innostaa, samoin käsityöt ja sienestäminen, Pahkinen kertoo.

"Tottakai teen joskus virheitä, mutta toivottavasti ne ovat mielenkiintoisia!"

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Irja Olsson lähetettiin sotalapsena Ruotsiin, kun hän oli seitsemänvuotias.

"Vasta aikuisena ymmärsin, ettei vika ollut minussa - vika oli sodassa"

Kuoronjohtaja, korkea sopraano, Suomiseuran ja Sotalasten keskusliiton puheenjohtaja – tässä vain alkua Irjan meriittilistalle.

– Kolmen tai neljän tunnin yöunet riittävät! Kun herään kolmelta yöllä, kaikki on ihan selvää. Silloin kirjoitan parhaiten.

Luovan ja aktiivisen toimittajan elämänfilosofiaan kuuluu, ettei jää jumittamaan, vaan katse on aina eteenpäin.

"Köyhyydestä ja tietämättömyydestä voi lähteä, mutta sinne ei tarvitse jäädä."

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Toni oli kolme, haki hänen äitinsä hänet Suomen Lapista isoäidin hoivista Botkyrkaan vasta rakenteilla olevaan Norsborgin lähiöön. Tonin elämä lähti jo varhain väärille raiteille.

”Me suomalaiset lapset olimme enemmän ulkopuolella kuin kaikki muunmaalaiset, jotka menivät ruotsalaisiin luokkiin. Meillä suomalaisilla oli omat luokat, seurustelimme keskenämme ja tuli riitaa ja tappeluja muiden kanssa. Väkivalta oli arkea.”

Tonista tuli raskaan sarjan rikollinen. Rötöstely huipentui 2003 epäonnistuneeseen arvokuljetusryöstöön, jonka jälkeen Toni sai pitkän vankilatuomion.

”Kun sä tapaat tuntemattoman ihmisen niin se kysyy aika nopeesti, että mitä sä teet työkses. Ethän sä voi semmoselle kertoa, että joo, mä teen ryöstöjä ja murtoja. Sitä joutuu valehteleen aika paljon. ”

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja Kaakkois-Aasian tsunamin yhteydessä.
• Työelämäpappina hänelle tuli käsiteltäväksi raskaita asioita, kuten työttömyyttä, itsemurhia ja onnettomuuksia.
• Lennart Koskinen on ollut aina edelläkävijä: ihmisoikeudet, samanarvoisuus sukupuoliseen suuntaukseen tai ihonväriin katsomatta ovat olleet hänen johtotähtinään jo vuosikymmeniä sitten.
• "Minusta ei koskaan olisi tullut hyvää poliitikkoa, koska olen tunneihminen", Koskinen kertoo.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Sodan jälkeen puute oli kova. Kaksi Maunon veljistä kuoli ravinnonpuutteeseen, Mauno itse lähti 15-vuotiaana pokasahan kanssa metsätöihin.
• Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat aina olleet Maunon johtotähtiä.

Aktiivisuus on tärkeää: mitä sitä kuolemaa odottamaan, se tulee odottamattakin.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Andy McCoy vietti lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Tukholmassa
• Tuore soololevy sai hyvät arvostelut
• "Mä oon saanu elää elämän, mitä ei nää edes elokuvissa"

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Heidi Avellan on työskennellyt niin radiossa kuin tv:ssäkin, mutta lehti on hänelle paras työpaikka.
• "Malmö on enemmän Kööpenhaminaa kuin Tukholmaa, mikä on ihan kiva!"

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Saarikoski, Alakoski, Sahlberg, Ferlin, Taube – niin suomalaista, ruotsinsuomalaista kuin ruotsalaistakin runoutta ja näytelmäkirjallisuutta mahtuu Niemisen repertuaariin
• "Hollywood-keikkaa en voinut jättää väliin, joten korvasin kolme loppuunmyytyä teatteri-iltaa omasta lompakosta."
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Eeva taisteli suomenkielisen radiotoimituksen kehityksen ja kasvun puolesta
• "Oli itsestäänselvää, että tätä tappelua ei hävitä."

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

• Saamelaiset, meänkieliset ja ruotsinsuomalaiset ovat lähellä Jukan sydäntä eikä hän ole säästänyt voimiaan, jotta vähemmistöt saisivat äänensä eetteriin.
• "Kun olen yksin seitsemää johtajaa vastaan, siinä auttaa kun on selkeät tavoitteet."

Soili Huokuna 
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Ilmeisesti sukulaissuhdekin on Juha Miedon kanssa ja olin jopa hänen turneemanagerinaan Torshällassa halonhakkuun maailmanmestaruuskisoissa. Huikee kokemus!"

Liisa Nassir Tolonen käyttää sekä isänsä että lastensa isän, muusikko Jukka Tolosen, sukunimiä. Hän on yhtä kotonaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin ja kuuden Helsingin-vuoden jälkeen hän käyttää edelleen sanontaa "me ruotsinsuomalaiset".

"En tee työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden hyväksi - mä elän niille!"

 Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Alussa hän oli tosi mukava ja charmikas. Kaikki tykkäsivät, että onpa mukava mies. Pikkuhiljaa, sitten kun tulin raskaaksi, hän muuttui, lopulta en uskaltanut sanoa edes omia mielipiteitäni."

Yvonne ajatteli lastensa parasta ja jätti miehen, kun kävi ilmi, että hän käyttää huumeita. Yhtenä päivänä mies oli oven takana, sanoi tuovansa vaatteita silloin puolitoistavuotiaalle pojalleen. Yvonne päästi hänet sisälle, he joivat kahvit parvekkeella, mies kysyi voisivatko he olla uudelleen yhdessä. Yvonnen vastaus oli kielteinen. Silloin mies otti kassistaan kanisterin, kaatoi bensiiniä Yvonnen ja heidän pienen poikansa päälle ja sytytti heidät tuleen.
Tuhopoltto tapahtui elokuussa 2005. Nyt Yvonne asuu poikiensa kanssa rivitalossa ja käy osapäivätöissä. Lähes sadan leikkauksen jälkeen hän on saanut itselleen kasvot ja kroppa toimii, vaikka palanut iho kiristää.

"Hyvät ystävät ovat tärkeitä, pitää karsia pois ne jotka antavat huonoa energiaa. Läheiseni näkevät, että olen sama Yvonne kuin ennenkin."

Haastattelija: Soili Huokuna. Kuuntele Yvonnen tarina klikkaamalla Play-nappia otsikon vieressä!

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Miesten mielestä on yleensä hauskaa, että työmaalle tulee tyttö töihin. Hekin pitävät siitä, että keskustelutyyli muuttuu pehmeämmäksi."

Aivokasvaimen takia Sandralla on jatkuva päänsärky. Kasvain on hyvänlaatuinen, mutta se on sellaisessa kohdassa, ettei sitä pystytä leikkaamaan pois. Sandra pinnistää ja puree hammasta niin, että jaksaa käydä töissä. Työmaalla on hänen mielestään niin hauskaa, ettei hän halua jäädä kotiin.

"Menin toisen kerran naimisiin 27-vuotiaana - voi että, ei sitä koskaan opi!"

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Muistan Rinkebyn värikkäänä ja iloisena paikkana"

Lapsuus lähiössä on jäänyt Kaisun mieleen aikana, jolloin tapahtui paljon. Aina oltiin ulkona leikkimässä ja aina löytyi kavereita. Kaisu toimi tulkkina äidilleen, joka ei koskaan oppinut ruotsia, vaikka asui täällä 50 vuotta.

"Lukiossa otin ruotsinkielestä parhaat arvosanat ja näytin, että kyllä mä osaan!"

Haastattelija: Soili Huokuna.

Soilin seurassa
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Veikko Salonen, taiteilijanimeltään Simon Scott, syntyi 1948 Merikarvialla. Perheessä oli kahdeksan lasta ja töitä oppi tekemään jo pienestä pitäen. Kalastus on ollut rakas harrastus koko elämän ajan, samoin puutyöt, ja rakennusalalta löytyi myös ammatti. Simon Scott on laulanut koko ikänsä ja nykyään hän käy viihdyttämässä muun muassa vanhainkodeissa.

"En ole koskaan ajatellut, että laulajan työssä olisi glamuuria. Olen aina valinnut tanssimusiikin niin, että tekstit sanoo ihmisille jotakin."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pertti kertoo, että hän sai hyvät lähtökohdat elämälleen itäsuomalaisessa Anttolassa. Kylän raitti oli kuin toinen koti ja nuoret oppivat ottamaan vastuuta. Ruotsiin Pertti lähti onnetonta rakkautta karkuun ja 80-luvun alkupuoli meni Rinkebyssä huoletonta poikamieselämää viettäen.  

"Risto sanoi, että voin jäädä hänen luokseen kunnes asiat selkiytyy. Siinä meni neljä puoli vuotta. Tehtiin töitä, ja rahat ryypättiin."

Kansankorkeakoulu toi muutoksen Pertin elämään. Elämän johtotähdiksi tuli muiden auttaminen, aktiivisuus vähemmistöasioissa ja viime vuosina myös ruotsinsuomalaisissa harrastajateatteriryhmissä.
Tukholmasta löytyi jo vuosia sitten myös suuri rakkaus, sattumoisin naapurikylän tyttö Savosta, jonka Pertti vei viime kesänä vihille.

Haastattelija: Soili Huokuna.
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

 ”Maantiellä tuli vastaan sotilas, joka sanoi, että älkää menkö tuohon helvettiin. Mutta sinne mentiin ja siitä alkoi meidän helvettimme, kymmenen vuorokauden yhtämittainen taistelu."

Kurt Antskog osallistui Suomen jatkosotaan 1941-1944 Syvärillä ja Karjalan Kannaksella. Hän haavoittui olkavarteen, oli Suomen puolella sotilassairaalassa muutaman viikon hoidettavana ja palasi rintamalle.
Sodan jälkeen hän lähti Kanadaan töihin, muttei palannutkaan Suomeen vaan tuli Kanadasta Ruotsiin rakkauden tähden. Avio-onnea on kestänyt jo 66 vuotta ja Kurtilla ja hänen vaimollaan Bibillä on neljä tytärtä.
Kurt ei arkipäivässä enää ajattele sotaa sen kummemmin, mutta unissaan hän joskus vielä turvaa selustaa puhdistamalla yöpöydän tavaroista.

Ohjelma on tehty vuonna 2018. Kurt Antskog kuoli 98-vuoden iässä huhtikuussa vuonna 2022.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Ennen kuin paranin, oksensin kahdeksan kertaa vuorokaudessa."

Anorexia, bulimia, ortorexia - Linda Lampenius on käynyt läpi nämä kaikki. Lääkärit arvelivat, ettei hän välttämättä koskaan saisi omia lapsia. Rakastuminen ja oman miehen antama tuki saivat aikaan sen, että Linda parantui. Nyt hänellä ja hänen aviomiehellään Martinilla on kaksi tytärtä.

 "Säilytän kaikki konserttiohjelmat ja arvostelut. Arkistoin kaiken. Mulla on jopa jopa astronauttijäätelöä Washingtonista tallessa pienessä pussissa!" 

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Keijo syntyi Haminassa 1961. Ruotsiin hän muutti 80-luvun alussa. Sieltä järjestyi sekä töitä että myöhemmin myös koulutus. Keijo on ollut kuorma-autonkuljettaja, nuoriso- ja päihdetyöntekijä, muusikko ja nykyään hän on myös pastori.

"Kun menin kouluun, olin ainoa tummahipiäinen. Huomasin, että minua katsottiin, ja mietin: miksi? Tajusin ensimmäisen kerran, että olin erilainen."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Soili Huokuna.
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pirjo Stråte on löytänyt elämälle uuden merkityksen: hän auttaa SPES-järjestön kautta muita selviytymään läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen.

Pirjon oma elämäntarina sisältää monia, satavuotiaan Suomen historiaan liittyviä koskettavia kohtia. Hänen oma isänsä myytiin 10-vuotiaana huutokaupassa ja aikuisikään ehdittyään Pirjon isä joutui sotaan. Pirjon aviomies taas oli pikkupoikana niin kutsuttu oravapoika, eli lapsi, joka suoritti kotirintamalla maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tulee sinullekin tuttu. Tällä kertaa toukokuussa 2018 virkaansa astunut Suomen Tukholman suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo siitä, miten hänen tiensä on kulkenut Turun liepeiltä makeistehtaan varjosta kansainväliseksi diplomaatiksi. Haastattelija: Soili Huokuna.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Teen tieteellistä koetta, jolla haluan osoittaa, että on mahdollista olla samaan aikaan esiintyvä taiteilija ja äiti. Olen esimerkiksi auttanut lapsiani läksyissä Skypen kautta, kun olen tehnyt töitä Kiinassa."

Marian suora ja konstailematon olemus valloittaa sekä teatteri-, elokuva- että tv-yleisön niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Häneltä luontuvat sekä vakavat roolit että sketsiviihde.

Sarja "Livet i Fagervik" ja elokuva "Halå halå" ovat esimerkkejä tuotannoista, joihin ei haettu erityisesti suomalaistaustaista näyttelijää, vaan niihin haluttiin juuri Maria Sid. Roolihahmoille kirjoitettiin uudet, Suomeen sijoittuvat taustatarinat.

Maria Sid ei ainoastaan näyttele vaan hän myös ohjaa.
Tulevaisuudessa hän aikookin keskittyä entistä enemmän juuri ohjaamiseeen.

 "Etsin aitoa tunnetta. En mieti, millainen olen, vaan olen oma itseni. Minua ei kasvatettu tytöksi tai pojaksi, vaan kannustettiin olemaan juuri sellainen kuin olen."

 Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Mutka etelässä on käyty, tiedän nyt mitä se on. Sen jälkeen arvostan vielä enemmän läheisyyttä Suomeen, suomen kieltä, maalla asumisen rauhaa ja tiedän, mistä minä oikeesti tykkään.

Eivor Olofsson täytti 70 vuotta 2017 ja hän nauttii eläkepäivistään Tornionlaaksossa. Hänen kotinsa on kaunis kulttuurikoti ja taide on hänen intohimonsa.

26 vuotta hän toteutti taiteellista ajatteluaan Haaparannan kansankorkeakoulun rehtorina.

 "Ihmiset näkivät, että tämä akka vetää tätä linjaa, ja sain voimakkaita naisia mukaani. Koulu on nyt kulttuurikoulu."

Haastattelija: Soili Huokuna.
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

 "Kun otti kaljan niin osas hirveen hyvää ruotsia. Mutta selvin päin ei osannut enää yhtään."

Irma Lehtosalo sai vanhemmiltaan raskaana perintönä liiallisen alkoholinkäytön.

Työuransa Irma teki sairaalassa keittäjänä ja siivoojana, kunnes selkävaivat äityivät niin pahoiksi, että työnteko piti lopettaa. Samaan syssyyn kuoli Irman äiti, ja tulevaisuus näytti synkältä. Markon menestys artistina toi yksyllättäen valoa äidinkin elämään.

Nykyään Irma Lehtosalo on täysin raitis, asuu lähellä Markon perheen kotia saaristoidyllissä ja nauttii lastenlasten kanssa puuhailemisesta.

"Markon isä on romani, ja hänen kulttuuristaan on minulla edelleenkin joitakin tapoja käytössä."

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Vaimo sanoi, että jos myyt klarinettisi, myyt myös sielusi."

Markku Putila sanoo, että klarinetti oli hänen ensimmäinen rakkautensa. Se rakkaus syttyi 60 vuotta sitten eikä ole koskaan pettänyt.
Toinen ja yhtä pitävä rakkaus löytyi sekin jo yli 50 vuotta sitten. Markku ja Leena Putila viettävät tänä vuonna kultahääpäiväänsä.

Kaksikielisten kuorojen lisäksi Markku Putila johtaa myös Sångkören Lyckan-kuoroa Kalixissa.

Lapsenlapset ovat Markku ja Leena Putilalle kaikki kaikessa. Isovanhempien ovet ovat aina avoinna perheen nuorisolle.

Ohjelman teknisestä toteutuksesta vastasi äänitarkkaaja Emilia Martin.

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta.

"Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?"

Kolme vuotta sitten Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri on mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 20.1.2018 ja hän esittää pääosaa kevään Remu-musikaalissa.

Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana.

"En mä mikään tähti oo. En vieläkään tajua miks jengi pyytää multa nimikirjoituksia."

Huom - Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja.

Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

”Alussa viilti ihan kauheesti kateus, ja pisteli: miks tolla on lapset elossa? Voi kun ei huutais lapselle, rakastais vaan”

Kuukausi tsunamin jälkeen Minni täytti 50 vuotta. Hän sai apua läheisiltään ja päätti pitää heille juhlat. Siellä itkettiin yhdessä, ja myös naurettiin kyyneleet silmissä. Minni päätti jatkaa elämää ja nyt, 13 vuotta tsunamin jälkeen, on hän uudessa aviossa ja yksi hänen intohimoistaan on kirjoittaminen.

”Tavallaan ihanaa, ettei mulla ole enää leimaa otsassa: tsunami”

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jake Nyman on johdattanut YLEn kuuntelijoita popin ja rockin maailmaan vuosikymmenten ajan. Hän on myös kirjoittanut lukuisia musiikkiaiheisia tietokirjoja, joista uusin on nimeltään "Kielletyt levyt".

 Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"19-vuotiaana laskeskelin, että olin siihen mennessä muuttanut 20 kertaa."

Seppo Karmitsa syntyi Pohjois-Savossa Rautavaaralla 1964. Viisi vuotta myöhemmin perhe lähti köyhyyttä pakoon Ruotsiin. Isän alkoholismin ja äidin uupumuksen takia Seposta tuli tavallaan perheen pää jo ennen kouluikää. Hän huolehti pikkusisaruksistaan, myi kukkia ja naapurinrouvien virkkaamia mattoja, ja hankki näin muutaman kruunun taskurahaa.

"Suomen-laivat ovat kolmas kotimaani. Juureni ovat siellä, minne hattuni laitan."

Musisoiminen on Sepolle ollut ilo ja lohtu vaikeuksien keskellä. Hän on käynyt Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun ja soittaa nykyään jatsia.
Päätyönä Sepolla on hoitoalan firman pyörittäminen ja kestävän kulutuksen puolesta toimiminen.
Ajattelutapa maapallon resurssien säästäväisestä käyttämisestä on peräisin lapsuuden niukista oloista.

"Ennen kaikkea olen neljän lapsen isä", pohtii Seppo elämänsä arvojärjestystä.

Sodanjälkeinen lastenkasvatus perustui Sepon kotona perustui sekä henkiseen että fyysiseen väkivaltaan, ja ankeat ajat ovat jättäneet jälkensä Sepon mieleen. Psykodynaaminen terapia on auttanut Seppoa työstämään lapsuuden traumoja.

"Mummon sanoin pitkän elämän salaisuus on kova työ ja huono ruoka."

 Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kerttu Sturesson uskaltautui hoitamaan aids-sairaita 80-luvun alussa, kun muut eivät vielä uskaltaneet. Hän teki työtä HIV-positiivisten ja aidsiin sairastuneiden kanssa 26 vuotta ja sai sinnikkäästä työstään muun muassa "Svenska hjältar"-tunnustuksen.

"Jo silloin kun olin pieni ja kärsin vilua ja nälkää, päätin, että kun saan rahaa ja ruokaa, niin käytän loppuelämäni muiden auttamiseen. Ja sitä minä olen tehnyt koko ikäni."

Kertun yksityiselämässä on ollut paljon surua ja lohduttomuutta lapsuudesta asti. Työ sekä pitkä liitto aviomies Stigin kanssa ovat antaneet voimaa ja valoa.

"Tansseissa sanottiin, että olen finnjävel. Itkin, kun pääsin kotiin. Rouva, jonka luona asuin, lohdutti minua ja sanoi, että ole vaan oma itsesi."

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

 Ilkka "Danny" Lipsanen on syntynyt Porissa 1942. Hän on yksi Suomen suosituimmista laulajista, yrittäjä ja musiikkineuvos. Dannyn levyjä on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta ja listahittejä on kertynyt muutamaa vaille sata.

"Aloitin 75-vuotispäiväni kiitosrukouksella, laitoin perään anomuksen, että josko saisi vielä lisäaikaa. Näin sitä mennään sitä lisäaikaa."

Dannyn ja hänen tyttöystävänsä, tangokuningatar Erika Vikmanin suhde on herättänyt kohua lähinnä suuren ikäeron takia. Erika on syntynyt 1993. Pari suhtautuu median kiinnostukseen tyynesti.

"Olen saanut elää ikäisteni, vähän nuorempien ja nyt vähän enemmän nuoren kanssa. Pysyn paremmin ajassa kiinni kun tiedän, mitä nuorempi sukupolvi ajattelee."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Pirjo oli 9-vuotias, päättivät hänen vanhempansa, että nyt lähdetään Ruotsiin. Koti-Savosta otettiin mukaan vain kiikkutuoli.

Pirjo oli Skanstullin suomenkielisen lukioluokan ensimmäisiä oppilaita. Vuoden -79 ylioppilaat tapaavat edelleenkin säännöllisesti. Kaikilla on mennyt elämässä hyvin, sanoo Pirjo. Poliisin ammatin valitsi heistä kaksi.

Pirjo Svegreus kertoo työstään korttelipoliisina Tumbassa ja Skövdessä, sekä työuupumuksesta, joka iski 22 työvuoden jälkeen, sekä tiestä takaisin ammattiin.

"Mieheni on myös poliisi ja hän muistaa ensimmäisestä tapaamisestamme, että minä kiroilin hirveästi. Myöhemmin ajelimme patrulliautoa yhdessä ja meistä tuli pari."

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Erkki Tammenoksa syntyi nykyisessä Venäjän Karjalassa vuonna 1935.
Hänen isänsä omisti Chymoksen makeistehtaan ja Erkin sanojen mukaan perhe kuului yläkastiin.

Erkki Tammenoksa kertoo haastattelussa lapsuudestaan sodan jaloissa, vanhempiensa alkoholismista, muutostaan Ruotsiin 50-luvulla ja siitä, miten hän vaihtoi vakaumusta porvarista työväenliikkeen edustajaksi.

Hän kertoo ystävästään Olof Palmesta, IB-skandaalista, valtiopäivätyöstä.

Hän ruotii ruotsinsuomalaisuutta ja ruotsinsuomalaisten toimittajien ja poliitikkojen roolia siinä, miten suomalaisten asioita on Ruotsissa ajettu halki vuosikymmenten.

Erkki Tammenoksan elämä oli värikäs ja vaiheikas. Haastattelun lopussa hän kertoo, mikä hänen mielestään on tärkeintä elämässä.

Erkki Tammenoksa kuoli Tukholmassa 12. lokakuuta 2017. Uusimme hänen haastattelunsa kesäkuulta 2016.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marion Rung syntyi musikaaliseen perheeseen Helsingissä pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Nuoren tytön haaveena oli tulla kampaajaksi. Toisin kävi. Laulun lahjat veivät artistin ammattiin, ja sekä euroviisu- että Sopotin laulukilpailumenestys antoivat nostetta uralle.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Martti Wallénin oopperaura alkoi Suomen kansallisoopperasta ja jatkui Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, missä hän lauloi 1975-2004.

Oopperalaulajan eläkeikä on 55 vuotta, vaikka bassoääni on silloin parhaimmillaan, toteaa Martti. Hän lopetti siinä vaiheessa laulamisen, meni naimisiin espanjalaisen Lolan kanssa ja muutti Mallorcalle.

Yhdeksän vuoden hiljaisuuden jälkeen ääni avautui uudelleen.
Lokakuussa 2017 Martti Wallén on mukana järjestämässä kotisaarellaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaviikkoa.

Ohjelmassa kuullaan Martti Wallénin ensimmäinen levytys 60-luvulta, Paljain jaloin.
Välisoittona on Pietro Mascagnin Intermezzo.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Martti Paananen teki lehtityötä Suomessa 20 vuoden ajan. Kun 50-vuotispäivät lähestyivät, vaihtoi hän toiseen ammattiinsa, johon hänellä on koulutus – hänestä tuli pappi ja työpaikka löytyi Tukholmasta.

"Toimittajan työssä ja papin työssä on yhteistä se, että molemmat ovat totuuden etsimistä."

Nyt syksyllä 2017, kun Martti Paananen on juuri viettänyt 60-vuotispäiviään, on hän Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja takana on myös reilut neljä vuotta pappina Australian Sydneyssä.

"Nautin jokaisesta aamusta, kun kävelen läpi Vanhan Kaupungin ja kiipeän Slottsbackenille. Kohta 300 vuotta täyttävän suomalaisen kirkon seinät ovat siellä monenlaista tarinaa tulvillaan."

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Elämäni suurin virhe oli se, etten puhunut äidinkieltäni omille lapsilleni."

Leena Lindantytär syntyi Itä-Hämeessä 1945, samana vuonna kun toinen maailmansota päättyi. Isä oli ollut sodassa ja pysyi kolmelle lapselleen melko etäisenä. Perheen keskipiste oli äiti Linda, ja äidin kunniaksi Leena Paalanen muutti sukunimensä Lindantyttäreksi.

Soilin seurassa Leena kertoo myös elämänsä miehistä ja siitä elämäntyylistä, jonka ansiosta onni kukoistaa hänen ja hänen nykyisen miehensä talossa Trollhättanissa.

Hellät sanat, joita lausutaan päivittäin, pitävät rakkauden elävänä."

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Maalaan sekä laillisesti että luvatta. Hylätyt tehtaat kiinnostavat eniten.

Vegan ei käytä omaa nimeään, sillä hän haluaa tehdä taidetta rauhassa, ilman julkisuutta. Työt puhuvat puolestaan. Identiteetti on niistä karsittu pois – jäljelle jäävät pääkallot ja luurangot.

Tutkin paikkoja maalaamalla niitä. Rakastan öisen kaupungin romantiikkaa.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin.

Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies.

Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan.

Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi.

Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa.

Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2017. Kuuntele hänen ruotsinkielinen Sommar-ohjelmansa täältä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ystävällisyys on kuin rakkautta työsaappaissa.

 Mia kertoo elämästään ja uudesta rakkaudestaan, joka löytyi netin kautta toiselta mantereelta. Pari tapasi toisensa ensimmäisen kerran elokuussa 2016, he avioituivat saman vuoden joulukuussa ja vastavihitty morsian muutti saman tien Kanadaan, aviomiehensä Timin kotimaahan. 
Sekä Mia että Tim olivat myyneet asuntonsa ja yhteinen koti, talo Nanaimon kaupungista, ostettiin keväällä.
 Juhannuksena 2017 Mia ja Tim juhlivat häitään ystävien kanssa Helsingissä.

Ketä viehättää deittaaja, jolla on aina naama näkkärillä? 

Mia on asunut aiemmin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, ja hän toiminut matkanjohtajana Afrikassa. Suomessa hänet tunnetaan muun muassa  "Maajussille morsian"-tv-sarjan juontajana.
Sisuradion kuuntelijoille Mia Halonen on tuttu Puhelinlangat laulaa-yhteislähetysten juontajana Helsingin päässä ja Soili&Waronen ShoW:n Suomen viihdeuutisten toimittajana.

 Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tapsan tie on kulkenut sinne minne keikat vievät: ristiin rastiin Suomea, ympäri ämpäri Ruotsia.

Jokaiselle näyttelijälle tule jossain vaiheessa se, että voi -kele, kun tähän ammattiin lähin!

Kiinnitys Riksteaterin suomalaiseen toimintaan kiinnitti miehen Tukholmaan lähemmäs 30 vuotta sitten.

Perheeseen kuuluu vaimo Hannele ja kolme aikuista lasta.

Tapio Aarre-Ahtion ura alkoi jo pikkupoikana Lahden Kaupunginteatterissa ja ympyrä sulkeutui, kun hän palasi sinne viideksi vuodeksi ennen eläkeikää.

Eikä nykyinen eläkeläinen laakereillaan lepää. Tapio palasi Ruotsiin ja täkäläisille näyttämöille, nyt ohjaajan roolissa.

Loppusyksystä nähdään Södertäljessä Tapion ohjaama ja kirjoittama Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvä esitys. Se on harrastajateatteri Tuikun tuotantoa.

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vaari soitti suomalaista tangoa, kun olin kesälapsena Pohjanmaalla. Tango on minulle kaipuumusiikkia. Pohdin, säilyykö yhteyteni Suomeen sitten, kun vanhat sukulaiset ovat poissa.

Darya Pakarinen on syntynyt Tukholmassa. Hänen äitinsä on suomalainen, isä on kotoisin Iranista. Darya itse viihtyy hyvin Aasian maissa ja erityisesti Japanissa. Månskensorkester keikkailee ahkerasti ympäri Ruotsia, Pohjolaa ja kauempanakin.

Daryan koti ja sielunrauhan paikka on tätä nykyä Smoolannissa. Siellä hän vetää kumisaappaat jalkaansa ja rentoutuu luonnon helmassa. Tai hyppää moottoripyörän selkään!

Uuden levyn laulut ovat syntyneet niistä tarinoista, mitä Månskensorkesterin keikoille tulleet ihmiset ovat kertoneet meille.

Månskensorkester julkaisi toukokuussa kolmannen pitkäsoittolevynsä Det nya Atlantis. Ohjelmassa kuullaan  kolme kappaletta uudelta levyltä. Poddversiossa kappaleet ovat lyhytversioina tekijänoikeussyistä.

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Nykyään voi asua missä tahansa. Elämä saa näyttää, missä tulen asumaan. Tärkeintä on, että itse tunnen olevani onnellinen.

 Liinu Diaz Rämö syntyi Rinkebyssä 1986. Kun hän oli 3-vuotias, perhe muutti Liinun isän kotimaahan Chileen. Perhe palasi takaisin Ruotsiin, kun Liinu oli 10-vuotias, ja hän jatkoi koulunkäyntiään Tukholman Ruotsinsuomalaisella koululla.

Meillä ruotsinsuomalaisessa koulussa oli yhteinen identiteetti, vaikka vanhemmat olivat eri puolilta ja eri yhteiskuntaluokista.
Ruotsalaisessa koulussa multa olis hävinnyt se, että saa olla erilainen.

Kuuntele koko Liinun haastattelu kuuntelulinkistä!

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jätin alkoholin kohta 30 vuotta sitten. Se on ollut paras päätös elämässäni.

Jukka Tuurala

Ajatukseni oli, ettei vähemmistöllä ole elinvoimaa ellei sillä ole yhteistä foorumia päivälehden muodossa. Sen idean yritin Ruotsin Sanomilla toteuttaa.

Jukka Tuurala

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Olimme sisareni kanssa ainoat isossa tyttökoulussa, jotka eivät olleet kristittyjä."

Tove Skutnabb-Kangas syntyi 1940 Helsingissä. Hän on kielitieteilijä ja pedagogi.

Tove toimi opettajana Steiner-koulussa, erityisluokilla kansakoulussa, ja Espoon ammattikoulussa. Vuodesta 1967 vuoteen 1968 hän työskenteli Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa professori Einar Haugenin tutkimusassistenttina.

Sen jälkeen hän palasi Helsinkiin ja toimi opettajana Helsingin yliopistossa.

Hän muutti Tanskaan vuonna 1979, missä hän hoiti luomutilaa yhdessä miehensä Robert Philipssonin kanssa.  Tove on toiminut Roskilden ja Kööpenhaminan yliopistoissa. Hän on myös dosenttina Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Vaasassa, alanaan kielelliset ihmisoikeudet.

Tätä nykyä Tove Skutnabb-Kangas asuu miehensä kanssa Lundissa ja he kumpikin tekevät edelleen täyttä työpäivää tutkimuksen parissa. He myös kirjoittavat tieteellisiä julkaisuja yhdessä. Tove tutkii ensisijaisesti monikielisyyttä, monikielistä koulutusta ja kielellisiä ihmisoikeuksia.

Joskus on ollut suoruudestani haittaa, tosin mieheni Robert on opettanut minulle diplomatiaa."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin. 

Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella:

1971 – 1975

Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.

1975-1978

Suomenruotsalaisen dokumenttielokuvayhtiön Epidemin toimitusjohtaja. Epidem oli erikoistunut Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, kuvaukseen ja teki usein yhteistyötä SVT:n kanssa. Minun tehtäväksi lankesi hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi Camilla Mickwitzin luomien animaatioelokuvien tuottaminen.

1978

Muutto Tukholmaan

1978-1979

Johan Haglebäckin toteuttaman  animaatioelokuvan ”Vem ska trösta knyttet?” tuotantotehtävät, mm kontaktit Tove Janssonin kanssa.

1979-1985

Dramatiska Institutetin teatteriosaston kurssisihteerinä. Näiden vuosien aikana opin tuntemaan koko Ruotsin  teatterimaailman. Toimin myös silloisen Nordiska Scenskolerådetin hallituksen jäsenenä. Siihen aikaan oli pohjoismaisilla yhteistyöprojekteilla ihan toinen rooli kuin tänään. Joka kevät järjestettiin koulujen välisiä tapaamisia eri maissa. Ja näin myös kontaktit Suomen Teatterikorkeakouluun syntyivät ja vahvistuivat.

1985-1988

Folkoperan markkinoija ja tuotantoassistentti. Dramatiska Institutetin teoreettisten vuosien jälkeen halusin kokea näyttämötaiteen tekemistä ihan konkreettisesti. Ja niin tämä mahdollisuus putkahti esiin Folkoperan muodossa. Näiden vuosien aikana oli ohjelmistossa Madame Butterfly, Taikahuilu, Turandot ja Lionardo. Asuin Folkoperan naapurikorttelissa ja olin vastuussa siitä että koko orkesteri oli aina paikalla esitysten alkaessa. Juoksin edestakaisin enkä uskaltanut alottaa illan viettoa ennenkuin esitys klo 19.00 oli alkanut.

1988-1992 asuin Helsingissä

1989-1991

Svenska Teaterin markkinointisihteerinä. Silloinen teatterinjohtaja Georg Dolivo, jonka tunsin jo entuudestaan, järjesti minulle työpaikan ja siitä olin todella iloinen ja kiitollinen

1991-1992

Teatteri Viiruksen tuottajana. Heti Suomeen muuton jälkeen toimin Viiruksen hallituksen jäsenenä ja kun päätimme että nyt on teatterin aika hankkia ensimmäistä kertaa tuottaja niin tehtävä lankesi aika luonnollisesti minulle. Uskomattoman huimat, antoisat ja unohtumattomat ajat seurasivat. Teatteria johtivat silloin Johan Storgård ja Mats Långbacka. Teatteri toimi silloin Rajasaaressa ja kesällä teimme Shakespearen tuotantoja Vasikkasaaressa Helsingin edustalla Ralf Långbackan ohjauksella.

1993-2003

Perustin oman tuotantoyhtiön Kario Kultur. Näiden vuosien aikana tein seuraavanlaisia projekteja:

Sain pian Ruotsiin paluun jälkeen tehtäväksi tuottaa Marionetteaterin kansainvälisen, aikuisille suuntautuvan nukketeatterifestivaalin. Sen kautta tutustuin huimiin kansainvälisiin tekijöihin ja ne kontaktit johtivat sarjaan festivaaleja...]]> Sveriges Radio 00:54:54 Heli van der Valk syntyi sodanjälkeiseen Suomeen Pohjanmaalla. Siellä piti hillitä ittensä ja ajatella, että mitä grannit sanoovat. Heli kehitti herkät tuntosarvet, jotka tekivät hänestä selviytyjän.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Heli van der Valk syntyi Lehtimäen perheeseen Laihialla 1948.
Hän oli 10 lapsen katraassa toiseksi nuorin.

Sodanjälkeisessä sylissä sekä aika että tila oli kortilla.

 Helin isä oli sodankäynyt mies, joka ei tunteista paljon puhunut.
Pohjanmaalla kunnioitettiin perinteisiä arvoja: vastuunottoa omasta elämästään. Parsittuja vaatteita ei tarvinnut hävetä kunhan ne oli puhtaat. Itsehillintä oli tärkeää: ei saanut olla liian äänekäs eikä itseään saanut tuoda liikaa esille.

Heli oli kyselijä. Hän oli lahjakas ja herkkä. Hän näki ja rekisteröi kaiken mitä ympärillä tapahtui. Nyt jälkeenpäin hän toivoo, että hän olisi oppinut pyytämään lohdutusta ja apua jo elämänsä alkutaipaleella. Aina piti pärjätä, mutta myöhemmällä iällä oppii, ettei avun pyytäminen ole heikkoutta, sanoo Heli.

Olen aina elänyt rajalla. Raja voi olla maantieteellinen tai se voi olla kieliraja. Olen elänyt myös kuoleman rajalla. Raja merkitsee, ettei kuulu joukkoon, mutta se merkitsee myös vapautta. Että voi olla sitä, mitä on.

Heli muutti Göteborgiin Keski-Euroopan kautta 1970-luvun lopulla. Hänellä oli aviomies ja hän odotti kaksostyttöjä. 80-luvun alkupuolella mies sairastui aivokasvaimeen ja siitä alkoi 18 vuoden taistelu sairautta vastaan. Kasvain voitti. Mies muuttui erilaiseksi. Heli ei enää nähnyt tunnetta miehen silmissä, eikä saanut vastakaikua omille tunteilleen. Hän lakkasi jollain tapaa olemasta.

Miehensä kuoleman jälkeen Heli toimitti antologian Att förlora en anhörig i hjäntumör. Vasta kun kirja oli valmis ja Heli laittoi sen kirjahyllyyn, pystyi hän menemaan eteenpäin elämässään ja koki taas olevansa oman elämänsä päähenkilö.

Haluamme unohtaa ja mennä eteenpäin. Mutta meillä on myös sisäinen pelko, että mitä jos mä unohdan! Nyt mä tiedän, että muistoni ovat kirjan kansien välissä ja itse olen vapaa.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Olen joskus tieten tahtoen yrittänyt tehdä duurikappaleita, mutta ei ne tahdo toimia.

Juhani kertoo elämästään: 

1980, 16-vuotiaana, menin urkukursseille ja siitä se lähti. Sitä aikaisemmin en ollut koskaan soittanut mitään.

Virstanpylväitä:

Kun olin 12-vuotias, muutimme perheeni kanssa Porista pieneen kylään Lilla Edetin lähistölle.

16-vuotiaana aloitin ensimmäisessä orkesterissani.

17-vuotiaana soitin ensimmäisen keikan ravintolassa. En meinannut päästä sisään, ennen kuin kerroin, että olen täällä soittamassa tänä iltana. 

"Koko yläasteen aikana en sanonut juuri sanaakaan.

Sen isompia koulutuksia ei minulla ole, vaan menin heti yläasteen jälkeen töihin Gullfiberille, joka valmisti frigoliittia ja samoihin aikoihin muutin kotoa pois – omaan asuntoon jo 17-vuotiaana!

-82 Yamaha alkoi opettaa minua opettajaksi ja minulla onkin ollut lukuisia japanilaisia opettajia.

Noin parikymppisenä aloitin kirkkourkujen virittäjänä (oppipoikana) ja tein sitä jonkun vuoden.

Siinä välissä olin myös töissä musiikkiliikkeessä, joka oli kirkkourkuvalmistamon yläkerrassa. Siellä liikkeessä sitten olinkin töissä 7-8 vuotta, kunnes ostin sen itselleni -90 ja myin takaisin -94.

Musiikkiliikkeen yläkerrassa oli samaan aikaan myös oma musiikkikoulu, jossa oli satoja oppilaita. Koulumme olikin sitten Ruotsin suurin urkukoulu paikkakunnan koon huomioon ottaen.

-83 oli ensimmäinen säestyskeikka. Säestimme Jamppa Tuomista, jolla oli tuore hitti juuri kun hän sai hittinsä "kuumat kyyneleet" ja se oli meille nuorille klopeille iso juttu.

Keikkailu sitten jatkui vuodesta toiseen ja esim. vuosina 1993-1994 tein yli 100 keikkaa vuodessa

-94 aloitin säveltämisen isommassa skaalassa, samaan aikaan alkoi Sisuradion Musalista.

2007 olin ensimmäistä kertaa filmistatistina (eka filmi oli ARN) ja sen jälkeen olin jonkun verran statistina eri filmeissä. Olin myös mukana Peter Settmanin Tratten ja Finkel -sarjassa ja muutaman mainosfilmin olen myös saanut tehtyä.

2013 luisui tikapuut ja tulin katolta alas suoraan asfaltille. Olkapää murskautui ja jalka meni mösöksi ja vieläkin on jonkun verran vaurioita.

"Velipoika sytytti kadulla tupakin ja näki sattumalta mainoksen urkukurssista. Pääsin mukaan ja jäin heti koukkuun.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Suomen suurlähetystö Tukholmassa sai tammikuussa 2017 uuden isännän. Hän on suurlähettiläs Matti Anttonen, jolla on takanaan jo yli 30 vuotta Suomen valtion palveluksessa.

Matti Anttonen syntyi 1957 Tampereella.
Anttonen toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuodesta 2008 vuoden 2012 huhtikuun loppuun saakka.

Me ajattelemme maailman tilaa kovin Eurooppa-keskeisesti. Maailman todellisuus ratkaistaan ihan muualla. Afrikassa väkiluku todella kasvaa ja iso kysymys on, onko ihmisillä siellä elämisen mahdollisuuksia.

Anttonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Hän tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986.

Vuosina 1987–1991 hän oli avustajana ja lähetystösihteerinä Moskovan suurlähetystössä, sitten kolme vuotta Geneven pysyvässä edustustossa ja vuosina 1994–1996 hän vastasi ulkoasiainministeriössä EU–Venäjä-suhteista. Vuonna 1998 Anttonen nimitettiin Venäjän-yksikön päälliköksi ja vuonna 2001 ulkoasiainministeriön Itäosaston apulaisosastopäälliköksi. Vuosina 2002–2006 hän oli ministeri ja edustuston päällikön sijainen Suomen Washingtonin-suurlähetystössä Yhdysvalloissa ja sitten energiakoordinaattorina Helsingissä 2007–2008, kunnes hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan. (Lähde: Wikipedia)

Asuin perheen kanssa Pohjois-Ruotsissa 1961. Pakolaisasia oli silloinkin ajankohtainen, vaikka pakolaiset näyttivät erinäköisiltä kuin tänään.

Soilin seurassa Matti Anttonen kertoo mietteitään Ruotsin-pestin alkaessa. 2016 hän matkusti Suomen valtion palveluksessa 25 maassa, ja nyt hän toteaa, että tuntuu ihan hyvältä asettautua Tukholmaan ja saada olla paikoillaan.

Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta. Ruotsin-virka on ensimmäinen ulkomaantyö, johon kukaan lapsista ei enää ole seurannut mukana. Uudenlaiset vapaa-ajan riennot ovat edessä nyt, kun pari on kahdestaan Tukholmassa ja virka-asunto sijaitsee kivenheiton päässä elokuva- ja muista teattereista.

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marjo Manell syntyi Helsingissä 1946.
Perhe asui aluksi Espoon Tapiolassa, sen jälkeen Lahdessa ja sieltä Marjo muutti Turkuun opiskelemaan.
Sieltä löytyi suomenruotsalainen siippa ja pariskunnan tie kulki Lontoon ja Espoon kautta Tukholmaan.

Marjolla on kaksi poikaa, Tobias ja Joni. Hän huomasi jo Jonin ollessa vauva, ettei nuorempi poika ollut samanlainen kuin isoveli tai muut lapset. Jonilla on aspergerin oireyhtymä, mutta hän sai diagnoosin vasta koulupoikana.

Marjo on taistellut poikansa ja muiden asperger-lasten oikeuksien puolesta. Hän on ollut mukana perustamassa lukio- ja kansankorkeakoululuokkia nuorille, joilla on aspergerin oireyhtymä.

"Päätin tehdä kaikkeni, jotta lapseni saa niin hyvän elämän kuin mahdollista.

1994, kun Marjo meni mukaan Ruotsin autismi- ja aspergerliittoon, oli liitossa vain muutama tuhat jäsentä. Nykyään heitä on 16 000. Marjo on ollut mukana liiton hallituksessa vuodesta 2001 ja jatkaa järjestötyötä edelleenkin.

 "Jos joku pystyy, niin sinä, Marjo.

Vastapainoa arjelle Marjo löytää tanssista. Hän on tanssinut balettia pienestä pitäen, ja vielä 40-vuotiaana hän aloitti uuden klassisen baletin kurssin.

Viime syksynä Marjo esiintyi omilla 70-vuotisjuhlillaan: hän riemastutti vieraitaan tanssimalla Sevillanas-flamencoa yhdessä parhaan ystävättärensä kanssa.

Ohjelma on tehty Marjon pojan Jonin, suostumuksella.

Haastattelija: Soili Huokuna

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kari Paanalahti syntyi Helsingissä 1960.
Hän varttui Pohjanmaalla Yppärin kylässä ja Kalajoella.
Nuori mies lähti ruotsinkielen taitoaan parantamaan ensin Uumajaan, sitten Tukholmaan, ja sitten sattui se tavallinen tapaus: rakkaus täytti sydämen ja visiitti vaihtui pysyvään asumiseen ja elämän rakentamiseen uudessa maassa.
Kari on naprapaatti, ja sen lisäksi että hänellä on oma Ryggakuten-vataanotto, työskentelee hän myös St Göranin sairaalan psykiatrisen osaston akuuttivastaanotossa. Hän on väitellyt tohtoriksi kipuennusteista ja hän on tutkinut särkyä ja erityisesti selkävaivoja.

"Tälle matkalle olisi pitänyt lähteä jo kaksikymppisenä, mutta siinä tuli elämä väliin.

Yhteys lapsuudenystäviin on säilynyt halki vuosikymmenten ja tänä talvena neljä kaverusta toteutti unelmansa: he tekivät kimpassa irtioton arjesta ja purjehtivat yli Atlantin. 4000 meripeninkulman matka Barcelonasta Ibizan, Gibraltarin ja Cap Verden kautta Karibialle kesti kolme kuukautta.

"Tärkeintä pitkällä purjehduksella on, että porukka tulee toimeen keskenään.

Kyseessä oli Atlantic Rally for Cruisers, ARC+, jossa oli mukana noin 70 venettä. Kilpailemaan ei kyllä lähdetty, sanoo Kari.

 Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Nea Beck Friis, os. Standertskjöld, syntyi vuonna 1944 Tukholmassa. Hänen isänsä oli lähettänyt Nean äidin Ruotsiin sotaa pakoon, kun Helsinkiä pommitettiin ja synnytyksen aika läheni.

3-vuotias Carola pääsi mukaan Ruotsiin, mutta joutui eroon äidistään ja päätyi tukholmalaiseen lastenkotiin. Kuukaudet orpokodissa olivat Carolalle onnetonta aikaa. Nea arvelee, että Carolaa painoivat lapsuuden kovat kokemukset koko hänen loppuelämänsä.

Nean äiti pääsi takaisin kotiin tytärtensä kanssa kun sota loppui. Perhe asui Helsingissä, mutta kaikki lomat vietettiin Hämeessä Nean sedän kartanossa, missä elämä oli auvoista ja palvelijat pitivät huolta lapsista niin ettei heidän tarvinnut koskaan olla yksin.

Tunnelma Wanantaan kartanossa oli kuin Tolstoin romaanista."

Nea muutti Ruotsiin 1960-luvun alussa. Hänestä tuli ompelija ja hän kävi hakemassa uusinta haute couture -oppia Sveitsistä.

Kaksi Nean aviomiehistä on myös ollut aatelisia, joten hän on aatelinen sekä syntyjään että avioliittojen kautta. Yksi Nean aviopuolisoista oli hyvä ystävä kuninkaan kanssa ja myös Nea kuuluu kuningasperheen seurapiiriin.

Isosisko Carola oli yksi Suomen suosituimpia laulajattaria 60-luvulla ja hänen uransa jatkui pitkälle 80-luvulle asti.

Nea ja Carola olivat hyvin läheisiä ja Nean suru oli suuri, kun sisar sairastui alzheimerin tautiin jo alle 50-vuotiaana. Carola kuoli 1997 vain 56-vuotiaana, eikä hän loppuaikoinaan enää tunnistanut siskoaan tai muita sukulaisia.

Carolan musiikki elää edelleenkin ja Nea on valinnut ohjelmaan joitakin sisarensa esittämiä lauluja.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Koti oli kuin Lappi-alttari. Kesäkuumallakin oli siskollani ja minulla lapinhatut päässä.

Tarinan kertominen on tärkeää, sekä suvun tarinan että oman tarinan, sanoo Kirsi. Hänen sukunsa tarina kertoo vahvoista naisista, lähtemisestä ja rohkeudesta.

Suvulla on myös salaisuuksia, joita Kirsi lähti tutkimaan ja selvittämään saatuaan hyvin erityisen puhelun 35-vuotiaana.
Langan toisessa päässä oli Kirsin isoäiti, jota hän ei  ollut koskaan tavannut. Hän muisti vain äitinsä toistaman tarinan: "Äitini on kolttasaamelainen, isäni saksalainen lentäjä. Myös sinussa on kolttasaamelaista ja saksalaista. Ole ylpeä juuristasi!"

Kirsi Vikman syntyi Helsingissä vuonna 1966. Hän muutti Ruotsiin nuorena rakkauden perässä. Se romanssi ei kestänyt, mutta löytyi Jimmy, jonka kanssa Kirsi avioitui, sai kaksi lasta ja pari ryhtyi myös tekemään töitä yhdessä.

Pariskunnan tunnetuin työ tähän mennessä on käsikirjoitus Klaus Härön ohjaamaan elokuvaan "Äideistä parhain".
2005 perhe muutti Suomeen. He palasivat takaisin Tukholman Södermalmille 2011.

 "Meidän lapset alkaa kyllästyä vanhempiinsa, kun mielikuvitushahmot pyörii päässä ja meidän keskusteluissa koko ajan.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tuula Sirjonen syntyi 1943 köyhään kotiin Merikarvialla, Länsi-Suomessa. Isä palasi sodasta hengissä, mutta muuttuneena miehenä.
Lapsia oli perheessä 11. Talous oli tiukka ja paljosta  oli puutetta.
Tuula oli jo pienestä pitäen innostunut esiintymisestä ja laulamisesta. Inspiraatiota löytyi lähipiiristä. Arkielämä kylässä oli hänen mielestään kuin teatteria.

Naapuritalon renkiä ja piikaa Tuula tarkkaili erityisesti. Piian nimi oli Hilta, ja kun Tuula muutti Ruotsiin, Hallstahammariin, hän kehitti itselleen roolihahmon, jolla oli piian piirteitä. Näin syntyi Hallstan Hilta, ruotsinsuomalaisten oma viihdyttäjä, joka sanoo suorat sanat ja esittää raikuvat pilkkalaulut.

Tuula Sirjosen tuotantoon kuuluu myös neljä lastenlaulua, joihin hän on tehnyt sekä sanat että sävelet. Hän on myös johtanut Hallstahammarin suomiseuran lapsikuoroa kuuden vuoden ajan.

Tuula Sirjosen lukuisiin roolihahmoihin Halstan Hiltan lisäksi kuuluvat myös Madame la Plume, sekä Eläkeläisten iltakurssi-esitykseen sisältyneet Nauru-Leena ja Aino.

"Murheen kantaa yksinkin, mutta iloon tarvitaan kaks.

Tuula Sirjonen kertoo ohjelmassa myös tehdastyöstä Hallstahammarissa. Hän työskenteli ensimmäiset kuusi vuotta ompelimossa, ja sen jälkeen hän teki pitkän uran pulttitehtaalla pakkaajana, sorvaajana ja tarkastajana.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hanna Majanen on kotoisin Lempäälästä, Tampereen läheltä. Hän syntyi 1978, opiskeli Jyväskylässä kansainvälisellä sairaanhoitajalinjalla ja muutti valmistuttuaan Ruotsiin koska työtilanne oli täällä parempi.
Hanna vaari oli merimies, ja sieltä saattaa olla peräisin Hannan into nähdä maailmaa.
Työskentely maailman kriisipesäkkäissä on Hannan valinta. Hän ei pidä uhrauksena sitä, että oma perhe on vielä hankkimatta, sillä työ Lääkärit ilman rajoja-järjestössä antaa hänelle paljon. Monet pienet lapset, joita hän on auttanut työskennellessään Afrikassa, ovat jääneet mieleen.

"Tuli vaihe jolloin pitä joko jättää unelmointi hätää kärsivien ihmisten auttamisesta tai oikeasti lähteä ja katsoa onko musta siihen työhön."

Lääkärit ilman rajoja – Médecins Sans Frontières (MSF) – on kansainvälinen sairaanhoitoon erikoistunut humanitaarinen avustusjärjestö, joka toimii lähes 70 maassa. Vuonna 1971 perustettu järjestö työllistää noin 33 000 lääkäriä, sairaanhoitajaa, kätilöä, logistikkoa, hallintohenkilökuntaa ja monen muun alan asiantuntijaa. Vuosittaiset toimintakulut ovat 1,2 miljardia euroa ja valtaosa rahoituksesta, 92 prosenttia, tulee yksityisiltä lahjoittajilta.

Lisätietoja sekä lahjoitukset osoitteesta: www.lakareutangranser.se

Lisätietoja suomeksi: www.laakaritilmanrajoja.fi

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jukka Kuoppamäki on yksi Suomen rakastetuimmista artisteista. Soili Huokunan haastattelussa hän kertoo, minkälaista on elämä ulkosuomalaisena ja suurperheen isänä Saksassa.

Soili ja Jukka keskustelevat myös uskonnosta ja sen merkityksestä Kuoppamäkien elämään.

Jukka kertoo artistiuransa vaiheista ja hänellä on lukuisia tarinoita siitä, kuinka hänen hittibiisinsä ovat syntyneet.

Esimerkiksi oli hiuskarvan varassa, että Suomen myydyimmästä levystä, Jari Sillanpään Satulinnasta, olisi levy-yhtiön vaatimuksesta tullut aivan erilainen laulu.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tietyissä tilanteissa sua katsotaan halveksivasti, kun kuljet tummaihoisen miehen kanssa."

Merja Aho Sanyang syntyi Boråsissa 1966. Vanhemmat olivat töissä tekstiilitehtaalla. Kun Merja oli 3-vuotias, perhe muutti Suomeen ja siitä vuoden kuluttua muuttokuorma pakattiin uudelleen, osoitteena jälleen Ruotsi. Tällä kertaa Ahot asettuivat Tukholman pohjoispuolelle Upplands Väsbyhyn ja siellä Merja asuu tänäkin päivänä.

Kouluikäisenä Merjaa kiusattiin koulussa. Hän keksi kuitenkin keinon selvitä tilanteesta voittajana. Suomenkielisten luokkien jälkeen seurasi työ ruotsinsuomalaisessa esikoulussa.

Kun ensimmäinen oma vauva oli tulossa, päätti Merja vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan Tukholman yliopistoon, toisin kuin hänen vanhempansa olivat tehneet. Opiskelu ei ollut perheen perinne, mutta Merjalle siitä muodostui tapa päästä elämässä eteenpäin.

Hänestä tuli arkistonhoitaja, sen jälkeen arkistonjohtaja ja tätä nykyä hän työskentelee yhdessä Ruotsin maanpuolustuslaitoksen virastoista osastopäällikkönä. Hänellä on 17 alaista.

Yksi Merjan aiemmista työpaikoista oli Estonia-samlingen. Kuulemme ohjelmassa myös ääniä vuodelta 1994, kun yli 800 ihmistä hukkui Itämerellä.

Merja löysi nykyisen aviomiehensä afrikkalaisen tanssin kautta. Jalkaflirtistä se alkoi. Nyt he ovat naimisissa ja aviomiehen kotimaa, Gambia, on tullut Merjalle tutuksi.

Muslimia hänestä ei tule, mutta hän suhtautuu ennakkoluulottomasti miehensä kulttuuriin ja tapoihin. Avioliiton kautta hän on oppinut näkemään afrikkalaiset uudella tavoin.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tuula Nurmiranta kertoo elämäntarinansa sellaisena kuin hän on itse sen kokenut ja millaisena hän sen itse muistaa. Haastattelusta on tarkoituksella jätetty pois kaikki tarkemmat tiedot hänen lapsuudenperheestään ja muista läheisistä ihmisistä, jotka ovat edelleen elossa.

Juoksin heinikossa ja isä tähtäsi minua haulikolla. Hän leikki ampuvansa minut."

Tuula syntyi Riihimäellä 1957. Hän joutui pienestä pitäen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja harkitsi jo lapsena itsemurhaa. Hän lähti 16-vuotiaana Ruotsiin, tuli raskaaksi ja sai poikansa Kimin 17-vuotiaana. Kim kuoli elokuussa 2016, ilmeisesti huumeisiin.

Käytiin Skansenilla ja tehtiin kaikkea mitä ihmiset tekee lastensa kanssa, mutta poikani ei saanut koskaan varmuutta siitä, että mä aina olen hänen luonaan."

Nuoruudessaan Tuula lääkitsi itseään alkoholilla ja vietti elämää, jonka toivoi johtavan ennenaikaiseen kuolemaan. Sitten hän löysi terapian ja hän on myös tehnyt töitä psykiatrian parissa. Samalla hän on työstänyt lapsuutensa traumoja.

Tuula sairastui melko nuorena, 50-vuoden iässä, Parkinsonin tautiin. Hänen haaveensa on vielä joskus tanssia ja pyöräillä.

Olen pyytänyt apua. Olen kertonut ihmisille insestistä. Olen käsitellyt syyllisyyden tunnettani niin, että olen antanut sille ilmaa."

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"En ole milloinkaan ajatellut, että olisin huonompi ihminen köyhyyden takia.

Eine Johansson syntyi Äänekoskella Keski-Suomessa 1933. Hän on seitsemäs kymmenen lapsen katraassa. Niukat olot ja isän alkoholismi vaikuttivat päätökseen, jonka Eine teki jo 8-vuotiaana: hän lähtisi Ruotsiin etsimään parempaa tulevaisuutta.

Hän ja 11-vuotias sisko heittivät hyvästi perheelle ja lähtivät junalla kohti tuntematonta. Einellä oli onnea ja hän pääsi asumaan lapsirakkaan pariskunnan kotiin Rånöhön Luulajan pohjoispuolelle.

Kaksi kertaa hän palasi Suomeen, ensin välirauhan aikana ja toisen kerran kun sota päättyi. Mieli paloi kuitenkin takaisin Norrbotteniin kasvatusvanhempien luo. 14-vuotiaana hän muutti lopullisesti Ruotsiin, aluksi ilman passia, muttei sen perään kukaan kysellyt.

Eine sai mahdollisuuden opiskella ja hänestä tuli poliisi. Työ sujui hyvin, eikä työtoverien kanssa ollut mitään ongelmia, mutta kun hän haki ylennystä, törmäsi hän lasikattoon. Uralla eteneminen oli naiselle lähes mahdotonta.

Stressin takia menetin maku- ja hajuaistini, ja kyyneleetkin  loppuivat. Ne eivät vieläkään ole tulleet takaisin."

Sisulla Eine teki valituksia ja jokainen niistä hyväksyttiin - häntä oli kohdeltu väärin. Lopullisen oikeutuksen pyrkimyksilleen Eine sai uransa loppuvaiheessa, kun hän taistelun jälkeen sai paikan rikoskomisariona. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle 18 vuotta sitten.

Eine Johansson on kirjoittanut elämästään kirjan "Finnkäringen Finnpolisen Mitt liv". Kirja julkaistiin marraskuussa 2016. 

Soili kertoo ohjelmasarjasta:

Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Jussi" Juha Huusko

Syntynyt Jyväskylän keskussairaalassa 1955.

Asunut Lievestuoreella, Toivakassa, 1959 – Hankasalmella, Pieksämäellä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tukholmassa, joka on hänen nykyinen asuinpaikkansa, vuodesta 1990.

Perhesuhteet: Puoliso Anders vuodesta -91, äiti 83 v. asuu Hankasalmella, isä kuoli 8 vuotta sitten, kaksi lasta -77 ja -79, kolme lastenlasta 7+8+8 ja yksi bonuslapsenlapsi 11 v. Sisar -54 ja jo kuollut -59 syntynyt kehitysvammainen veli.

Koulut: Peruskoulu 9 luokkaa, merkonomi Pieksämäen kauppaopisto 3 v., Markkinointi-instituutti MKT ja MJD tutkinnot yhteensä noin 5 v.

Armeija: Reserviupseerikurssi 149

Työt: Hankapohjan osuuskaupan kesäapulainen, Hangan Lavan narikkapoika, apupoikana kesätyö limsa/kalja-autossa, muotitalo Kekäle 73-77, Seppälä 77-85, muotitalo Jokinen 85-88, Futura Clean 88-90, Pripps-varasto 90-99, keikkatöitä, EU-projekti, vapaaehtoistyötä, osa-aika sairaseläke ja sairaseläkkeelle muutama vuosi sitten.

Harrastukset:  Nuorena seurakunnan toiminnassa mukana, hiihto ja yleisurheilu. Kuntopuolelta uinti ja kesäaikana pyöräily. Taitoluistelu, karaoke, yöpöydällä on kirja joko ruotsiksi tai suomeksi, lähihistoria, maailman menon ymmärtäminen, edulliset matkat. Käy museoissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa (yleensä lahjalipuilla). Vähentynyt elokuvissa käynti.

Artistiura: dragshowryhmä WAD Girls 14 vuoden ajan.
Päämääränä varojenkeräys HIV-positiivisille lääkkeisiin ja lääkärinkuluihin. Tähän mennessä keräys on tuottanut noin 500 000 kr.

Jussia huolestuttaa: Maailman meno, kiihtyvä elämisen rytmi ja oman keskittymiskyvyn herpaantuminen, terveys, talous.

Jussin arvio itsestään: Päällepuhuja, hölöttäjä, tietää vähän kaikesta, muttei kunnolla mistään, stressaaja, organisoija, vaikeasti käynnistyvä, halu tehdä hyvää duunia, enemmän ehkä sympaattinen kuin empaattinen, aika suunnitelmallinen.

Soili kertoo ohjelmasarjasta:
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Liisa Lipsanen syntyi kauppiasperheeseen Kymenlaaksossa. Perhe asui Kouvolassa ja siellä Liisa kävi koulut. Perheen isä kuoli 55-vuotiaana ja äiti hoiti sen  jälkeen perheen omistamat liikkeet. Liisa auttoi äitiä kaupassa jo 12-vuotiaana. Samoin tekivät hänen siskonsa ja veljensä.
Vanhemmat kannustivat kolmea lastaan opiskelemaan ja hankkimaan kokemusta ulkomailta.

Liisa Lipsanen oli vahvasti mukana luomassa nuorisomuotia Suomessa 1960-luvulla. 1990 hän siirtyi Ruotsiin ja kiinteistöalalle.

Liisa Lipsanen kertoo Soilin seurassa avoimesti lapsuudestaan, perheyritys Seppälästä, avioliitostaan yhden Suomen kautta aikojen suosituimman iskelmälaulajan, Dannyn, kanssa ja avioerosta 2005. Uusi suhde Dicki Sörensenin kanssa, joka alkoi 2009, antaa voimaa. 

Olen aina nukkunut yön yli. Näin olen aina päässyt uudelleen alkuun ja positiiviseen ajatteluun. Muuten en olisi jaksanut.

 Tänä vuonna mukana joulunvietossa on perheen uusin tulokas: Liisan ja Dannyn lapsenlapsi.

Danny on ihminen, jonka kanssa ei pysty riitelemään. Minun kanssa kyllä pystyy!

 Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Elämä ei ole mustavalkoista. Asioita voidaan tehdä monella tavalla. Elämä on oppimista ja oppimista totutusta pois.

Manne syntyi 2.5.1959 Forssassa. Hän sai hätäkasteen, sillä hänellä oli vastasyntyneenä vatsaportintulehdus.

Lähisuvussa hänellä oli monenlaisia taustoja:

Äidinisä oli tehtaalainen, myöhemmin kirjakauppias ja klarinetinsoittaja. Äidinäiti oli maalaistalosta, agronomin tytär, isänäiti  taas savolaisen ja suomenruotsalaisen suurperheen vanhin.

Mannen isänisä oli eläinlääkäri ja tuomarin, ministerin ja poliitikon poika, isä keinosiementäjä, äiti pitkään kotiäitinä.

Eno omisti mailatehtaan, toinen eno oli rumpali, isän veli eläinlääkäri ja serkut lääkäreitä ja diplomi-insinöörejä  miltei kaikki.

Löytyy suvusta yksi muukin kirkonmies: isoisän äidin veli oli sotarovasti, jota myöhemmin kutsuttiin kenttäpiispaksi. Ja myös yksi kirkkohistorian professori, joka totesi jo 1950-luvulla, että tytöt kyllä ovat taitavampia, mutta pitäähän joistakin pappejakin tulla.

Lapsuutensa Manne asui Forssassa ja kesät hän vietti  maalla Tammelassa 1960–70-luvuilla.

Hän oli neljästä veljeksestä nuorin. Mannen veljet Mika ja Turkka ovat nykyään tunnettuja muusikoita, Turkka myös menestynyt sanoittaja.

Musiikkiin satsattiin jo heidän lapsuudenkodissaan. Manne soitti pianoa, vaikkei hänestä pianistia tullutkaan. Hän osallistui myös poikakuoroon ja tanhuun – kulttuuriharrastuksia siis. 

Manne teki opettajansijaisuuksia omassa lukiossaan Forssassa ja Punkalaitumella, ja opiskeli teologiaa Helsingissä.

Ruotsiin Manne Mali muutti 5.10.1987.
Hän työskenteli aluksi Eskilstunassa suomenkielisessä seurakuntatyössä, kunnes hän sai pyynnön siirtyä Strängnesiin suomenkielisen hiippakuntakonsulentin sijaiseksi.
Hän löysi vaimon, joka on suomenkielinen diakoni, ja heillä on kaksi lasta.

Seuraava pyyntö tuli Västeråsista 1989 ja siellä Manne on edelleen suomenkielisenä hiippakuntakonsulenttina.

 – Samassa virassa olen ollut siitä lähtien. Tosin työtehtävät ovat muuttuneet vuosien kuluessa paljonkin. Se on tehdyt työstä mielenkiintoista ja haasteellista. Aluksi pääpaino oli lapsi- ja nuorisotyössä. Nyt työntekijöiden rekrytointi, kurssien ja koulutusten järjestäminen ja pitäminen niin vapaaehtoisille kuin työntekijöille, sekä konsultointi seurakuntiin ovat pääasiallisia työtehtäviäni,
Manne kertoo.

Kuka loppujen lopuksi on terve, ja mikä on terveyden ja sairauden ero? Sairas ihminen on paljon muutakin kuin sairautensa. Ja kuoleman läheisyys auttaa arvostamaan elämää.

Soili kertoo ohjelmasarjastaan:

Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelma on uusinta lokakuulta 2016.

"Se, etten tiedä kuka isäni oli, on vaikuttanut miessuhteisiini aikuisiässä.

Syntymäpaikka: Kinnula, Suomi (1949)

"Pahinta olivat tappelut. On hirveää nähdä puukotus ja kun veri virtaa.

Ruotsiin muutto: 1969, ylioppilaskirjoitusten jälkeen

 "Jos tarvitsen vaikka 60 karjalanpiirakkaa, tiedän, kenelle soitan. Yhteisöllisyys muholalaisten kesken toimii.

Asuinpaikat Ruotsissa tähän mennessä: Tukholma, Solna, Sunbyberg, Eskilstuna

"Jokaisella meistä naisprofessoreista on kokemuksia syrjinnästä.

Meriitit: leg. psykologi 1982, filosofian tohtori 1997, dosentti 2000, kulttuurien välisen kasvatustieteen professori 2005, pedagogiikan  professori johtajuudessa 2009.

 "Naisten välinen kateus on kauheaa. On hyvä, jos on vaikka liian iso nenä, pärjää paremmin.

Työpaikat: Koulupsykologi (Tukholman kunta), rehtorien kouluttaja (Skolverket), lehtori (Tukholman opettajakorkeakoulu), tutkimusjohtaja (Mångkulturellt centrum i Botkyrka ja Södertörns högskola), professori (Södertörns högskola ja Mäladalenin korkeakoulu), ”kuntaprofessori" (Södertäljen kunta).

Soili kertoo ohjelmasarjasta:
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin.

Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään:

Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.

Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.

Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä.

Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!

Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!

Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia.  Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.

Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin.  Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä.  Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. ”No, onhan se pieni sekin.”

En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.

Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970.  Menin siihen ”majurin” pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.

Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.

Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia….

Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina ”Ei käy”.  Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään...]]> Sveriges Radio 00:57:00 Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"On helppo rakastaa kaukaa, mutta on tärkeää osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka ovat lähellä ja tarvitsevat apua."

Olli Berg syntyi Savossa, Karttulassa 1961. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Lahteen -68 ja  sieltä Göteborgiin 70-luvun alussa.
Välillä Olli vanhempineen asui uudelleen Suomessa, ja vuonna -82 hän muutti Tukholmaan, missä asuu edelleen vaimonsa Riittan kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi asuu vielä kotona.

Olli on työskennellyt romanikielen opettajana. Hän puhuu sekä Suomen romanien kieltä että kansainvälistä romanikieltä.

80-luvulla Olli tuli uskoon ja aloitti lähetystyön, aluksi silloisessa Neuvostoliitossa suomensukuisten romanien parissa, ja sen jälkeen Keski-Euroopassa.

Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Unkariin, missä hän on muun muassa mukana vetämässä romanilasten kesäleiriä.
Ollin matkat suuntautuvat myös Romaniaan ja Tsekkiin.
Matkoja on kertynyt jo satakunta tähän mennessä.

– Romanikansan hätä on suuri, sanoo Olli.

– Tarvitaan niin korkean tason poliittisia päätöksiä kuin ruohonjuuritason käytännön työtä kurjuudessa elävien romanien auttamiseksi, hän toteaa.

Kuuntele Olli Bergin elämäntarina sekä hänen kokemuksiaan köyhyydessä elävien Unkarin ja Romanian romanien parista.

Soilin seurassa- ohjelmasarjasta:
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pirjo Linna Avarre syntyi Tampereella 1956. Hän muutti Ruotsiin sulhasensa kanssa 1977. Katse oli suunnattuna kauemmas, Kanadaan, mutta matka pysähtyi Södertäljeen. Siellä Pirjo asui vuoteen 2014 asti.

Tähänastiseen työuraan mahtuu muun muassa 15 vuotta virkamiehenä valtiopäivillä. Tätä nykyä Pirjon koti on Sundsvalllissa, Alnön saarella.

"Vakoilujuttuunkin jouduin mukaan pariin otteeseen. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä tapahtui asioita."

Virstanpylväitä Pirjon elämässä:

- koulutus: merkonomi, vientisihteeri, yliopisto- ja korkeakouluopintoja

- työpaikat: luokan- ja kotikielenopettaja, kuluttajaneuvoja, poliittinen sihteeri valtiopäivillä, vähemmistökoordinaattori ensin Huddingessa, sitten Sundsvallissa

- yrittäjä: konsultti, coach ja menttori

- perhekotiäiti yli 20 vuoden ajan

- luottamustehtävät: muun muassa kunnallispolitiikassa, kunnallisissa kiinteistöosakeyhtiöissä ja maakäräjien hallinto-oikeudessa maahanmuuttotuomioistuimessa

- Reiki, ajatuskenttäterapeutti

- kaksi avioliittoa takanapäin, kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta

"2006 päätin vetää puhtaan pöydän: otan avioeron, sanon itseni irti, perustan yrityksen. Kuulin kyllä kommentteja, että hulluko sä olet, eihän valtiopäiviltä sanota itseään irti!"

Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Solja Krapu-Kallio syntyi vuonna 1960 Konginkankaalla Keski-Suomessa. Perhe asui pitkään Keiteleellä, Savossa, ja siellä ovat Soljan juuret.

Hän muutti Uumajaan 15-vuotiaana isosiskonsa kanssa. Neljänkymmenen Ruotsin-vuoden jälkeen hän tapasi keikkamatkalla Suomessa miehen entiseltä kotiseudultaan.

Yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyi paljon. Nyt he ovat aviossa ja Soljalla on kaksi kotia: toinen Uumajassa, toinen Kuopiossa. Kuopion-kodissa on myös autotalliteatteri, jota Solja vetää yhdessä miehensä kanssa.

Eihän mulla ollut niitä sanoja, joita sanotaan suomeksi, kun aikuiset menevät piiloon eikä kukaan etsi.

Solja Krapu-Kallio on voittanut kahdesti Poetry Slam -kilpailun ja julkaissut useita kirjoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Hän on kuvaamataidon opettaja, lavarunoilija, esiintyvä taiteilija.

Uusin kirja "Sanningen - en roman om förälskelse", jonka Solja on kirjoittanut yhdessä Helena Öbergin kanssa, käsittelee ihastumista ja parisuhteita. Kirja kertoo viidestä naisesta, jotka kaikki ovat löytäneet elämänsä rakkauden. Hän sattuu vaan olemaan yksi ja  sama mies...

"Sain rautakangen häälahjaksi, ihanaa!"

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Soilin seurassa
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Mikael Herralan vanhemmat ovat kotoisin Pohjanmaalta. Hänen äitinsä ja isänsä muuttivat Ruotsiin vuonna 1969. Mikael syntyi vuonna 1984. Perhe muutti Södertäljestä Nykvarniin, missä Mikael kävi aluksi suomenkielistä luokkaa ja sai näin myös koulun kautta vankan pohjan suomen kielelleen.

Suomi ja ruotsinsuomalaisuus merkitsee Mikaelille paljon. Hän kunnioittaa suuresti edesmennyttä ukkiaan, joka oli sotaveteraani, ja pohtii usein omaa identiteettiään Ruotsissa asuvana Suomen kansalaisena.

Mikael teki asepalveluksen Suomen armeijassa ja asui sinä aikana paljon isovanhempiensa luona Pohjanmaalla. Hän pääsi RUK:iin, reserviupseerikoulutukseen, ja se oli suuri hetki hänen elämässään, kun hän sai kertoa uutisen armeijassa menestymisestä ukilleen.

Mikael työskentelee myyntijohtajana suomalaisessa IT-alan yrityksessä Tukholmassa. Tietoturvaohjelmat ovat hänen erityisalaansa.
Vapaa-ajan täyttävät seurustelu tyttöystävän kanssa, musiikki ja urheilu.

Minulla on suomalainen veri ja ruotsalainen sydän, ja olen ylpeä kummastakin.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se 

Soilin seurassa
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kirsti Hemmi syntyi 50-luvun loppupuolella Kuopiossa. Nuoruusvuodet hän asui Rovaniemellä ja Oulussa, ja sattuman kautta hänen tiensä johti sieltä Ruotsiin ja Katrineholmiin. Hän kouluttautui matematiikan opettajaksi ja työskenteli muun muassa Tukholman Ruotsinsuomalaisella koululla. Kirsti kärsi kuitenkin migreenistä ja kun se äityi oikein pahaksi, ei auttanut muu kuin ammatin vaihto.

Piti hankkia työ, jossa on joustavammat työajat. No mä ajattelin, että matikassahan mä olen hyvä!

Yliopistomaailma osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kirsti kävi tutkijakoulutuksen, väitteli tohtoriksi ja tätä nykyä hänellä on kaksi professuuria, toinen Åbo Akademissa Vaasassa ja toinen Uppsalassa.

Naiset ovat aliedustettuina matematiikan ja luonnontieteiden akateemisessa maailmassa verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin. Ruotsi on epäonnistunut naisten rekrytoinnissa, sanoo Kirsti Hemmi.

"Naiset ovat matematiikassa yhtä hyviä kuin miehet, mutta meidän kulttuurissa on jotain, mikä karkottaa naiset alalta.

"Meidän sukupolvi on keksinyt kännykät ja internetit, sitä ei tiedä mitä seuraava sukupolvi keksii matematiikan avulla.

Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Meeri Bodelid syntyi Suomen Tornionlaaksossa 1943. Isä oli sodassa, nuorella äidillä viisi tytärtä ja olot olivat niukat. Lapsuudestaan Meeri muistaa sen, että aina oli vilu ja nälkä.

Sairauksista ja pienestä koosta huolimatta Meeri alkoi urheilla jo lapsena. Hän uhmasi tuulia, tuiskuja ja pitkiä välimatkoja päästääkseen  yleisurheilukilpailuihin. 19-vuotiaana hän muutti Ruotsiin ja on urheillut Ruotsin väreissä siitä saakka.

Meeri on ottanut omakseen urheilulajin toisensa jälkeen. Hiihto, pyöräily, juoksu ja triathlon ovat ne lajit, joissa hän on kilpaillut eniten ja menestynyt parhaiten. Hän oli muun muassa 1971 ensimmäinen nainen kautta aikojen, joka edusti Ruotsia pyöräilyn MM-kisoissa ja hän oli Vaasa-hiihdon naisten ykkönen sekä 1981 että 1982.

"Parasta yrittää olla hyvä siinä mitä osaa"

Hän on osallistunut noin 700 hiihtokilpailuun ja noin 250 kilpapyöräilyyn. Maratoneja ja muita juoksukilpailuita on kertynyt niitäkin lähemmäs 700.

Triathlon, duathlon, suunnistus ja muut lajit kun lasketaan tähän päälle, niin kaiken kaikkiaan urheilukilpailuita, joihin Meeri Bodelid on osallistunut, on yli 1700.

Palkintoja on kertynyt suuret määrät, ja pelkästään mitaleita Meerillä on oman painonsa verran.
Vaikka Meeri on edustanut Ruotsia ja tuonut maajoukkueelle kunniaa, ei hänen aktiiviurheiluaikansa tuottanut eläkepisteitä. Hän ei kuitenkaan ole katkera - hän valitsisi edelleen urheilun, jos saisi aloittaa alusta.

"Jos olisin istunut vankilassa ne kymmenen vuotta, jotka urheilin maajoukkuetasolla, olisin saanut  paremman eläkkeen."

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Helena Salo syntyi 1965 Örebrossa. Viisi vuotta myöhemmin hän seisoi Örebron stadsparkenin lavalla ja hurmasi yleisön kajauttamalla ilmoille hittikappaleen "Mitt sommarlov". Lapsitähti oli syttynyt. Siitä seurasi kiertueita ympäri Ruotsia, tv-esiintymisiä ja levytyksiä.

"En koskaan jännitä. Esiintyminen ei jännittänyt edes lapsena. Keskityn, eikä kanssani kannata tulla puhumaan ennen esitystä, mutta että jännittäisin - ei."

Haaveiden maa julkaistiin 1987, siitä tuli Helenan läpimurtolevy. Toinen tärkeä virstanpylväs uralla on TV4:n kykyjenetsintäkilpailu Talang, jossa Helena pääsi finaaliin asti 2010.

Soilin seurassa Helena kertoo perheestään ja äitinsä kuolemasta, joka kosketti häntä syvästi. Helena muistelee musiikkimaailman legendoja, joita on tavannut uransa varrella, ja hän kertoo myös mitä mieltä on ruotsalaisesta dansband-musiikista.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Erkki Vuonokari syntyi Porissa 1950. Hänen perheensä oli vanhoillislestadiolainen, mikä luonnollisesti vaikutti Erkin lapsuuteen ja nuoruuteen sekä turvallisena yhteisöllisyytenä että kieltoina. Opiskeluaika toi irtioton uskonnosta ja välit vanhempiin viilenivät tilapäisesti.

Äidin  kyyneleitä oli vaikea kestää.

Erkki valmistui filosofian maisteriksi ja tapasi tulevan vaimonsa Thelman Tammerkosken sillan juuressa Tillikka-ravintolassa.
Thelma oli sillä hetkellä kyllästynyt karjalaisuuteen, Erkki lestadiolaisuuteen, ja heti ensi tapaamisella he huomasivat miten moni asia heitä yhdistää.

Ensimmäinen lapsi syntyi Tampereella, toinen Tukholmassa.

Rinkebystä tuli Vuonokarien koti ja siellä Erkki asuu Thelmansa kanssa edelleenkin.
Rinkeby on muuttanut luonnettaan suomalaislähiöstä Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamispaikaksi, kertoo Erkki.

Lapsenlapset tuovat iloa elämään ja Erkki tuumaa olevansa hassu vaari. Hän kehittelee mielellään kivaa tekemistä ja hupsuttelua pienten kanssa.

Soilin seurassa palataan aluksi Suomiseurojen kulta-aikaan 1980-luvun alussa ja Rinkebyn koululakkoon 1984. Erkki Vuonokari seurasi lakkoa läheltä ja hän pohtii ohjelmassa kaksikielisyyttä ja suomenkielisen kouluopetuksen kehityskaarta Ruotsissa.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Janica Amante on syntynyt Södertäljessä 1974 ja hän asuu perheineen edelleen samassa kaupungissa. Koti on nyt luonnon helmassa omassa talossa, jonka Janica on miehensä kanssa on tuunannut kesämökistä talviasuttavaksi suurperheen asunnoksi. Yksi vessa riittää hyvin kymmenelle hengelle, sanoo Janica, sillä sopu sijaa antaa.

Aina ei kahdenksan lapsen katraan kasvattaminen ole auvoista, varsinkaan silloin jos tulee vastoinkäymisiä, joille ei itse voi mitään.

Muutama vuosi sitten Janica sairastui, ja samaan aikaan myös hänen äitinsä sairastui vakavasti ja kuoli. Muuten niin pirteältä ja elämäniloiselta Janicalta paloi pinna lasten riehuessa ja hän tajusi itse, ettei näin voi jatkua. Hän kääntyi sosiaalitoimen puoleen ja sai apua välittömästi.

Se kannatti - nyt perheen arki sujuu ristiriidoitta ja Janica sanoo, että he ovat tänä päivänä onnellisia. Usko korkeampaan johdatukseen auttaa häntä suhtautumaan luottavaisesti tulevaisuuteen, sairauksistaan huolimatta.

Entä mikä on kahdeksan lapsen äidin motto?
Se kannattaa kuunnella haastattelun lopusta.

Haastattelija: Soili Huokuna

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sakari Nuottimäki, nykyiseltä nimeltään Zac O'Yeah, syntyi Forssassa 1967. Kun hän oli viisivuotias, perhe muutti Ruotsiin ja siitä alkoi Sakarin vaellus paikasta toiseen, maasta toiseen.

Vähän päälle parikymppisenä hänellä oli vakituinen työpaikka teatterissa Göteborgissa, oma bändi, asiat kohdallaan - mieli paloi silti kaukomaille ja kun tuli tilaisuus lähteä Intiaan, hän jätti kaiken ja siirsi elämänsä gurujen ja kaduilla käyskentelevien lehmien maahan.

Bangaloresta löytyi myös mielitietty. O'Yeahin vaimo on intialainen runoilija ja kirjailija.

Tähän mennessä Zac O'Yeah on kirjoittanut 13 kirjaa, osan niistä ruotsiksi, osan englanniksi. Joukkoon mahtuu niin matkakirjoja, dekkareita kuin Mahatma Gandhin elämänkertakin.

Hän on Intian dekkarikuningas ja vierailee ahkerasti kirjamessuilla ympäri maata ja maailmaa.

Mun elämässä on usein sattunut niin, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Soilin seurassa
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Se, että pitäisi takoa silloin kun rauta on kuuma, ei pidä lainkaan paikkaansa. Näyttelijäntyö on kestävyyslaji.

Ville Virtasen vaimon, suomenruotsalaisen näyttelijän Birthe Wingrenin iso rooli Kristina från Duvemåla -musikaalissa toi perheen Ruotsiin. Siitä on nyt kaksi vuotta ja perhe on asettunut asumaan Tukholmaan.

Ville Virtanen syntyi vuonna 1961 Espoossa. Hän on näyttelijä, ohjaaja, kirjailija ja käsikirjoittaja. Virtanen valmistui 1980-luvulla Suomen Teatterikoulusta ja hän on myös yksi improvisaatioteatteri Stella Polariksen perustajista.

Virtanen on näytellyt monissa 1980-luvun suosituissa televisiosarjoissa, kuten esimerkiksi Hymyhuulten Aki ja Turo -sketsisarjassa Turoa ja tohtori Saarista Kaisa Rastimon Säädyllisessä murhenäytelmässä. Hänen muita tunnettuja roolejaan suosikkisarjoissa ovat olleet autonasentaja Arttu Laakso televisiosarjassa Kotikatu (1995–1998) ja 2000-luvulla rikoskomisario Veli Miettinen poliisisarjassa Kylmäverisesti sinun.

Virtanen oli lukenut monia Juhani Ahon kirjeitä ja teoksia ennen valmistumistaan. Ahon roolissa hän esiintyi myös tv-sarjassa Venny. Virtanen näyttelee myös usein teatterissa ja elokuvissa. Hän näytteli pienenä poikana elokuvassa Millipilleri lastentarhan lasta. Elokuvan ohjasivat hänen isänsä Jukka Virtanen sekä Spede Pasanen ja Ere Kokkonen.

Ville Virtanen on ollut naimisissa näyttelijä Eija Vilppaan kanssa ja hänen nykyinen puolisonsa on Birthe Wingren. Hänen isänsä on kirjailija-käsikirjoittaja-suomentaja Jukka Virtanen.
(lähde: Wikipedia)

Suomalainen mies on vapaa viiden sentin matkan ajan, ne on ne viisi senttiä ennen kuin sammuneen otsa kolahtaa baarin pöytään.

Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Ville Virtanen valitsi vaimonsa esittämän kappaleen Mörka strömmar, joka saa Soilin seurassa ensiesityksensä. Teksti: Elvi Sinervo, sävellys: Perttu Hietanen.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Itämaisiin uskontoihin kuuluu elämälle antautuminen. Uskon, että kaikki menee juuri niinkuin pitääkin.

Sandhja

Sandhjan äiti on kotoisin Etelä-Amerikan pohjoisosasta, Guyanasta, ja hänen juurensa ovat Intiassa. Isä taas on suomalainen. Sandhja on syntynyt ja kasvanut Helsingin seudulla ja siellä on hänen kotinsa tänäkin päivänä.

Jo pienenä Sandhjalla oli selkeä suunnitelma siitä, mikä hänestä tulee isona: laulava, ratsastava eläinlääkäri. Suunnitelma on toteutunut pääpiirteissään, hän sekä laulaa että auttaa muita sairaanhoitajan ammatissaan.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Soilin seurassa
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ei se armoa anna, tuommonen kolmen tonnin paino.

Veijo Oksman joutui vakavaan työtapaturmaan 2003 ja sekunnin murto-osa muutti hänen loppuelämänsä.

Kuntoutus ja suomalainen sisu auttoivat Veijoa palaamaan normaaliin elämään.

Kansantanssi ja kalastus ovat Veijon rakkaimmat harrastukset ja ne sujuvat edelleen, selkäkivuista huolimatta.

Tukholmalaisen tanhuporukka Kasareikan kanssa Veijo on matkustanut eri puolilla maailmaa, Austaraliaa ja Mongoliaa myöten.

Ilman kansantanssia tuskin olisi tullut maailmaa näin paljon kierrettyä. Brasilia, Kiina, Australia kolme kertaa, Venäjä... Nopeasti laskien: Afrikka on vielä käymättä.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Soilin seurassa
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hilja Lundqvistilla oli lapsena yksi kirja, jota hän luki kerta toisensa jälkeen. Suuri tapahtuma oli, kun naapurin pojat jättivät ulkohuusiin Hela Världen-lehden. Sitä Hilja luki uudelleen ja uudelleen, vaikka osasi nipinnapin ruotsia. Koulussa ei saanut puhua meän kieltä, siitä rangaistiin karttakepin kopautuksella sormille tai joutui nurkkaan häpeämään.

Mie ajattelin kun ne pommitti Pajalaa, että nyt isä on kuollut, saksalaiset ovat ampuneet sen.

Hiljan isä joutui Storsienin poliittisten vankien leirille kolmeksi vuodeksi.
Isän ollessa leirillä sattui Pajalan pommitus. 13-vuotias Hilja luuli kauhukseen jäävänsä aivan yksin, kun äitikin oli sisarusten kanssa muualla pommien alkaessa putoilla kotikylän ylle. Naapuri ei päästänyt sukkasillaan 40 asteen pakkasessa suojaa hakevaa tyttöä sisälle taloonsa, koska tämä oli kommunistin tytär.

Näimme väylän yli kuinka Suomen puolella räjäytettiin taloja, ja itkimme. Meillä oli kauhean paljon ystäviä Suomessa.

- Soilin seurassa -
Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun.

Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut.

Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tuomas Laustiola on tuttu niin elokuvista, tv-sarjoista kuin näyttämöltäkin. Puolisen sataa roolia on takana ja uusia on tulossa. Suunnitteilla on elokuva, jossa Laustiola näyttelee ruotsalaista laulajaisäänsä.
Tuomas Laustiola on tätä nykyä myös taidemaalari ja uusin harrastus on keihäänheitto, jossa hän on osoittautunut yllättävän lahjakkaaksi.

Tein niin paljon rooleja, etten tiennyt enää kuka mä itse olen. Puhuin ja kuulin, että suustani tuli repliikki.

Soili Huokuna kertoo ohjelmasarjasta:

Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.

Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!

Tanja kertoo:

– Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka.

– Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa.

– 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa.

– Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa – siitä tuli lopulta luonnollinen valintani.

– 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin.

– Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen.

– Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.)

– 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani – tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella.

– 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä.

– 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli.

– Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.

Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa.

– 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin.

– Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah – vihdoin ulkomailla!

– 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa – mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen.

– 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa – kotona...]]> Sveriges Radio 00:53:31 Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jorma Suominen syntyi 1940 sodan melskeen keskellä pieneen torppaan Ylöjärvellä Tampereen lähellä. Hän syntyi savusaunaan, ja Jorma sanookin leikkisästi, että hän on kestänyt lapsuuden ja nuoruuden koettelemukset ja kurjuuden koska hänet savustettiin vahvaksi jo syntymässä.

Se oli itkua ja hammasten kiristystä kun ei me lapset palatessamme osattu suomea, me puhuimme skoonea. Äiti ei ymmärtänyt mitään ja kun oli joku hätä niin sitä itkettiin vaan.

Jorma lähetettiin ensimmäistä kertaa sotalapsena Ruotsiin alle 1-vuotiaana vauvana. Tuskin kolmea vuotta täyttänyt isosisko piti hänestä huolta matkan aikana. Välirauhan aikana Suomisen lapset palasivat kotiin, mutta jatkosodan syttyessä heidät passitettiin uudestaan Ruotsiin, falkenbergiläiseen lastenkotiin. Ruotsin lastenkotia Jorma kuvailee paratiisiksi maan päällä: oli ruokaa, oli huolenpitoa.

Paluu kuusivuotiaana takaisin Ylöjärven torppaan oli rankka. Äiti ei osannut ruotsia, lapset eivät osanneet suomea. Koulussa kiusattiin ruotsalaisuudesta. Isä kuoli sodassa saamiinsa vammoihin ja äiti lyöttäytyi yhteen torpalle saapuneen kulkurin kanssa. Mies ei piitannut perheen lapsista ja heidät lähetettiin paikalliseen lastenkotiin, jossa ei orpolapsia hellyydellä kohdeltu.

Olimme niin köyhiä, että talvipakkasella vuorotellen käytimme aluspaitaa.

Lastenkodista tuli Jorman koti yhdeksäksi vuodeksi kunnes hän täytti 16 ja lähti rakentamaan itselleen tulevaisuutta opiskelun, partion, musiikin, yritteliäisyyden ja sammumattoman sisun avulla.

Vaimo Helena on ollut tukena ja auttanut Jormaa selviytymään lapsuuden traumoista. Hän keksi, että jos Jorma kirjoittaa kokemuksensa kirjaksi, ei tarvitse kantaa raskasta menneisyyden selkäreppua taakkanaan. Jorma teki näin, syntyi omakustanneteos "Elämäni blues" ja kauna ja katkeruus menneitä kohtaan jättivät Jorman rauhaan.

Hän on luonut uran menestyvänä insinöörinä, tilintarkastajana ja muusikkona.

Jorma on lunastanut itselleen kotitorpan Ylöjärveltä, eikä siinä kaikki, hän on myös ostanut läheisen niemenkärjen jossa sijaitsee upea pitsihuvila Näsirinne. Hänellä on niin oikea kuin henkinenkin koti sekä Ruotsissa ja Suomessa.

Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy.

Melkein tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut.

Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Haastattelija: Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tuulikki Koivunen Bylund syntyi 1947 Turussa, ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa ajan Raumalla. Opinnot Åbo Akademissa johtivat pappisvihkimykseen Ruotsissa. Tuulikki Koivunen Bylundin ura Ruotsin kirkossa on vertaansa vailla. Hän on Ruotsin neljäs naispiispa ja ensimmäinen piispaksi nimitetty suomalaissyntyinen nainen.

Elämässäni on ollut kolme traumaa: työpaikkakiusaaminen, syöpä ja pettäminen.

Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Tuulikki Koivunen Bylundin valinta osui Aulikki Oksaseen, jonka laulut vievät hänet takaisin 60-luvun Suomeen. Haastattelija: Soili Huokuna.

soili.huokuna@sverigesradio.se

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kirsi Savolainen tunsi jo pienenä, että hän on erilainen kuin muut. Hän oli herkkä lapsi ja näki enneunia.

Hän näkee henkiä, esimerkiksi haastattelutilanteessa Kirsi tunsi Soilin suojelusenkelin läsnäolon ja hän myös kertoi, missä Soilin energiatukkeumat sijaitsevat.

Ohjelmaa voi kuunnella, vaikkei itse usko henkimaailman olemassaoloon. Ei Soilikaan ole vakuuttunut siitä että kaikki, mitä Kirsi kertoo, olisi totta. Haastattelussa ei etsitäkään totuutta asioista, joita kukaan ei sen kummemmin voi todistaa, vaan siinä esitellään yksi tapa suhtautua elämään ja henkisyyteen.

Kirsi Savolainen on myös elämäntaitokouluttaja ja hänen kursseillaan opitaan, miten voi keventää taakkaansa ja elää entistä huolettomammin ja vapautuneemmin.

Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Kirsin suosikkiartisti on Sade.

Haastattelija: Soili Huokuna.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Olli Hörkkö on tuttu mies SVT:n Uutisten kasvona ja äänenä kohta jo 20 vuoden ajalta. 

Soilin seurassa Olli kertoo elämästään tv-kulissien ulkopuolella. Hän on verraton tarinaniskijä ja moninaiset ovat sattumukset, jotka ovat häntä maailman turuilla kohdanneet.

Tätä nykyä Olli Hörkkö on onnellinen perheenisä, mutta hän avautuu myös vaikeuksista, joita hänellä oli ennen nykyistä auvoisaa elämäntilannetta. Edellinen liitto päättyi lapsettomana, vaikka pari kovasti toivoi perheenlisäystä. Olli tietää, miltä tuntuu, kun lasta ei kuulu yrittämisestä huolimatta. Sitä rakkaampi on nyt parivuotias Elis-poika, joka Ollilla on yhdessä elämänkumppaninsa Emman kanssa.

Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Ollin valinta osui karjalankieliseen kappaleeseen.

Haastattelija: Soili Huokuna

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä biisejä ohjelmassa soitetaan.

Eijan toivelistalla on Dannyn ja Harpon musiikkia. Haastattelija: Soili Huokuna.

Eija Källi kertoo itsestään näin:

Yksityisyrittäjä (tai yrittäjänainen) koulutuskonsulttina ja luennoitsijana suurissa yrityksissä pitkin Ruotsia. Auttaa työntekijöitä ja johtajia hallitsemaan omaa aikaansa, työskentelemään tehokkaammin ja vähentämään stressiä.

Kahden aikuisen tyttären äiti joka rakastaa aurinkoa, lämpöä, etelä-Eurooppaa ja varsinkin Italiaa jossa käy usein.

• Syntyi 31/8-61 Pohjanmaalla Seinäjoella iltatähtenä; kaksi isoa veljeä; 9 ja 12 v vanhempia.
• Isä oli veturinkuljettaja ja äiti enimmäkseen kotiäiti.
• Onnellinen lapsuus kaikin puolin.
• Tykkäsin laulaa, ja ”hävisin” kotoa jonkin kerran noin 5-vuotiaana samassa rapussa asuvien eläkeläisten luo. Soitin ovikelloa ja kysyin saako tulla laulamaan, ja sain. Siitä alkoi esiintymistarpeeni. (Abba, Tina Turner, Lady Gaga etc.)
• Ensimmäinen iskelmä-kokemus oli myös 5-vuotiaana kun olimme kesämökillämme joka sijaitsi meidän omassa saaressa Sydänmaalla. Radiosta tuli Dannyn ”Vähän ennen kyyneleitä”, ja se meni aivan suoraan pieneen sydämeeni, jolloinka muka ”pyörryin” ja kaaduin lattialle, koska se oli niin ihana!
• Noin 9-vuotiaana pääsin Seinäjoen Tyttökuoroon jossa olin monta vuotta. Voitimme Suomen mestaruuden, teimme levyjä ja olimme eri tilaisuuksissa esiintymässä.
• Perheessäni oli aina musiikkia; radio oli aina auki, ja sekä äiti että isä olivat hyvin musikaalisia, samaten veljeni.
• Nuorempi veljeni Kari soittaa vieläkin kitaraa omissa bändeissään ja tekee omaa musiikkia. Isäni joka on tänäpäivänä 87 v laulaa vieläkin kuorossa.
• Nuoruusvuosina kävin paljon tanssimassa parhaan ystäväni Irenen kanssa. Kaikki kesät menimme linja-autolla Seinäjoelta Alavuden Aulavalle, ja linja-autossa soi aina Harpon Moviestar jonka sain myös lempinimekseni. Talvisin kierreltiin tanssipaikoilla pitkin maakuntaa Irenen isän volkkarilla, ja elämä maistui!
• 1980 maaliskuussa yo-kirjoitusten jälkeen lähdin Tukholmaan kesätöihin. Suuri käännekohta. Olin käynyt Tukholmassa pari kertaa Irenen kanssa ja olimme aivan ihastuneita.
• Olin Stora Sköndalin vanhusten sairaalassa töissä, ja kävin toukokuussa sitten lakkiaisissa Seinäjoella.
• Tein töitä vanhusten hoito-alalla parisen vuotta kunnes aloin opiskelemaan Tukholman yliopistossa. Ensin pohjoismaista kirjallisuutta ja sitten venäjää josta tuli mun pääaine yli kahdeksi vuodeksi. Olin lukenut 3 v venäjää lukiossa. Luin myös jonkin verran taloustiedettä ja juridiikkaa.
• 1985 olin matkanjohtajana vuoden sen aikaisessa Neuvostoliitossa Fritidsresor-matkatoimistossa. Kiersin turistiryhmieni kanssa melkein koko maan, mikä oli uskomattoman mahtavaa.
• Marraskuussa -85 tapasin tukholmalaisen ex-mieheni yliopistolla ja jouluna -85 menimme kihloihin. Suuri käännekohta.
• Olin monta vuotta Sparbankenissa töissä.
• 1987 syntyi esikoiseni Nathalie.
• 1990 muutimme Vaasaan ja olin Vaasan läänin taxiautoilijoiden toiminnanjohtaja. Sopeutuminen Vaasaan ei ollut helppoa.
• 1991 syntyi toinen tyttäreni Emelie Kristiinankaupungissa.
• 1992 muutimme takasin Tukholmaan koska en viihtynyt Vaasassa.
• Helmikuussa 1994 kuoli äitini 64-vuotiaana mikä oli tosi kova paikka ja mitä surin vuosikausia. Samaan aikaan aloitin uuden työn koulutuskonsulttina...]]> Sveriges Radio 00:52:07 Mark syntyi 1964 Yhdysvalloissa, pohjois-carolinelaisessa sotilastukikohdassa. "Veljeni syntyi nunnasairaalassa ja hänestä tuli hetero, mulle, sotilasalueella syntyneelle, kävi toisin", nauraa Mark.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Ajattelin, että jos minua pyydetään juontamaan kuninkaalliset häät, niin en koskaan enää ole kateellinen kenellekään. Pyydettiin, enkä sen jälkeen ole ollut kenellekään kateellinen.

  Mark Levengood on tv-viihteen alalla tehnyt lähes kaiken, mistä alan ihminen voi unelmoida: juontanut prinsessahäät ja euroviisut, ja hän on vetänyt omia ohjelmia niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
  
  Soilin seurassa Mark kertoo avoimesti jo yli 30 kestäneestä suhteestaan Jonas Gardellin kanssa, suvustaan, urastaan ja haaveistaan, siitä mistä hän tulee onnelliseksi ja myös miksi hän ei ole erityisen ihastunut Äänekoskeen.
  
  Soilin seurassa tutustut joka viikko uuteen haastateltavaan, joka kertoo elämänsä käännekohdista ja päämääristä.
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/681083 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20160213_0900_45caaba.mp3 Sat, 13 Feb 2016 08:00:00 GMT 4864 22336 Mark syntyi 1964 Yhdysvalloissa, pohjois-carolinelaisessa sotilastukikohdassa. "Veljeni syntyi nunnasairaalassa ja hänestä tuli hetero, mulle, sotilasalueella syntyneelle, kävi toisin", nauraa Mark.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Ajattelin, että jos minua pyydetään juontamaan kuninkaalliset häät, niin en koskaan enää ole kateellinen kenellekään. Pyydettiin, enkä sen jälkeen ole ollut kenellekään kateellinen.

  Mark Levengood on tv-viihteen alalla tehnyt lähes kaiken, mistä alan ihminen voi unelmoida: juontanut prinsessahäät ja euroviisut, ja hän on vetänyt omia ohjelmia niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
  
  Soilin seurassa Mark kertoo avoimesti jo yli 30 kestäneestä suhteestaan Jonas Gardellin kanssa, suvustaan, urastaan ja haaveistaan, siitä mistä hän tulee onnelliseksi ja myös miksi hän ei ole erityisen ihastunut Äänekoskeen.
  
  Soilin seurassa tutustut joka viikko uuteen haastateltavaan, joka kertoo elämänsä käännekohdista ja päämääristä.
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  
  

  ]]> Sveriges Radio 01:31:07 Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.

  Sirpa Alho

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

  Sirpa kirjoitti kirjeen:

  Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.

  Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.

  Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.

  Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.

  Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.

  Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.

  Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.

  Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.

  Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.

  Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.

  PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.

  Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.

  Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.

  Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!

  Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.

  Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.

  Sirpa Alho

  Haastattelijana
  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se 

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/678021 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20160206_0900_29e3365.mp3 Sat, 06 Feb 2016 08:00:00 GMT 4864 22336 Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.

  Sirpa Alho

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

  Sirpa kirjoitti kirjeen:

  Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.

  Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.

  Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.

  Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.

  Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.

  Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.

  Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.

  Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.

  Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.

  Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.

  PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.

  Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.

  Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.

  Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!

  Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.

  Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.

  Sirpa Alho

  Haastattelijana
  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se 

  ]]> Sveriges Radio 00:56:15 Asko Sahlberg kirjoitti esikoisteostaan yövuorossa hoitokodissa. Hän kirjoitti käsin ja teksti siirtyi tietokoneelle kotona. Kyky vaihtaa tyyliä ja eläytyä eri aikakausiin on ominaista Sahlbergille.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Miten voin mennä sisälle kahdeksanvuotiaan sotalapsen sieluun? No, kirjailija voi mennä sisälle vaikka oravan päähän, jos tarvitaan.
  

  Asko Sahlberg syntyi  vuonna 1964 Heinolassa. Hän muutti Göteborgiin 1990-luvun puolivälissä.

  Sahlbergin teokset Eksyneet, Tammilehto ja Herodes ovat olleet Finlandia-palkintoehdokkaina, ja hänen teoksensa ”Irinan kuolemat” oli ehdolla Runeberg-palkintoa jaettaessa.
  

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

  Haastattelija: Soili Huokuna.

  
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/669806 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20160123_0900_46056a0.mp3 Sat, 23 Jan 2016 08:00:00 GMT 4864 22336 Asko Sahlberg kirjoitti esikoisteostaan yövuorossa hoitokodissa. Hän kirjoitti käsin ja teksti siirtyi tietokoneelle kotona. Kyky vaihtaa tyyliä ja eläytyä eri aikakausiin on ominaista Sahlbergille.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Miten voin mennä sisälle kahdeksanvuotiaan sotalapsen sieluun? No, kirjailija voi mennä sisälle vaikka oravan päähän, jos tarvitaan.
  

  Asko Sahlberg syntyi  vuonna 1964 Heinolassa. Hän muutti Göteborgiin 1990-luvun puolivälissä.

  Sahlbergin teokset Eksyneet, Tammilehto ja Herodes ovat olleet Finlandia-palkintoehdokkaina, ja hänen teoksensa ”Irinan kuolemat” oli ehdolla Runeberg-palkintoa jaettaessa.
  

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

  Haastattelija: Soili Huokuna.

  
  

  ]]> Sveriges Radio 00:57:32 Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  
  

  Pirkko Sinkkonen kertoo:
  

  "Olen 65-vuotias ja syntynyt Joutsenon Rauhassa, jossa oli yksi Suomen suurimmasta mielisairaaloista ja sen yhteydessä myös Imatran seudun synnytyslaitos. Luulen, että opin erittäin paljon näiltä psyykkisesti sairailta ihmisiltä, koska asuimme sairaalan alueella kunnes olin 17-vuotias eli poikkeavasti käyttäytyvät ihmiset eivät ole koskaan häirinneet tai pelottaneet minua. Sain tällä tavalla hyvät eväät elämääni.
  
  Valmistuin 1973 Lappeenrannassa fysioterapeutuksi, joka on ollut todella kutsumusammatti. Työskentelin puolitoista vuotta Lappeenrannassa ja sen jälkeen olen ollut Östhammarissa, Piteåssa ja Gävlessä töissä entisen mieheni työn johdosta.
  
  Menimme naimisiin 1972 ja 1976 syntyi poikamme Pietu. Ruotsiin muutimme 1977 - ensin Piteåån ja sitten Haningeen. Haningessa osallistuin suomenkielisen koti- ja kouluyhdistyksen toimintaan ja taistelimme läpi myös kaksikielisen yläasteen lapsillemme ja se oli suuri voitto. Työni ohella osallistuin muutaman vuoden Haninge Partietin poliittiseen toimintaan. Puolue oli paikallinen puolue, joka taisteli lasten, nuorten ja eläkeläisten etujen puolesta.
  
  Fysioterapeuttina toimin yksityisenä 13 vuotta ja ne olivat hyvin antoisia vuosia. Koin olevani enemmän psykologi kuin fysioterapeutti, koska kaikilla on painolasti sisimmässään ja mitä enemmän kuuntelin, sitä enemmän opin ymmärtämään kivun olemusta.
  
  Suomalaiseen tyyliin tein töitä niin, että oma kehoni sai selkäänsä ja jouduin selkä- ja raajakipujen takia pitkälle sairauslomalle ja sitten ennenaikaiselle eläkkeelle.
  
  Eläkkeellä ollessani olen toiminut suomalaisten sotaveteraanien sosiaaliavustajana Ruotsissa ja on ollut todella suuri ilo auttaa veteraaneja. Työ on avannut ymmärrystä heidän elämäänsä.
  
  Tällä hetkellä olen Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliiton puheenjohtajana Ruotsissa ja siinä on paljon tehtäviä ja kokouksia jopa eri ministeriöissä. Siellä painotan jatkuvasti meidän vähemmistöoikeuksiamme sekä ennen kaikkea kaksikielisen henkilökunnan kouluttamista ja palkkaamista hoitolaitoksiin. Suomenkielisten hallintoalueiden erilaiset toiminnat vaativat selvitystä ja yhdenmukaistamista ja siihenhän ministeri Alice Bah Kuhnke on juuri nyt paneutunut. Olen myös Haningen Eläkeläisyhdistys Reippaan puheenjohtaja.
  
  Valitettavasti avioliitto kariutui 2004, mutta kohtalo tuli avukseni ja tapasin elämäni ensimmäisen rakkauden. Ensimmäisen kerran rakastuessani häneen olin vain 6-vuotias! Sain aivan ihanat reilut 10 vuotta hänen kanssaan. Kesän 2014 olin hänen omaishoitajanaan Suomessa hänen kuolemaansa saakka.
  
  Elämä jatkuu eläkeläisten ja veteraanien etujen valvomisessa, ja se on haastavaa."

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Pirkko Sinkkonen valitsi ohjelmaansa kolme kappaletta: Heili Karjalasta, Rakkaus on lumivalkoinen ja Laps kauniin Karjalan.
  Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/665135 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20160116_0900_3996426.mp3 Sat, 16 Jan 2016 08:00:00 GMT 4864 22336 Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  
  

  Pirkko Sinkkonen kertoo:
  

  "Olen 65-vuotias ja syntynyt Joutsenon Rauhassa, jossa oli yksi Suomen suurimmasta mielisairaaloista ja sen yhteydessä myös Imatran seudun synnytyslaitos. Luulen, että opin erittäin paljon näiltä psyykkisesti sairailta ihmisiltä, koska asuimme sairaalan alueella kunnes olin 17-vuotias eli poikkeavasti käyttäytyvät ihmiset eivät ole koskaan häirinneet tai pelottaneet minua. Sain tällä tavalla hyvät eväät elämääni.
  
  Valmistuin 1973 Lappeenrannassa fysioterapeutuksi, joka on ollut todella kutsumusammatti. Työskentelin puolitoista vuotta Lappeenrannassa ja sen jälkeen olen ollut Östhammarissa, Piteåssa ja Gävlessä töissä entisen mieheni työn johdosta.
  
  Menimme naimisiin 1972 ja 1976 syntyi poikamme Pietu. Ruotsiin muutimme 1977 - ensin Piteåån ja sitten Haningeen. Haningessa osallistuin suomenkielisen koti- ja kouluyhdistyksen toimintaan ja taistelimme läpi myös kaksikielisen yläasteen lapsillemme ja se oli suuri voitto. Työni ohella osallistuin muutaman vuoden Haninge Partietin poliittiseen toimintaan. Puolue oli paikallinen puolue, joka taisteli lasten, nuorten ja eläkeläisten etujen puolesta.
  
  Fysioterapeuttina toimin yksityisenä 13 vuotta ja ne olivat hyvin antoisia vuosia. Koin olevani enemmän psykologi kuin fysioterapeutti, koska kaikilla on painolasti sisimmässään ja mitä enemmän kuuntelin, sitä enemmän opin ymmärtämään kivun olemusta.
  
  Suomalaiseen tyyliin tein töitä niin, että oma kehoni sai selkäänsä ja jouduin selkä- ja raajakipujen takia pitkälle sairauslomalle ja sitten ennenaikaiselle eläkkeelle.
  
  Eläkkeellä ollessani olen toiminut suomalaisten sotaveteraanien sosiaaliavustajana Ruotsissa ja on ollut todella suuri ilo auttaa veteraaneja. Työ on avannut ymmärrystä heidän elämäänsä.
  
  Tällä hetkellä olen Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliiton puheenjohtajana Ruotsissa ja siinä on paljon tehtäviä ja kokouksia jopa eri ministeriöissä. Siellä painotan jatkuvasti meidän vähemmistöoikeuksiamme sekä ennen kaikkea kaksikielisen henkilökunnan kouluttamista ja palkkaamista hoitolaitoksiin. Suomenkielisten hallintoalueiden erilaiset toiminnat vaativat selvitystä ja yhdenmukaistamista ja siihenhän ministeri Alice Bah Kuhnke on juuri nyt paneutunut. Olen myös Haningen Eläkeläisyhdistys Reippaan puheenjohtaja.
  
  Valitettavasti avioliitto kariutui 2004, mutta kohtalo tuli avukseni ja tapasin elämäni ensimmäisen rakkauden. Ensimmäisen kerran rakastuessani häneen olin vain 6-vuotias! Sain aivan ihanat reilut 10 vuotta hänen kanssaan. Kesän 2014 olin hänen omaishoitajanaan Suomessa hänen kuolemaansa saakka.
  
  Elämä jatkuu eläkeläisten ja veteraanien etujen valvomisessa, ja se on haastavaa."

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Pirkko Sinkkonen valitsi ohjelmaansa kolme kappaletta: Heili Karjalasta, Rakkaus on lumivalkoinen ja Laps kauniin Karjalan.
  Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> Sveriges Radio 00:46:40 Markku Reinikainen soittaa niin laulaja Kaija Koon kuin blueskitaristi Erja Lyytisenkin kiertueilla, joten keikkapäiviä kertyy toistasataa vuoden mittaan. Tapaamme miehen, joka on kutsumusammatissaan.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Nykyään tukholmalainen Markku Reinikainen sanoo, ettei hän ole oikein mistään kotoisin. Perhe asui eri puolilla Suomea Markun lapsuudessa ja nuoruudessa - ainoastaan Pohjanmaa jäi valloittamatta.
  

  Vaimon työ tutkijana Tukholman yliopistossa toi pariskunnan Ruotsiin runsaat neljä vuotta sitten - elämänmuutos, joka osoittautui hyväksi, sanoo Markku. Tukholmasta on helppo lentää Suomeen ja muualle Eurooppaan, kun työ sinne kutsuu. Ja ruotsalainen, pääpainotteisesti myönteinen, elämänasenne sopii maailmanmenoa valoisin mielin tarkastelevalle Markulle. Huumori on hänelle tärkeää, ja toinen mahdollinen uravalinta - ellei hänestä olisi tullut rumpalia - olisikin ollut komediakäsikirjoittajan työ.
  

  "Itse pidän seksivitseistä, vaimo enemmän kakkapieruhuumorista, mutta aina löytyy tv-sarjoja, jotka ilahduttavat molempia." 
  

  Markku Reinikainen kertoo saavansa inspiraatiota rumpujensoittoon muista taiteenlajeista. Elokuvan leikkaus saattaa antaa ideoita biisin sovittamiseen. Myös kuvataide ja ruuanlaitto inspiroivat. Esimerkiksi kahden vastakkaisen maun yhteensovittaminen antaa väläyksen siitä, miten kontrasti toimii, ja sitä voi soveltaa musiikkiin, sanoo Markku.
  
  Jos bändin yhteistoimintaa vertaa talon rakentamiseen, niin rumpali ja basisti tekevät perustaa ja runkoa, mietiskelee Markku. Hyvä rumpali on egoton rumpali, hän jatkaa ja myhäilee, että rumpujen soittaminen on  vähän niin kuin puolustuspelaajan hommaa - mutta puolustajakin voi antaa nappisyöttöjä.
  

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Markun valinnat osuivat Rajaton-yhtyeeseen, David Bowieen ja Pepe de Luxeen, jossa hän itse soittaa rumpuja.
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/664143 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20160109_0900_4639ddb.mp3 Sat, 09 Jan 2016 08:00:00 GMT 4864 22336 Markku Reinikainen soittaa niin laulaja Kaija Koon kuin blueskitaristi Erja Lyytisenkin kiertueilla, joten keikkapäiviä kertyy toistasataa vuoden mittaan. Tapaamme miehen, joka on kutsumusammatissaan.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Nykyään tukholmalainen Markku Reinikainen sanoo, ettei hän ole oikein mistään kotoisin. Perhe asui eri puolilla Suomea Markun lapsuudessa ja nuoruudessa - ainoastaan Pohjanmaa jäi valloittamatta.
  

  Vaimon työ tutkijana Tukholman yliopistossa toi pariskunnan Ruotsiin runsaat neljä vuotta sitten - elämänmuutos, joka osoittautui hyväksi, sanoo Markku. Tukholmasta on helppo lentää Suomeen ja muualle Eurooppaan, kun työ sinne kutsuu. Ja ruotsalainen, pääpainotteisesti myönteinen, elämänasenne sopii maailmanmenoa valoisin mielin tarkastelevalle Markulle. Huumori on hänelle tärkeää, ja toinen mahdollinen uravalinta - ellei hänestä olisi tullut rumpalia - olisikin ollut komediakäsikirjoittajan työ.
  

  "Itse pidän seksivitseistä, vaimo enemmän kakkapieruhuumorista, mutta aina löytyy tv-sarjoja, jotka ilahduttavat molempia." 
  

  Markku Reinikainen kertoo saavansa inspiraatiota rumpujensoittoon muista taiteenlajeista. Elokuvan leikkaus saattaa antaa ideoita biisin sovittamiseen. Myös kuvataide ja ruuanlaitto inspiroivat. Esimerkiksi kahden vastakkaisen maun yhteensovittaminen antaa väläyksen siitä, miten kontrasti toimii, ja sitä voi soveltaa musiikkiin, sanoo Markku.
  
  Jos bändin yhteistoimintaa vertaa talon rakentamiseen, niin rumpali ja basisti tekevät perustaa ja runkoa, mietiskelee Markku. Hyvä rumpali on egoton rumpali, hän jatkaa ja myhäilee, että rumpujen soittaminen on  vähän niin kuin puolustuspelaajan hommaa - mutta puolustajakin voi antaa nappisyöttöjä.
  

  Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Markun valinnat osuivat Rajaton-yhtyeeseen, David Bowieen ja Pepe de Luxeen, jossa hän itse soittaa rumpuja.
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> Sveriges Radio 00:50:39 Johanna Koljonen on yksi tunnetuimmista suomalaissyntyisistä mediaprofiileista Ruotsissa. Soilin seurassa hän kertoo savolaiskarjalaisista juuristaan, urastaan ja haaveistaan.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Johanna Koljonen syntyi 1978 Helsingissä. 1999 hän muutti Tukholmaan opiskelemaan ja muutaman vuoden sisällä hänestä tuli laajan yleisön tuntema elokuvakriitikko ja kulttuuritoimittaja.
  2011 Johanna Koljonen sai Bonnierin suuren toimittajapalkinnon kategoriassa Vuoden Uudistaja. Hän sai palkinnon siitä, että hän twitterin avulla herätti keskustelua huonoista seksuaalisista kokemuksista ja siitä, missä seksuaalisen häirinnän raja kulkee. Koljonen jakoi palkinnon yhdessä kollegansa Sofia Mirjamsdotterin kanssa.
  

  Johanna on asunut myös Englannissa ja Tanskassa. Nykyisen kotikaupunkinsa, Malmön, ilmapiirissä Johanna sanoo viihtyvänsä kuin kala vedessä.

  Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/660520 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20160102_0900_4325b56.mp3 Sat, 02 Jan 2016 08:00:00 GMT 4864 22336 Johanna Koljonen on yksi tunnetuimmista suomalaissyntyisistä mediaprofiileista Ruotsissa. Soilin seurassa hän kertoo savolaiskarjalaisista juuristaan, urastaan ja haaveistaan.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Johanna Koljonen syntyi 1978 Helsingissä. 1999 hän muutti Tukholmaan opiskelemaan ja muutaman vuoden sisällä hänestä tuli laajan yleisön tuntema elokuvakriitikko ja kulttuuritoimittaja.
  2011 Johanna Koljonen sai Bonnierin suuren toimittajapalkinnon kategoriassa Vuoden Uudistaja. Hän sai palkinnon siitä, että hän twitterin avulla herätti keskustelua huonoista seksuaalisista kokemuksista ja siitä, missä seksuaalisen häirinnän raja kulkee. Koljonen jakoi palkinnon yhdessä kollegansa Sofia Mirjamsdotterin kanssa.
  

  Johanna on asunut myös Englannissa ja Tanskassa. Nykyisen kotikaupunkinsa, Malmön, ilmapiirissä Johanna sanoo viihtyvänsä kuin kala vedessä.

  Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> Sveriges Radio 00:51:25 Vuosikymmenet vaihtuvat, Pelle Miljoonan suosio säilyy. Pelle on punkkari, rokkari, kirjailija, runoilija, ajattelija, maailmanmatkaaja - sanalla sanoen taiteilija.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Pelle Miljoona on oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili, syntynyt 1955 Haminassa. Hän oli 1970- ja -80-luvuilla suomalaisen punk-liikkeen pioneereja.
  Pelle Miljoona on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua ja hänellä on useita eri yhtyekokoonpanoja, joista tunnetuin lienee Pelle Miljoona OY. Siinä ovat mukana muun muassa Andy McCoy ja Tumppi Varonen.
  Pellen tuotannon tunnetuimpia kappaleita ovat "Moottoritie on kuuma", "Tahdon rakastella sinua", "Väkivalta ja päihdeongelma", "Pelko ja viha" ja "Juokse villi lapsi".
  Pelle Miljoona on myös kirjoittanut kymmenen romaania, omaelämäkerran ja kaksi runokirjaa.
  Pelle Miljoonan 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin teos Eetos goes Paatos, joka sisältää laululyriikkaa, 60 runoa ja laulua, taiteilijan lähes neljäkymmentä vuotta kestäneen uran varrelta. Kirjan on toimittanut Pelle Miljoonan elämäntoveri Teija Varis. Hän kuunteli kaikki Pellen levyttämät yli 300 kappaletta ja poimi niistä koskettavia sanoituksia.
  

  Pelle Miljoona sai heinäkuussa 2015 Juha Vainio -sanoituspalkinnon.

  Soili Huokunan seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/657482 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151226_0900_1d77d86.mp3 Sat, 26 Dec 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 Vuosikymmenet vaihtuvat, Pelle Miljoonan suosio säilyy. Pelle on punkkari, rokkari, kirjailija, runoilija, ajattelija, maailmanmatkaaja - sanalla sanoen taiteilija.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Pelle Miljoona on oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili, syntynyt 1955 Haminassa. Hän oli 1970- ja -80-luvuilla suomalaisen punk-liikkeen pioneereja.
  Pelle Miljoona on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua ja hänellä on useita eri yhtyekokoonpanoja, joista tunnetuin lienee Pelle Miljoona OY. Siinä ovat mukana muun muassa Andy McCoy ja Tumppi Varonen.
  Pellen tuotannon tunnetuimpia kappaleita ovat "Moottoritie on kuuma", "Tahdon rakastella sinua", "Väkivalta ja päihdeongelma", "Pelko ja viha" ja "Juokse villi lapsi".
  Pelle Miljoona on myös kirjoittanut kymmenen romaania, omaelämäkerran ja kaksi runokirjaa.
  Pelle Miljoonan 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin teos Eetos goes Paatos, joka sisältää laululyriikkaa, 60 runoa ja laulua, taiteilijan lähes neljäkymmentä vuotta kestäneen uran varrelta. Kirjan on toimittanut Pelle Miljoonan elämäntoveri Teija Varis. Hän kuunteli kaikki Pellen levyttämät yli 300 kappaletta ja poimi niistä koskettavia sanoituksia.
  

  Pelle Miljoona sai heinäkuussa 2015 Juha Vainio -sanoituspalkinnon.

  Soili Huokunan seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

  ]]> Sveriges Radio 00:52:10 Aichan elämän alkutaival ei ollut helppo. Perhe hajosi ja uusi isäpuoli pahoinpiteli Aichaa vuodesta toiseen. Aikuisiässä Aicha on löytänyt elämälleen myönteisen suunnan muunmuassa joogan avulla.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Aicha Gaye syntyi Tyresössä 1984. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä Gambiasta. Perhe muutti isän kotimaahan kun Aicha oli aivan pieni, mutta vanhempien liitto ei kestänyt ja Aicha palasi äitinsä mukana Ruotsiin. Pian kuvioihin ilmeistyi isäpuoli, joka yritti väkivalloin tehdä Aichasta muslimia. Lapsuusvuodet olivat rankkoja. Käännekohta tuli, kun mummo houkutteli Aichan rippikouluun Suomeen. Siellä Aicha sai kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty. 
  Soilin seurassa Aicha kertoo paljon myös äidistään. Aichan äiti on antanut luvan haastattelun lähettämiseen Sisuradiossa.
  Sanotaan, että se, jolla ei kotona ole hyvä olla, harhailee maailmalla virvatulen lailla. Aichan retket veivät hänet Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Espanjaan, mutta mielenrauhaa ei maailman turuilta löytynyt.
  Hyvä elämä löytyi vasta kun hän palasi kotimaahansa Ruotsiin ja löysi joogan. Tänä päivänä hän on joogaopettaja ja osakas Tukholman Suolahuoneessa, Kungsholmenilla sijaitsevassa hyvinvointikeskuksessa.
  
  Soilin Huokunan seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Aicha valitsi Frank Sinatran ja Phil Collinsin kappaleet haastattelunsa lomaan.

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/651309 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151219_0900_33e7816.mp3 Sat, 19 Dec 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 Aichan elämän alkutaival ei ollut helppo. Perhe hajosi ja uusi isäpuoli pahoinpiteli Aichaa vuodesta toiseen. Aikuisiässä Aicha on löytänyt elämälleen myönteisen suunnan muunmuassa joogan avulla.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Aicha Gaye syntyi Tyresössä 1984. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä Gambiasta. Perhe muutti isän kotimaahan kun Aicha oli aivan pieni, mutta vanhempien liitto ei kestänyt ja Aicha palasi äitinsä mukana Ruotsiin. Pian kuvioihin ilmeistyi isäpuoli, joka yritti väkivalloin tehdä Aichasta muslimia. Lapsuusvuodet olivat rankkoja. Käännekohta tuli, kun mummo houkutteli Aichan rippikouluun Suomeen. Siellä Aicha sai kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty. 
  Soilin seurassa Aicha kertoo paljon myös äidistään. Aichan äiti on antanut luvan haastattelun lähettämiseen Sisuradiossa.
  Sanotaan, että se, jolla ei kotona ole hyvä olla, harhailee maailmalla virvatulen lailla. Aichan retket veivät hänet Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Espanjaan, mutta mielenrauhaa ei maailman turuilta löytynyt.
  Hyvä elämä löytyi vasta kun hän palasi kotimaahansa Ruotsiin ja löysi joogan. Tänä päivänä hän on joogaopettaja ja osakas Tukholman Suolahuoneessa, Kungsholmenilla sijaitsevassa hyvinvointikeskuksessa.
  
  Soilin Huokunan seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Aicha valitsi Frank Sinatran ja Phil Collinsin kappaleet haastattelunsa lomaan.

  ]]> Sveriges Radio 00:50:20 Kirkkomuusikko Tuomaala on tuttu mies Länsi-Ruotsin suomalaisille. Hän laulaa, säestää, johtaa Da Capo-kuoroa, on siellä missä pätevää muusikkoa tarvitaan. Kuuntele Kimmon ajatuksia elämästä.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Soili Huokuna tapasi Kimmo Tuomaalan Göteborgissa 14.11., kun Sisuradio järjesti yleisötapahtuman kaupunginkirjastossa. Kimmo oli mukana tapahtumassa säestäjänä ja Da Capo-kuoron johtajana.
  Musiikki on ollut mukana Kimmon elämässä pienestä pitäen. Koulun jälkeen hän kuitenkin valitsi toisen tien ja lähti Volvolle töihin. 10 vuotta meni teollisuuden palveluksessa, ja Kimmo eteni liukuhihnan ääreltä työnjohtajaksi. Sitten työt vähenivät ja lopulta oli edessä uuden työn haku.
  Yhtäkkiä avautui uusia mahdollisuuksia. Nykyisessä työssään kirkkomuusikkona Trollhättanin pastoraatissa Kimmolla on hyötyä sekä musikaalisuudestaan että suomenkielen taidostaan.
  

  
  Muutama sana Soilin seurassa-ohjelmasarjasta:
  Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Kuulumisten lisäksi jutellaan elämän käännekohdista ja valinnoista. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/640509 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151128_0900_3215ed1.mp3 Sat, 28 Nov 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 Kirkkomuusikko Tuomaala on tuttu mies Länsi-Ruotsin suomalaisille. Hän laulaa, säestää, johtaa Da Capo-kuoroa, on siellä missä pätevää muusikkoa tarvitaan. Kuuntele Kimmon ajatuksia elämästä.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Soili Huokuna tapasi Kimmo Tuomaalan Göteborgissa 14.11., kun Sisuradio järjesti yleisötapahtuman kaupunginkirjastossa. Kimmo oli mukana tapahtumassa säestäjänä ja Da Capo-kuoron johtajana.
  Musiikki on ollut mukana Kimmon elämässä pienestä pitäen. Koulun jälkeen hän kuitenkin valitsi toisen tien ja lähti Volvolle töihin. 10 vuotta meni teollisuuden palveluksessa, ja Kimmo eteni liukuhihnan ääreltä työnjohtajaksi. Sitten työt vähenivät ja lopulta oli edessä uuden työn haku.
  Yhtäkkiä avautui uusia mahdollisuuksia. Nykyisessä työssään kirkkomuusikkona Trollhättanin pastoraatissa Kimmolla on hyötyä sekä musikaalisuudestaan että suomenkielen taidostaan.
  

  
  Muutama sana Soilin seurassa-ohjelmasarjasta:
  Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Kuulumisten lisäksi jutellaan elämän käännekohdista ja valinnoista. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> Sveriges Radio 00:54:32 "Sun särkyä anna mä en" lienee tuttu biisi Sisuradion kuuntelijoille. Se on yksi Johannan hiteistä. Johanna laulaa herkällä äänellä vaikeista asioista - surusta, masennuksesta, voiman löytymisestä.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  "Yksi syy siihen miksi musiikki on aina kiehtonut ja vetänyt puoleensa on varmasti se, että musiikki avaa tuntoja joihin sanat eivät riitä. Olen edelleenkin kovin huono luonnehtimaan musiikkiani, sanat ja käsitteet kun eri ihmisille voivat tarkoittaa niin monia eri asioita. Pidän hyvin monenlaisesta musiikista, aina melankolisesta heavysta irlantilaisiin kansanlauluihin ja ysäri poppiin. Noita sävyjä maalaan varmaan jonkin verran myös omassa musiikissani." - Johanna Kurkela
  
  Muutama sana Soilin seurassa-ohjelmasarjasta:
  

  Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/636967 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151121_0900_2d4dccb.mp3 Sat, 21 Nov 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 "Sun särkyä anna mä en" lienee tuttu biisi Sisuradion kuuntelijoille. Se on yksi Johannan hiteistä. Johanna laulaa herkällä äänellä vaikeista asioista - surusta, masennuksesta, voiman löytymisestä.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  "Yksi syy siihen miksi musiikki on aina kiehtonut ja vetänyt puoleensa on varmasti se, että musiikki avaa tuntoja joihin sanat eivät riitä. Olen edelleenkin kovin huono luonnehtimaan musiikkiani, sanat ja käsitteet kun eri ihmisille voivat tarkoittaa niin monia eri asioita. Pidän hyvin monenlaisesta musiikista, aina melankolisesta heavysta irlantilaisiin kansanlauluihin ja ysäri poppiin. Noita sävyjä maalaan varmaan jonkin verran myös omassa musiikissani." - Johanna Kurkela
  
  Muutama sana Soilin seurassa-ohjelmasarjasta:
  

  Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

  ]]> Sveriges Radio 00:50:49 Birgitta Ulfsson kertoo olevansa täynnä iloa, kuitenkin niin, että pohjasuru on aina läsnä. Ilo ja suru pulppuavat molemmat lapsuudesta - lapsilla oli leikeissään hauskaa vaikka oli sota ja oli nälkä.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Olin lehmä vaikka luulin olevani hevonen! Ja mikäs nyt sitten olen? Hirvi varmaankin!

  
  Birgitta Ulfsson syntyi 1928 ja asui ensimmäiset 13 elinvuottaan Karjalassa. Isä oli sodassa, ja huoli isästä kalvoi tyttären mieltä.
  Kun perhe sai kyselyn Birgitan lähettämisestä Ruotsiin sotalapseksi, päättivät vanhemmat, että perhettä ei hajoteta, ja tyttö jää kotiin.
  Tänä vuonna Birgitta Ulfsson on ajankohtainen Fosterlandet / Isänmaa-näytelmässä, joka käsittelee juuri sotalasten elämää.
  Näytelmä esitettiin alkuvuodesta Göteborgissa, sitten Helsingissä ja ensi keväänä se tulee Tukholmaan.
  Birgitta näyttelee siinä yhdessä pojantyttärensä Alma Pöystin kanssa.

  
  Soilin seurassa Birgitta Ulfsson kertoo lapsuudestaan sodan varjossa, pitkästä näyttämö- ja tv-urastaan, kahdesta avioliitostaan ja elämästään Göteborgissa.
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/633510 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151114_0900_3b4b966.mp3 Sat, 14 Nov 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 Birgitta Ulfsson kertoo olevansa täynnä iloa, kuitenkin niin, että pohjasuru on aina läsnä. Ilo ja suru pulppuavat molemmat lapsuudesta - lapsilla oli leikeissään hauskaa vaikka oli sota ja oli nälkä.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Olin lehmä vaikka luulin olevani hevonen! Ja mikäs nyt sitten olen? Hirvi varmaankin!

  
  Birgitta Ulfsson syntyi 1928 ja asui ensimmäiset 13 elinvuottaan Karjalassa. Isä oli sodassa, ja huoli isästä kalvoi tyttären mieltä.
  Kun perhe sai kyselyn Birgitan lähettämisestä Ruotsiin sotalapseksi, päättivät vanhemmat, että perhettä ei hajoteta, ja tyttö jää kotiin.
  Tänä vuonna Birgitta Ulfsson on ajankohtainen Fosterlandet / Isänmaa-näytelmässä, joka käsittelee juuri sotalasten elämää.
  Näytelmä esitettiin alkuvuodesta Göteborgissa, sitten Helsingissä ja ensi keväänä se tulee Tukholmaan.
  Birgitta näyttelee siinä yhdessä pojantyttärensä Alma Pöystin kanssa.

  
  Soilin seurassa Birgitta Ulfsson kertoo lapsuudestaan sodan varjossa, pitkästä näyttämö- ja tv-urastaan, kahdesta avioliitostaan ja elämästään Göteborgissa.
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> Sveriges Radio 01:22:55 Ritta reputti ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielessä - nyt hän on Ruotsissa palkittu kirjailija. Tampereen tytöstä on tullut yksi Ruotsin tuotteliaimmista nuorisokirjailijoista.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Nuoret pystyvät avautumaan omista ongelmistaan, kun he voivat piiloutua romaanihenkilön taakse.
  

  
  Ritta Jacobsson syntyi Tampereella 1950. Nuoruusaika oli hurjaa aikaa Rittan elämässä, mutta rakkaus rauhoitti, ja rakkauden takia hän myös jäi Ruotsiin 1969.
  Ritta perusti perheen ruotsalaisen miehensä kanssa, opiskeli ja työskenteli häätöpäällikkönä. Unelma oli ryhtyä kirjailijaksi ja 90-luvulla se toteutui. 21 vuoden aikana on syntynyt 41 kirjaa!
  Ritta Jacobsson kirjoittaa nuorten elämästä. Sarjoja on syntynyt jo useita, ensimmäinen niistä Tina-sarja.
  Ritta, joka ylioppilaskirjoituksissa reputti ruotsin kielessä, on nyt jo kahdesti palkittu Ruotsin parhaasta nuorisodekkarista Spårhunden-palkinnolla. Ruotsin kieli on Rittalle luontevin kirjoituskieli, ja uusimman nuorisokielen hän on ottanut haltuun keskustelemalla nuorten kanssa.
  Hän kiertää ahkerasti kouluissa puhumassa nuorille ajankohtaisista asioista, esimerkiksi nettikiusaamisesta. Kirjassa Han kallar sig Esmeralda Ritta kertoo pedofiilista, joka löytää uhrinsa internetin kautta.
  Dekkarien pohjana on todellisia rikoksia, joista Ritta on ottanut selvää oikeudenkäyntipöytäkirjoja tutkimalla.
  Soilin seurassa Ritta kertoo myös siitä, miten raskasta oli, kun oma äiti sairastui dementiaan. Siitäkin kokemuksesta syntyi kirja: Den eviga glömskans allé.
  

  
  Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  
  
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/633265 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151107_0900_2c35fdf.mp3 Sat, 07 Nov 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 Ritta reputti ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielessä - nyt hän on Ruotsissa palkittu kirjailija. Tampereen tytöstä on tullut yksi Ruotsin tuotteliaimmista nuorisokirjailijoista.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Nuoret pystyvät avautumaan omista ongelmistaan, kun he voivat piiloutua romaanihenkilön taakse.
  

  
  Ritta Jacobsson syntyi Tampereella 1950. Nuoruusaika oli hurjaa aikaa Rittan elämässä, mutta rakkaus rauhoitti, ja rakkauden takia hän myös jäi Ruotsiin 1969.
  Ritta perusti perheen ruotsalaisen miehensä kanssa, opiskeli ja työskenteli häätöpäällikkönä. Unelma oli ryhtyä kirjailijaksi ja 90-luvulla se toteutui. 21 vuoden aikana on syntynyt 41 kirjaa!
  Ritta Jacobsson kirjoittaa nuorten elämästä. Sarjoja on syntynyt jo useita, ensimmäinen niistä Tina-sarja.
  Ritta, joka ylioppilaskirjoituksissa reputti ruotsin kielessä, on nyt jo kahdesti palkittu Ruotsin parhaasta nuorisodekkarista Spårhunden-palkinnolla. Ruotsin kieli on Rittalle luontevin kirjoituskieli, ja uusimman nuorisokielen hän on ottanut haltuun keskustelemalla nuorten kanssa.
  Hän kiertää ahkerasti kouluissa puhumassa nuorille ajankohtaisista asioista, esimerkiksi nettikiusaamisesta. Kirjassa Han kallar sig Esmeralda Ritta kertoo pedofiilista, joka löytää uhrinsa internetin kautta.
  Dekkarien pohjana on todellisia rikoksia, joista Ritta on ottanut selvää oikeudenkäyntipöytäkirjoja tutkimalla.
  Soilin seurassa Ritta kertoo myös siitä, miten raskasta oli, kun oma äiti sairastui dementiaan. Siitäkin kokemuksesta syntyi kirja: Den eviga glömskans allé.
  

  
  Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  
  
  

  ]]> Sveriges Radio 00:49:03 Mikko Alatalo lienee Suomen tunnetuimpia artisteja. Hän on laulaja, lauluntekijä, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu. Tule Soilin seuraan ja tutustu Mikkoon ja maalaispojan mietteisiin.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Lauluni seuraavat oman sukupolveni elämäntarinaa, rakastumisesta ja lasten syntymästä avioeroon ja siihen, kun omat vanhemmat ovat maan povessa ja kotipiha on hiljainen.
  

  
  Mikko Alatalo on tuttu myös ruotsinsuomalaiselle yleisölle, sillä hän on kiertänyt ahkerasti esiintymispaikkoja tälläkin puolella lahtea. Hän kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Kiiminkijoen varrelta. Hänen kotitalonsa on nykyään tyhjä, ja siinäkin on aihetta lauluun: niin moni mummon- ja vaarinmökki on tyhjillään, niin monien tie on kulkenut Mikonkin kotiseudulta tänne Ruotsiin.
  Lastenlauluja, poppia, iskelmiä, ajatuksia herättäviä rauhallisempia lauluja - Mikko Alatalon tuotanto ja repertuaari on laaja. Hänellä on myös vahva kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, erityisesti rauhanliikkeeseen ja ympäristökysymyksiin.
  Soilin seurassa Mikko kertoo myös ystävyydestään Juice Leskisen kanssa.
  
  
  Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/628923 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151031_0900_39eb620.mp3 Sat, 31 Oct 2015 08:00:00 GMT 4864 22336 Mikko Alatalo lienee Suomen tunnetuimpia artisteja. Hän on laulaja, lauluntekijä, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu. Tule Soilin seuraan ja tutustu Mikkoon ja maalaispojan mietteisiin.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Lauluni seuraavat oman sukupolveni elämäntarinaa, rakastumisesta ja lasten syntymästä avioeroon ja siihen, kun omat vanhemmat ovat maan povessa ja kotipiha on hiljainen.
  

  
  Mikko Alatalo on tuttu myös ruotsinsuomalaiselle yleisölle, sillä hän on kiertänyt ahkerasti esiintymispaikkoja tälläkin puolella lahtea. Hän kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Kiiminkijoen varrelta. Hänen kotitalonsa on nykyään tyhjä, ja siinäkin on aihetta lauluun: niin moni mummon- ja vaarinmökki on tyhjillään, niin monien tie on kulkenut Mikonkin kotiseudulta tänne Ruotsiin.
  Lastenlauluja, poppia, iskelmiä, ajatuksia herättäviä rauhallisempia lauluja - Mikko Alatalon tuotanto ja repertuaari on laaja. Hänellä on myös vahva kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, erityisesti rauhanliikkeeseen ja ympäristökysymyksiin.
  Soilin seurassa Mikko kertoo myös ystävyydestään Juice Leskisen kanssa.
  
  
  Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> Sveriges Radio 00:56:46 Dimitri Keiski tuli suuren yleisön tietoisuuteen 2011, kun hän voitti TV3:n TrueTalent-kilpailun. Ura lähti nousuun ja monista haaveista on tullut totta. Uusi rakkaus vei Dimitrin keväällä Suomeen.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Kun pienenä kuuntelin Hurriganeseja, mun isä sanoi, että tämä rumpali joka laulaa on Remu Aaltonen ja romani. Mä ajattelin että: 'Wau, se on mahdollista, musta voi kans tulla rockmuusikko jos mä haluan'!

  
  Romanikulttuuri ei ole este, vaan rikkaus, toteaa Dimitri Keiski.

  
  Kun Dimitri oli 8 tai 9 vuoden ikäinen, hän kuuli suomalaisen pop-ikonin Dannyn esittämän kappaleen Piilopaikka. Silloin hän päätti, että hänkin haluaa laulajaksi.
  
  Eräänä päivänä jokin aika sitten puhelin soi ja Danny kysyi, haluaako Dimitri lähteä hänen kiertueelleen mukaan. Dimitri tuskin uskoi korviaan - hänen oli vaikea ymmärtää todeksi, että hän pääsee mukaan idolinsa konsertteihin esiintymään. Totta se oli, ja kaksi D:tä, Dimitri ja Danny  lauloivat myös duettona lavalla.
  
  Dimitri on syntynyt ja kasvanut Märstassa Tukholman pohjoispuolella. 9 vuotta sitten syntyi hänen poikansa Elvis.
  
  2011 Dimitrin muusikon ura lähti nousuun TV3:n True Talent-laulukilpailun voiton myötä. Nyt hänellä on jälleen uusi elämänvaihe alkamassa - keväällä 2015 hän muutti Suomeen, Lahteen, uuden rakkautensa Katja Lukinin luo. Heitä yhdistää musiikki. Kysymykseen tulevaisuudensuunnitelmista Dimitri vastaa suoraan sydämestä: ne ovat tulevaisuudensuudelmia!
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/628805 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151024_0900_3c4d427.mp3 Sat, 24 Oct 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Dimitri Keiski tuli suuren yleisön tietoisuuteen 2011, kun hän voitti TV3:n TrueTalent-kilpailun. Ura lähti nousuun ja monista haaveista on tullut totta. Uusi rakkaus vei Dimitrin keväällä Suomeen.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Kun pienenä kuuntelin Hurriganeseja, mun isä sanoi, että tämä rumpali joka laulaa on Remu Aaltonen ja romani. Mä ajattelin että: 'Wau, se on mahdollista, musta voi kans tulla rockmuusikko jos mä haluan'!

  
  Romanikulttuuri ei ole este, vaan rikkaus, toteaa Dimitri Keiski.

  
  Kun Dimitri oli 8 tai 9 vuoden ikäinen, hän kuuli suomalaisen pop-ikonin Dannyn esittämän kappaleen Piilopaikka. Silloin hän päätti, että hänkin haluaa laulajaksi.
  
  Eräänä päivänä jokin aika sitten puhelin soi ja Danny kysyi, haluaako Dimitri lähteä hänen kiertueelleen mukaan. Dimitri tuskin uskoi korviaan - hänen oli vaikea ymmärtää todeksi, että hän pääsee mukaan idolinsa konsertteihin esiintymään. Totta se oli, ja kaksi D:tä, Dimitri ja Danny  lauloivat myös duettona lavalla.
  
  Dimitri on syntynyt ja kasvanut Märstassa Tukholman pohjoispuolella. 9 vuotta sitten syntyi hänen poikansa Elvis.
  
  2011 Dimitrin muusikon ura lähti nousuun TV3:n True Talent-laulukilpailun voiton myötä. Nyt hänellä on jälleen uusi elämänvaihe alkamassa - keväällä 2015 hän muutti Suomeen, Lahteen, uuden rakkautensa Katja Lukinin luo. Heitä yhdistää musiikki. Kysymykseen tulevaisuudensuunnitelmista Dimitri vastaa suoraan sydämestä: ne ovat tulevaisuudensuudelmia!
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se

  ]]> Sveriges Radio 00:49:28 Jaana Ilmola vietti lapsuutensa Lahdessa, tuli kesätöihin Tukholmaan 1978 ja jäi Ruotsiin. Hän on huonostikäyttäytyvä ja kovaääninen nainen - miehestä sanottaisiin vahva ja fiksu, nauraa Jaana.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Jälkeenpäin ajatellen olisi voinut tulla vaarallinenkin tilanne, kun heitin nahkapään ulos maanalaisesta.
  

  
  
  Jaana Ilmola on peloton nainen. Hän rökitti jo lapsena pikkuveljensä kiusaajat ja nuoruudessaan hän nosti maanalaisesta ulos punkkarin kimppuun käyneen skinheadin. Hän puolustaa heikompiaan eikä voi olla hiljaa siellä missä hän näkee vääryyttä tapahtuvan.
  Jaana Ilmola työskentelee peruskoulun luokanopettajana Etelä-Tukholmassa Rågsvedissa ja hänen oppilaansa ovat maahanmuuttajien lapsia. Myös heitä Jaana on valmis puolustamaan ja hän antaa piut paut poliittiselle korrektiudelle.
  Tutustu valloittavaan Jaanaan Soilin seurassa. Luvassa 55 minuuttia lämpöä ja huumoria.
  

  Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/623110 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151017_0900_275d26b.mp3 Sat, 17 Oct 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Jaana Ilmola vietti lapsuutensa Lahdessa, tuli kesätöihin Tukholmaan 1978 ja jäi Ruotsiin. Hän on huonostikäyttäytyvä ja kovaääninen nainen - miehestä sanottaisiin vahva ja fiksu, nauraa Jaana.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Jälkeenpäin ajatellen olisi voinut tulla vaarallinenkin tilanne, kun heitin nahkapään ulos maanalaisesta.
  

  
  
  Jaana Ilmola on peloton nainen. Hän rökitti jo lapsena pikkuveljensä kiusaajat ja nuoruudessaan hän nosti maanalaisesta ulos punkkarin kimppuun käyneen skinheadin. Hän puolustaa heikompiaan eikä voi olla hiljaa siellä missä hän näkee vääryyttä tapahtuvan.
  Jaana Ilmola työskentelee peruskoulun luokanopettajana Etelä-Tukholmassa Rågsvedissa ja hänen oppilaansa ovat maahanmuuttajien lapsia. Myös heitä Jaana on valmis puolustamaan ja hän antaa piut paut poliittiselle korrektiudelle.
  Tutustu valloittavaan Jaanaan Soilin seurassa. Luvassa 55 minuuttia lämpöä ja huumoria.
  

  Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> Sveriges Radio 01:04:24 Kari Lumikerolla juttu luistaa. Hän kertoo elämänsä lähtökohdista, uransa alkutaipaleen kommelluksista ja ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta. Hiljattain eläköitynyt toimittaja ei laakereillaan lepää.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Kirjeenkantajasta kirjeenvaihtajaksi. Kari Lumikero on kotoisin Torniosta. Hänen isänsä oli toimittaja. Kari itse harkitsi juristin uraa, mutta into toimittajantyötä kohtaan voitti.
  
  Kari muutti Ruotsiin jo nuorena miehenä ja yksi hänen ensimmäisistä hommistaan täällä oli kirjeenkantajan työ. Monen muun viran kautta - hän työskenteli muunmuassa Ruotsin Radion suomenkielisessä toimituksessa 15 vuoden ajan - hänestä tuli Suomen MTV:n kirjeenvaihtaja.
  
  Sanoissa kirjeenkantaja ja kirjeenvaihtaja ei ole paljon eroa, mutta työtehtävissä sitäkin enemmän. Kari on kiertänyt maailmaa vaikeissakin paikoissa, kuten Thaimaassa tsunamin aikaan, Afganistanissa ja pakolaisleireillä Lähi-idässä. Hänellä on monta jännittävää tarinaa kerrottavana pitkän uransa varrelta, mutta Soilin seurassa hän myös raottaa yksityisyyden verhoa ja kertoo elämästään julkisuuskuvan takana. Sieltä paljastuu lämmin ja empaattinen Kari, joka puhuu rauhan ja pakolaisten puolesta.

  
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/619205 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151010_0900_24d2d3f.mp3 Sat, 10 Oct 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Kari Lumikerolla juttu luistaa. Hän kertoo elämänsä lähtökohdista, uransa alkutaipaleen kommelluksista ja ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta. Hiljattain eläköitynyt toimittaja ei laakereillaan lepää.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Kirjeenkantajasta kirjeenvaihtajaksi. Kari Lumikero on kotoisin Torniosta. Hänen isänsä oli toimittaja. Kari itse harkitsi juristin uraa, mutta into toimittajantyötä kohtaan voitti.
  
  Kari muutti Ruotsiin jo nuorena miehenä ja yksi hänen ensimmäisistä hommistaan täällä oli kirjeenkantajan työ. Monen muun viran kautta - hän työskenteli muunmuassa Ruotsin Radion suomenkielisessä toimituksessa 15 vuoden ajan - hänestä tuli Suomen MTV:n kirjeenvaihtaja.
  
  Sanoissa kirjeenkantaja ja kirjeenvaihtaja ei ole paljon eroa, mutta työtehtävissä sitäkin enemmän. Kari on kiertänyt maailmaa vaikeissakin paikoissa, kuten Thaimaassa tsunamin aikaan, Afganistanissa ja pakolaisleireillä Lähi-idässä. Hänellä on monta jännittävää tarinaa kerrottavana pitkän uransa varrelta, mutta Soilin seurassa hän myös raottaa yksityisyyden verhoa ja kertoo elämästään julkisuuskuvan takana. Sieltä paljastuu lämmin ja empaattinen Kari, joka puhuu rauhan ja pakolaisten puolesta.

  
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> Sveriges Radio 00:48:16 Ensi Ukkola on maailmankansalainen. Hänen lapsuudenkotinsa Suomen Lapissa on poissa: se jäi voimala-altaan alle. 46 vuotta Tukholma oli hänen kotinsa. Nyt hän on siirtänyt elämänsä Afrikkaan, Ghanaan.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Ensi Ukkola Dafeamekpor muutti Ghanaan vuosi sitten. Hänen aviomiehensä Patrick on Ghanasta kotoisin ja hän oli jo siellä odottamassa Ensiä.
  
  Soilin seurassa Ensi pohtii muun muassa kodin merkitystä ja kodittomuuden tunnetta.
  
  Länsi-Afrikasta Ensi on löytänyt kodin. Hän lukee ja kirjoittaa ahkerasti ja sanoo, että koti on siellä, missä hänen kirjansa ovat. Rajoja ei maailmassa tarvittaisi lainkaan, sanoo Ensi - maailma olisi paljon parempi paikka kaikille ilman viivottimella vedettyjä rajaviivoja.

  
  Maailmalla ollessaa Ensi tuntee olevansa kotonaan. Hän kertoo jo nuorena hiffanneensa, että missä hän vain matkustaakin, on hän aina jonkun kotikylässä.
  

  
  Soili Huokuna tapasi Ensi Ukkolan elokuussa 2015. Ensi oli silloin ollut muutaman kuukauden kesätöissä Tukholmassa, Ruotsin Radion Eko-toimituksessa. Syyskuussa hän palasi kotiinsa Ghanaan.
  

  
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/616059 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20151003_0900_28d4aa6.mp3 Sat, 03 Oct 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Ensi Ukkola on maailmankansalainen. Hänen lapsuudenkotinsa Suomen Lapissa on poissa: se jäi voimala-altaan alle. 46 vuotta Tukholma oli hänen kotinsa. Nyt hän on siirtänyt elämänsä Afrikkaan, Ghanaan.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Ensi Ukkola Dafeamekpor muutti Ghanaan vuosi sitten. Hänen aviomiehensä Patrick on Ghanasta kotoisin ja hän oli jo siellä odottamassa Ensiä.
  
  Soilin seurassa Ensi pohtii muun muassa kodin merkitystä ja kodittomuuden tunnetta.
  
  Länsi-Afrikasta Ensi on löytänyt kodin. Hän lukee ja kirjoittaa ahkerasti ja sanoo, että koti on siellä, missä hänen kirjansa ovat. Rajoja ei maailmassa tarvittaisi lainkaan, sanoo Ensi - maailma olisi paljon parempi paikka kaikille ilman viivottimella vedettyjä rajaviivoja.

  
  Maailmalla ollessaa Ensi tuntee olevansa kotonaan. Hän kertoo jo nuorena hiffanneensa, että missä hän vain matkustaakin, on hän aina jonkun kotikylässä.
  

  
  Soili Huokuna tapasi Ensi Ukkolan elokuussa 2015. Ensi oli silloin ollut muutaman kuukauden kesätöissä Tukholmassa, Ruotsin Radion Eko-toimituksessa. Syyskuussa hän palasi kotiinsa Ghanaan.
  

  
  

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  ]]> Sveriges Radio 00:49:28 Tiina Rosenberg herättää huomiota missä liikkuukin. Hänen ryhdikäs olemuksensa ja terävät mielipiteensä jäävät mieleen. Politiikka, taide, johtamiskulttuuri, äitiys - siinä aiheita Soilin seurassa.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Teatteritieteen professori Tiina Rosenberg syntyi Helsingissä 1958 ja hän lähti ulkomaille opiskelemaan 1977. Muutaman Saksan-vuoden jälkeen taiteesta, teatterista ja elokuvasta kiinnostuneen Tiinan tie johti Tukholmaan. Hänestä tuli teatteritieteen professori, sukupuolentutkimuksen tutkija ja ahkerasti julkisuudessa esiintyvä poliittinen mielipiteenmuodostaja.
  Tiina Rosenberg on yksi Feministiskt Initiativ-puolueen perustajista ja suorasanainen feministi. Ei ole salaisuus, että hänen elämänkumppaninsa on nainen ja että hän taistelee samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien puolesta.
  Viimeksi kuluneet kolme vuotta Tiina on asunut Suomessa ja työskennellyt taideyliopiston rehtorina Helsingissä.
  Soilin seurassa Tiina puhuu Suomen poliittisesta tilanteesta, solidaarisuudesta ja feminismistä, opiskelun ja yleissivistyksen tärkeydestä, seksistä ja seksuaalisuudesta, pettämisestä ja uskottomuudesta, haaveista ja hän kertoo myös, minkälainen hän on äitinä.
  Toimittaja: Soili Huokuna
  
  

  soili.huokuna@sr.se
  

  
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/613064 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20150926_0900_46bc16c.mp3 Sat, 26 Sep 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Tiina Rosenberg herättää huomiota missä liikkuukin. Hänen ryhdikäs olemuksensa ja terävät mielipiteensä jäävät mieleen. Politiikka, taide, johtamiskulttuuri, äitiys - siinä aiheita Soilin seurassa.

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Teatteritieteen professori Tiina Rosenberg syntyi Helsingissä 1958 ja hän lähti ulkomaille opiskelemaan 1977. Muutaman Saksan-vuoden jälkeen taiteesta, teatterista ja elokuvasta kiinnostuneen Tiinan tie johti Tukholmaan. Hänestä tuli teatteritieteen professori, sukupuolentutkimuksen tutkija ja ahkerasti julkisuudessa esiintyvä poliittinen mielipiteenmuodostaja.
  Tiina Rosenberg on yksi Feministiskt Initiativ-puolueen perustajista ja suorasanainen feministi. Ei ole salaisuus, että hänen elämänkumppaninsa on nainen ja että hän taistelee samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien puolesta.
  Viimeksi kuluneet kolme vuotta Tiina on asunut Suomessa ja työskennellyt taideyliopiston rehtorina Helsingissä.
  Soilin seurassa Tiina puhuu Suomen poliittisesta tilanteesta, solidaarisuudesta ja feminismistä, opiskelun ja yleissivistyksen tärkeydestä, seksistä ja seksuaalisuudesta, pettämisestä ja uskottomuudesta, haaveista ja hän kertoo myös, minkälainen hän on äitinä.
  Toimittaja: Soili Huokuna
  
  

  soili.huokuna@sr.se
  

  
  

  ]]> Sveriges Radio 00:43:57 Tukholman suomalainen kirjakauppa on toiminut jo puolen vuosisadan ajan. Mirja Huusko on yksi kirjakaupan tulisieluista."Olen elänyt ihanaa elämää", sanoo Mirja. Tule Soilin seuraan niin kuulet lisää!

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Tukholman Vasastanissa sijaitseva, nyt 50-vuotias Suomalainen kirjakauppa oli Mirja Huuskon hallussa 7 vuoden ajan ja hän on edelleen mukana osuuskunnassa, joka tätä nykyä ylläpitää kauppaa. Toiminta on aattellista, rahapalkkaa siitä ei makseta mutta muulla tavoin se on tosi palkitsevaa, sanoo Mirja.

  
  Mirja Huusko tuli Ruotsiin 60-luvulla ja hän on toiminut täällä suomen kielen hyväksi monin tavoin halki vuosikymmenten. Eipä taida olla montaa ruotsinsuomalaista lehteä, jossa ei olisi julkaistu hänen tekstejään. Myös järjestö- ja yhdistystoiminta on Mirjalle tuttua, samoin Tukholman Suomalainen seurakunta, missä hän työskenteli 8 vuoden ajan ennen eläköitymistään muutama kuukausi sitten kesällä 2015.
  

  
  

  Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy.
  
  Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut.
  
  Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  soili.huokuna@sverigeradio.se
  
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/613183 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20150919_0900_2cc3ef7.mp3 Sat, 19 Sep 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Tukholman suomalainen kirjakauppa on toiminut jo puolen vuosisadan ajan. Mirja Huusko on yksi kirjakaupan tulisieluista."Olen elänyt ihanaa elämää", sanoo Mirja. Tule Soilin seuraan niin kuulet lisää!

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Tukholman Vasastanissa sijaitseva, nyt 50-vuotias Suomalainen kirjakauppa oli Mirja Huuskon hallussa 7 vuoden ajan ja hän on edelleen mukana osuuskunnassa, joka tätä nykyä ylläpitää kauppaa. Toiminta on aattellista, rahapalkkaa siitä ei makseta mutta muulla tavoin se on tosi palkitsevaa, sanoo Mirja.

  
  Mirja Huusko tuli Ruotsiin 60-luvulla ja hän on toiminut täällä suomen kielen hyväksi monin tavoin halki vuosikymmenten. Eipä taida olla montaa ruotsinsuomalaista lehteä, jossa ei olisi julkaistu hänen tekstejään. Myös järjestö- ja yhdistystoiminta on Mirjalle tuttua, samoin Tukholman Suomalainen seurakunta, missä hän työskenteli 8 vuoden ajan ennen eläköitymistään muutama kuukausi sitten kesällä 2015.
  

  
  

  Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy.
  
  Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut.
  
  Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.
  soili.huokuna@sverigeradio.se
  
  

  ]]> Sveriges Radio 00:49:40 Vieras tunnissa tutuksi! Ensimmäisenä Soilin seurassa on tunnettu tv-kasvo ja tv-ääni Pekka Heino. Pekka on seuramies, hänen kanssaan aika lentää kuin siivillä!

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Soilin seurassa puhutaan asiat halki. Ensimmäinen vieras Soilin seurassa on tv:stä vuosikymmenten ajalta tuttu kuuluttaja ja juontaja Pekka Heino.

  30 vuotta on kulunut siitä, kun Pekka avasi Ruotsin televisiotalon oven, ja 30 vuotta on kulunut siitä, kun Soili aloitti työt naapuritalossa, Ruotsin Radiossa. Tuttavuus syntyi niihin aikoihin ja nyt on hauska katsoa peruutuspeilistä, että mitä kaikkea on näiden vuosikymmenten aikana tapahtunut.

  Pekka kertoo avoimesti niin ammatillisesta kehityksestään kuin yksityiselämästäänkin.

  Hän syntyi Satakunnassa, Vampulassa, ja muutti 9-vuotiaana äitinsä luo Ruotsiin. Mirja-äiti oli muuttanut tänne jo vuotta aikaisemmin. Monet valinnat ovat johtaneet tähän päivään ja siihen, että Pekka on nyt yksi legendaarisen Go'kväll-tv-ohjelman legendaarista juontajista.
  Mirja-äiti on muuttanut takaisin Vampulaan, mutta Pekka ei sinne haikaile. Miksi - senkin kuulet Soilin seurassa.

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  
  

  
  

  ]]> https://www.sverigesradio.se/avsnitt/613182 http://sverigesradio.se/sisu_soilin_20150912_0900_24eb18e.mp3 Sat, 12 Sep 2015 07:00:00 GMT 4864 22336 Vieras tunnissa tutuksi! Ensimmäisenä Soilin seurassa on tunnettu tv-kasvo ja tv-ääni Pekka Heino. Pekka on seuramies, hänen kanssaan aika lentää kuin siivillä!

  Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  Soilin seurassa puhutaan asiat halki. Ensimmäinen vieras Soilin seurassa on tv:stä vuosikymmenten ajalta tuttu kuuluttaja ja juontaja Pekka Heino.

  30 vuotta on kulunut siitä, kun Pekka avasi Ruotsin televisiotalon oven, ja 30 vuotta on kulunut siitä, kun Soili aloitti työt naapuritalossa, Ruotsin Radiossa. Tuttavuus syntyi niihin aikoihin ja nyt on hauska katsoa peruutuspeilistä, että mitä kaikkea on näiden vuosikymmenten aikana tapahtunut.

  Pekka kertoo avoimesti niin ammatillisesta kehityksestään kuin yksityiselämästäänkin.

  Hän syntyi Satakunnassa, Vampulassa, ja muutti 9-vuotiaana äitinsä luo Ruotsiin. Mirja-äiti oli muuttanut tänne jo vuotta aikaisemmin. Monet valinnat ovat johtaneet tähän päivään ja siihen, että Pekka on nyt yksi legendaarisen Go'kväll-tv-ohjelman legendaarista juontajista.
  Mirja-äiti on muuttanut takaisin Vampulaan, mutta Pekka ei sinne haikaile. Miksi - senkin kuulet Soilin seurassa.

  Soili Huokuna
  soili.huokuna@sverigesradio.se
  

  
  

  
  

  ]]> Sveriges Radio 00:50:01