Finska Dokumentti

Sten – den hemliga halvbrodern

Wed, 22 Apr 2026 03:30:00 GMT

Sten adopteras till Sverige från Finland som nyfödd. När han blir vuxen börjar två familjers hemligheter rullas upp.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sten Eriksson växer upp nära Umeå. Den två år yngre Marko Säävälä tillbringar sin barndom i Dalarna. Drygt 60 mil och åratal av tystnad skiljer bröderna åt.

När Sten är i 25-årsåldern får han plötsligt ett brev som kommer att förändra allt.
Marko är totalt ovetande om vad som väntar.

Medverkande:
Sten Eriksson
Marko Säävälä
Anneli Rikala / Rädda Barnen Finland

Ett program av Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Producent: Lotta Hoppu
Manusredaktör: Julia Wiraeus
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Johannes Oscarsson

Programmet gjordes hösten 2025 och våren 2026.

Dessi Hietala – från ångest & depression till de stora standupscenerna

Mon, 23 Mar 2026 04:30:00 GMT

Som 16-åring bor Dessi Hietala i en liten by och mår så dåligt att hon inte vill leva. Sen förändras allt.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

En kväll i början av 2010-talet sitter Dessi Hietala i sitt flickrum med en hög med piller och en spritflaska framför sig.

Det går inte som planerat. Hon överlever. Kort därefter får hon en diagnos: bipolär sjukdom.

Idag bor Dessi Hietala i Stockholm och uppträder med etablerade komiker som Magnus Betnér, Kirsty Armstrong och Henrik Nyblom. Samtidigt puttrar hennes depression och ångest på.

Hur kan man få andra att skratta kväll efter kväll, när man själv mår riktigt dåligt?

Medverkande:
Dessi Hietala, komiker
Mats Lekander, professor i hälsopsykologi vid Karolinska Institutet och vid Stockholms Universitet Magnus Betnér, komiker
Henrik Nyblom, komiker

Ett program av Anni Riit'aho och Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari
Manus: Anni Riit'aho, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivklipp: Magnus Betnérs Youtubekanal

Programmet gjordes hösten 2025 och våren 2026.

Programmet innehåller berättelser om psykisk ohälsa. Behöver du hjälp eller stöd?
Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här
Mind Livslinjen: chatta här
Hjälplinjen: 90 390
Vid livshotande situationer, ring alltid 112.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här.

Navestad 1979 – kun Norrköpingin suomalaiset tarttuivat aseisiin

Mon, 09 Mar 2026 04:30:00 GMT

Suomalaisperhe pahoinpidellään kotonaan Norrköpingissä. Hetken päästä kymmeniä miehiä aseistautuu ja lähtee jahtiin. Onko kaikki vain sattumaa?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Helmikuussa 1979 Navestadin lähiössä Norrköpingissä tavallinen perjantai-ilta muuttuu painajaiseksi, kun kolme aseistautunutta miestä tunkeutuu Jaakon ja Lyylin asuntoon.

Sana leviää: Seppo ja kymmenet muut suomalaiset kokoontuvat ja alkavat etsiä “veljeksiä”, joita syytetään suomalaisten pahoinpitelyistä. Pian paikalla ovat myös median edustajat ja myrsky on valmis. Miksi ruotsalaisen nuorisojengin uhrit ovat suomalaisia – ja kenen vastuulla on pitää huolta ettei suomalaisia enää pahoinpidellä?

Haastateltavat: Jaakko / navestadlainen, Lyyli / navestadlainen, Seppo / navestadlainen, Peter Bauer / tutkija Linnéuniversite,

Ohjelman on tehnyt: Lotta Hoppu
Tuottaja: Julia Wiraeus.
Käsikirjoitus: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark
Kertoja: Ramin Farzin
Loppumix: Björn Nitzler.

Min mamma försvann – Nadjas berättelse

Mon, 09 Feb 2026 04:30:00 GMT

Nadja är bara 14 år gammal när mamma Mirja försvinner spårlöst i Värnamo i oktober 1995. Vart har mamma tagit vägen?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Nadjas mamma Mirja har varit borta många gånger förut – ibland flera dagar i rad. Mamma kommer nog tillbaka när hon lugnat ner sig och nyktrat till, tänker Nadja.

Men veckorna går och Nadja väntar på att mamma ska komma tillbaka. Hon kämpar med känslor av skuld och ilska. Deras sista möte slutade i ett gräl.

30 år efter mamma Mirjas spårlösa försvinnande snurrar frågorna fortfarande i Nadjas huvud: vad var det egentligen som hände? Kommer hon någonsin få veta sanningen om sin försvunna mamma – och hur ska hon kunna gå vidare om hon inte gör det?

Medverkande:
Nadja Niemelä
Rebecca Stenberg, räddningsforskare vid Linköpings universitet
Tessan Jigfjord, Missing People Jönköping

Ett program av Niki Bergman niki.bergman@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari och Lotta Hoppu
Manus: Niki Bergman och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler

Programmet gjordes vintern 2025/2026.

Programmet innehåller berättelser om våld i nära relationer och psykisk ohälsa. Behöver du hjälp eller stöd? Du hittar kontaktuppgifter till olika stödlinjer nedan. Vid livshotande situationer, ring alltid 112.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här.

Om du eller någon i din närhet behöver hjälp och stöd. Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukea. Ring:

Kvinnofridslinjen: 116 016 eller chatta här.
Bris: Barns telefon 116 111, vuxnas telefon 077-150 50 50. Chatta här.
Stödlinjen för män: 020-80 80 80 eller chatta här.
Jourhavande medmänniska: 08-702 16 80 eller chatta här.
Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här.

Simo Häyhä – talvisodan tunnetuin tarkka-ampuja

Mon, 26 Jan 2026 04:30:00 GMT

Valkoinen kuolema Karjalasta: Simo Häyhästä tuli myytti, joka elää yhä. Mutta minkälainen oli mies legendan takana?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

On hyytävän kylmä talvi vuonna 1939. Metsässä, Suomen ja silloisen Neuvostoliiton rajalla, piileskelee lyhyt karjalalainen maanviljelijä. Valkoiseen lumipukuun pukeutuneena hän on lähes näkymätön valkoisessa maisemassa puiden keskellä. Hän tarkkailee ympäristöään kiväärin avotähtäimen läpi ja odottaa.

Miehen nimi on Simo Häyhä. Hän on tarkka-ampuja Suomen armeijassa, ja myöhemmin hänet tullaan tuntemaan nimellä Valkoinen kuolema. Talvisodassa hänestä tulee suomalaisen vastarinnan symboli, mutta myös propagandan väline, kun hänen kerrotaan ampuneen yli 500 neuvostosotilasta. Yli 80 vuotta myöhemmin monet ylistävät häntä sankarina sosiaalisessa mediassa, mutta Venäjällä reaktiot ovat toisenlaisia.

Kotona keittiönpöydän ääressä hän on kuitenkin vain Simo-setä – mies, jonka leuka naksuu syödessä. Hän ei puhu sodasta, eivätkä kaikki sukulaiset edes tiedä, mitä Simo teki talvisodassa.

Simo ei kuitenkaan koskaan unohda. Ja kun kyläläinen Olli kysyy, voisiko haastatella häntä, Simo kertoo sodasta omin sanoin.

Haastateltavat: Joakim Paasikivi / sota-asiantuntija, geopoliittinen neuvonantaja ja eläkkeellä oleva majuri, Terhi / Simo Häyhän sukulainen, Tapio Saarelainen / kirjailija, sotatieteiden tohtori ja entinen Suomen puolustusvoimien työntekijä,
Kari Partanen / toiminnanjohtaja Kollaa ja Simo Häyhä -museo, Simo Häyhä / maanviljelijä, tarkka-ampuja

Dokumentin on tehnyt Hanna Sihlman
Simo Häyhän haastattelu: Olli Häyhä
Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu, lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus: Johannes Oscarsson

Lainauksia lukivat: Kris Boswell, Onni Halme, Edit Lindblad, Marko Säävälä, Maiju Ristkari, Lotta Hoppu.

Ohjelmassa käytetyt ääniklipit: Anis Don Deminan, Weird Historyn ja Sabaton Historyn youtubekanavat. Tiktok ja Instagram: Sohobrody, Ryan Kelly Comedy, Brut, Cronicashlh, Turkcetarih, Hapi, The LSD Exprecience, IconinInspires, Braindinnerr, Steven Bell, USP, Gpenceresitarih, Pandoras Box.

Ohjelma tehtiin talvella 2025.

Smygfotograferingen som chockade Jarkko och andra naturister

Tue, 13 Jan 2026 04:30:00 GMT

När Jarkko Pesonen besöker en naturiststrand i början av 2000-talet förändras hans liv. Han blir naturist men hur är det att leva öppet i ett samhälle där nakenhet nästan alltid sexualiseras?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

En varm sommardag i början av 2000-talet är Jarkko i Stockholm på grund av jobbet. Han kör lastbil, är trött – och badsugen. Utan badkläder väljer han att besöka en naturiststrand. Den harmoniska miljön gör starkt intryck och Jarkko blir naturist.

Han börjar besöka olika naturistcampingar och stränder runt om i Sverige och hittar till slut både hem och gemenskap i Skåne. Tillsammans med sambon Pia börjar han driva ett nakenbad i ett badshus i Burlöv. Naturistparet Pia och Jarkko finner många likasinnade och blir eldsjälar inom naturismen.

Men under en nakenbadskväll gör Jarkko en obehaglig upptäckt. I duschen hittar han en dold kamera. Någon har tagit sig in i badhuset för att i hemlighet filma nakna människor – människor som, enligt Jarkko, inte är där för att visa upp sig, utan som helt enkelt är ”nakenglada”.

Hur är det att leva som naturist i ett samhälle där nakenhet sällan får vara något annat än sex?

Medverkande: Jarkko Pesonen / naturist, Pia Alphed / naturist, Henric Bagerius / docent och universitetslektor i historia vid Örebro universitet, Joel / badgäst / naturist

En dokumentär av Anni Riit'aho
Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Berättarröst: Ramin Farzin
Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Björn Nitzler

Inläsning av: Yasmin Tohidi

Ljudklipp från: Soundly

Programmet gjordes hösten 2025

Simo Häyhä – det finska vinterkrigets mytomspunne prickskytt

Fri, 05 Dec 2025 04:30:00 GMT

Vita döden från Karelen: Simo Häyhä fascinerar långt efter vinterkriget. Vad kostar det att bli symbol för Finlands överlevnad?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

I den isande skogen vid gränsen mellan Finland och dåvarande Sovjetunionen, vintern 1939, ligger en kort man från finska Karelen gömd i snön. Han heter Simo Häyhä – prickskytten som senare kommer att beskrivas som världens dödligaste. Under vinterkriget blir han en symbol för finskt motstånd, men också ett propagandaverktyg när han enligt uppgifter skjuter över 500 sovjetiska soldater. 80 år senare hyllas han som hjälte i sociala medier, medan han i ryska uttalanden avfärdas som något helt annat.

Hemma vid köksbordet är han däremot bara farbror Simo – mannen vars käke låter konstigt när han äter. Han som aldrig talar om kriget men som ändå, ända in i sitt testamente, håller fast vid hoppet om att få tillbaka det som en gång gick förlorat.

Medverkande: Joakim Paasikivi / militärexpert, geopolitisk rådgivare, pensionerad överstelöjtnant
Terhi / släkting till Simo Häyhä. Tapio Saarelainen / författare, doktor i krigsvetenskap, tidigare anställd vid finska Försvarsmakten, Kari Partanen / museichef Kollaa ja Simo Häyhä-museum

En dokumentär av Hanna Sihlman
Exekutiv producent på Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu, lotta.hoppu@sverigesradio.se
Berättarröst: Ramin Farzin
Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Magnus Kjellsson
Arkivljud från Yle och Sveriges Radio

Inläsningar av: Kris Boswell, Jesse Majakari, Edit Lindblad, Marko Säävälä, Johanna Dickson

Ljudklipp från: Anis Don Deminas youtube-kanal, Weird Historys youtube-kanal, Sabaton Historys youtube-kanal. Från tiktok och instagram: Sohobrody, Ryan Kelly Comedy, Brut, Cronicashlh, Turkcetarih, Hapi, The LSD Exprecience, IconinInspires, Braindinnerr, Steven Bell, USP, Gpenceresitarih, Pandoras Box.

Programmet gjordes hösten 2025

Sirkka och miljonbedrägeriet på Röda Korset

Mon, 17 Nov 2025 04:30:00 GMT

Sirkka misstänker att det är något lurt med chefen och hans märkliga fakturor. Snart avslöjas skandalen som skakar om hela välgörenhets-Sverige.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sirkka Gustafsson jobbar på Svenska Röda Korsets kommunikationsavdelning, när hon en dag 2004 får en ny chef: Johan af Donner. Den nya kommunikationschefen tas emot med öppna armar. Även Sirkka imponeras av den charmige af Donner.

Men några år senare gör Sirkka en ovanlig upptäckt på kontoret: hon stöter på en minst sagt märklig faktura – som är skickad till Johan af Donner. Sen händer det igen. Och så en gång till.

”Då väcktes alla röda lampor i mitt huvud, att nu är något helt fel.” Men hur allvarlig situationen egentligen är kan Sirkka inte ens föreställa sig än.

Intervjupersoner: Sirkka Gustafsson, Bernt Hermele/journalist och författare, och Josefine Karlsson/kommunikationschef på Svenska Röda Korset sedan 2022

Ett program av: Elizabeth Pouliaki elizabeth.pouliaki@sverigesradio.se
Producent: Hanna Sihlman finska@sverigesradio.se
Manus: Elizabeth Pouliaki, Hanna Sihlman och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Eskil Lövström
Arkivklipp: Sveriges Radio

Sveriges Radio Finska har sökt Johan af Donner för en kommentar, utan framgång.

Programmet gjordes hösten 2025.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Vähemmistölaki 25 vuotta – Ruotsin huonoin laki?

Mon, 03 Nov 2025 04:30:00 GMT

Marja, Nina ja yli 80 muuta ruotsinsuomalaista ovat yrittäneet saada tuomioistuimesta oikeutta suomenkieleen. Vain harva on onnistunut. Miksi?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hoforsin ikääntyneet tehdastyöläiset toivovat, että kunnan uuteen vanhainkotiin tulisi suomenkielinen osasto. Heitähän on niin monta, että yksi jos toinenkin osasto voisi olla suomenkielinen. Kunta ei kuitenkaan lupaa mitään. Hoforsilaiset valittavat hallinto-oikeuteen, mutta tuomioistuin ei edes käsittele valitusta.

Ruotsinsuomalaiset ovat yrittäneet ainakin 80 kertaa saada oikeutta suomen kieleen tuomioistuimen kautta. Vain harva on onnistunut. Miksi vähemmistölaki ei voi turvata oikeutta suomen kieleen?

Dokumentissa kuullaan oikeuksiaan vaativia ruotsinsuomalaisia, lain tekoon osallistuneita virkamiehiä ja poliitikkoja – sekä ensi kertaa tuomarin ja oikeustieteen professorin arviot siitä, miksi useimmat valitukset oikeuteen ovat tuomittuja epäonnistumaan.

Den svenska minoritetslagen – Sveriges sämsta lag?

Den svenska minoritetslagen, som fyllde 25 år i april 2025, skyddar inte sverigefinnarnas rätt till finska språket när den prövas i domstol.

Drygt 80 gånger har sverigefinnarna gått till domstol för att hävda sina språkliga rättigheter.

Bara i ett fåtal fall har domstolen kunnat döma till minoritetens fördel.

I dokumentären berättar Marja Luusua från Hofors vad som hände när hon överklagade kommunens beslut att inte inrätta en finskspråkig avdelning på det nya äldreboendet, och Nina Jakku i Malmö varför hon är besviken, trots att förvaltningsrätten dömde till de klagande föräldrarnas fördel när staden bestämde sig för att inte erbjuda barnen i förskoleklass undervisning i finska.

Chefsrådmannen Ulrika Geijer och Karin Åhman, professor i statsrätt vid Stockholms universitet, berättar varför domare har svårt att döma till minoritetens fördel trots minoritetslagen som ska garantera deras språkliga rättigheter.

Programmet är på finska. Här kan du läsa en manusöversättning på svenska medan du lyssnar: Minoritetslagen 25 år - manus på svenska Sveriges Radio Finska Dokumentti

Medverkande/Mukana olevat

Marja Luusua, eläkeläinen ja Hoforsin Suomi-seuran puheenjohtaja / pensionär och ordförande för Hofors finska förening
Nina Jakku, vanhempi Malmössä / förälder i Malmö
Paavo Vallius, entinen valtiopäiväedustaja ja selvittäjä / tidigare riksdagsledamot och utredare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40)
Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja selvityssihteeri / jurist och utredningssekreterare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40)
Tomas Isaksson, Cissi Hedwall, Jenny Hammar Hoforsin kunta / Hofors kommun

Ulrika Geijer, ylituomari Malmön hallinto-oikeus / chefsrådman Malmö förvaltningsrätt
Karin Åhman, Tukholman yliopiston valtio-opin professori / professor i statsrätt Stockholm universitet

Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Niki Bergman
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson

Ohjelma tehtiin 2025.
Programmet gjordes 2025.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.

Saksalaista sotilasisää etsimässä – Riitan tarina

Mon, 20 Oct 2025 03:30:00 GMT

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?

Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla.

Dokumentti Riitasta on ehdolla kansainvälisessä New York Festivals Radio Awards -kilpailussa 2026.

Min pappa var en tysk soldat – Riittas historia

I tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.

Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?

Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.

Programmet är på finska.

Medverkande/Mukana olevat

Haastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotter
Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju Ristkari
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/slutmix: Johannes Oscarsson

Ohjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum Marinum

Ohjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.
Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.

Saksalaisten sotilaiden lapset Suomessa

Suomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.

Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.

On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.

Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa.

Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.

Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.

”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

Hannah – DNA-testet och den förlorade familjehistorien

Mon, 22 Sep 2025 03:30:00 GMT

För Hannah blir DNA-testet som mamma gjort början på en omtumlande resa bakåt i tiden: till en bortglömd del av familjens historia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

En vinterdag 2023 sitter Hannah Rane på kontoret, när ett meddelande från mamma lyser upp mobilskärmen. Resultatet från DNA-testet har kommit.

Men i sms:et har mamma också skrivit ett ord som Hannah inte känner till. Det är ett ord som inte kommit på tal inom familjen förut – inte ens med mormor Clary som är en av Hannahs bästa vänner.

Ordet leder henne till en av Sveriges nationella minoriteter, och snart öppnas en helt ny värld upp för Hannah.

Intervjupersoner: Hannah Rane, Clary Johansson och Daniel Fjellborg/forskare i statsvetenskap vid Luleå Tekniska Universitet

Ett program av: Elizabeth Pouliaki elizabeth.pouliaki@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Manus: Elizabeth Pouliaki, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivklipp: Sveriges Radio och Hannah Ranes sociala medier

Programmet gjordes våren 2025.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Vilka är Sveriges nationella minoriteter?

Sveriges fem erkända nationella minoriteter är judar, romer, samer, sverigefinnar och tornedalingar.

Vilka är Sveriges nationella minoritetsspråk?

De nationella minoritetsspråken är jiddisch, romani chib, samiska, finska och meänkieli.

Adam Taal – hiphoprevolutionen som började i Tensta

Mon, 08 Sep 2025 03:30:00 GMT

Adam Taals hiphop-karriär börjar i en garderob i Stockholmsförorten Tensta. Senare gör han succé världen över, men tackar nej till ett internationellt kontrakt.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Adam Taal blir känd som hiphop-artisten Adam Tensta under 00-talets senare hälft. Hans låtar berättar om ungas verklighet i miljonprogramsområden, och tar ställning mot rasism. Tillsammans med kompisen och producenten Babak Azarmi och musikkollektivet RMH skriver Adam svensk hiphop-historia. I bakgrunden finns hela tiden även Adams sverigefinska mamma Katarina, som aldrig slutar att tro på sin son.

Adam och Babak blir erbjudna ett saftigt, internationellt skivkontrakt, men bestämmer sig för att fortsätta stå på egna ben.

Utöver sin artistkarriär jobbar Adam Taal idag med olika musikutbildningar för unga. Genom dem vill han bidra med något han själv saknade som ung med musikdrömmar i Tensta.

Intervju och research: Charlotta Haapakorpi
Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark
Producent: Maiju Ristkari
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivmaterial: Sveriges Radio, YLE och TV4

Intervjupersoner:
Adam Taal/artist och musiker
Petter Hallén/musikjournalist

Programmet gjordes sommaren 2025.

Bastu-VM som slutade i tragedi

Fri, 16 May 2025 03:30:00 GMT

VM-finalen i 110 graders hetta har pågått i sex minuter. Två finalister är kvar i bastun när domaren avbryter tävlingen, men det är redan för sent.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Bastu-VM har varit en glad sommartradition i finska Heinola sedan 1999 och lockar varje år bastuentusiaster från hela världen. Den femfaldige världsmästaren Timo Kaukonen är en av favoriterna och har tränat hårt inför mästerskapet 2010.

Finalen startar i 110 graders värme. Var trettionde sekund hälls en halvliter vatten på de brännheta stenarna. En efter en lämnar finalisterna bastun – alla utom Timo Kaukonen och en rysk tävlande. De sitter kvar, stilla och tysta, samtidigt som publiken jublar och hejar.

Snart börjar många på läktaren oroa sig. Sex minuter in i finalen avbryter arrangörerna tävlingen. Då är den ena mannen redan bortom räddning, medan den andra svävar mellan liv och död.

Intervjupersoner:
Timo Kaukonen/finalist i bastu-VM 2010
Jonas Jaako/svensk mästare i bastubad
Anu Tolonen/journalist på SVT

Programmet gjordes av: Hanna Sihlman
Exekutiv producent på Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Berättare: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Magnus Kjellsson
Arkivmaterial: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera och SaunaHeinolas Youtube-kanal

Programmet gjordes våren 2025.

Lyssna på finska: Sauna-Timo ja tappavat löylyt – MM-kisojen traaginen loppu

Vad är bastu-VM?

Världsmästerskapen i bastubad arrangerades i Heinola i södra Finland årligen 1999–2010. Tävlingen gick ut på att de tävlande skulle hålla ut så länge som möjligt i bastun, samtidigt som het vattenånga fyllde utrymmet. Redan innan dödsolyckan i bastu-VM 2010 hade tävlingens säkerhet blivit ifrågasatt, då en finalist inte kunde ta sig ut ur bastun på egen hand år 2008.

Min finska skolklass i Sverige – Vad blev det av oss?

Mon, 02 Jun 2025 03:30:00 GMT

Charlotta gick i en finsk klass i 80-talets Jordbro. 40 år senare vill hon veta hur det gick för alla. Slumpen leder henne till Solvallamördaren Janne Raninen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Åren 1985-1991 går Sveriges Radio Finskas reporter Charlotta i en finsk klass i Lundaskolan i Jordbro i Haninge utanför Stockholm. Där lever hon och hennes klasskamrater i en slags finsk bubbla, parallellt med de svenska eleverna. De har sina klasser i en annan byggnad. På rasterna är det svennar mot finnar.

De finska klasserna finns över hela Sverige på 80-talet och har tusentals elever. Hur har det gått för Charlotta, Susanna, Janne och de andra? Vilka spår har åren i den finska klassen och uppväxten i Jordbro lämnat hos dem?

”Tänk dig hur likadana och oskyldiga vi är här (på skolfotot, reds. anm.) och hur vägarna kan gå så olika”, säger Charlottas skolkamrat Janne Raninen, som i slutet av 90-talet hamnade på löpsedlarna som Solvallamördaren.

Intervjupersoner: Susanna, Miia, Janne/fd. elever på Lundaskolan, Erik Olsson/professor emeritus i socialantropologi, Stockholms universitet

Ett program av Charlotta Haapakorpi
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark  
Slutmix: Björn Nitzler

Arkivklipp: Sveriges Radio.

Programmet gjordes våren 2025.

Finska klasser i Sverige

På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska återstår år 2025 bara två kommunala skolor med finskspråkiga klasser med ett elevantal på totalt 29 barn.

Sauna-Timo ja tappavat löylyt – MM-kisojen traaginen loppu

Mon, 12 May 2025 03:30:00 GMT

Elokuussa 2010 Timo Kaukonen tavoittelee kuudetta saunomisen maailmanmestaruuttaan. Finaalisaunassa istuvat enää vain Timo ja venäläinen kilpailija, kun kaikki menee pahasti pieleen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Löylynheiton MM-kisat ovat olleet osa Suomen Heinolan kesää vuodesta 1999 lähtien, ja kisoista on tullut monelle iloinen kesäperinne. Naapurikaupunki Lahdessa asuva Timo Kaukonen on yksi niistä saunojista, jotka treenaavat määrätietoisesti MM-kisoja varten.

– Treenikauden aikana usein kokeiltiin saunoa sykemyyttarin kanssa. En muista, että sainko hölkätessä tai pyöräillessä sykettä lähelle 200, mutta siellä saunassa se meni. Se oli kovaa, mutta kivaa, sanoo Timo.

Vuoden 2010 finaali alkaa 110 asteen lämmöstä, ja puolen minuutin välein kiukaalle lasketaan puoli litraa vettä. Övertorneålainen Jonas Jaako on itsekin kilpaillut MM-kisoissa, mutta pudonnut puolivälierissä, ja seuraa vuoden 2010 finaalia katsomosta.

Jonas näkee, kuinka yksi kerrallaan finalistit lähtevät saunasta – kaikki paitsi Timo Kaukonen ja venäläiskilpailija, jotka istuvat paikoillaan.

– Siellähän oli ihan älytömmän kova kannustus. Musiikki oli päällä ja meteli oli mieletön… En muista, minkä minuutin kohdalla se oli, mutta sitten alkoi ihmiset yleisöstäkin huutamaan, että ottakaa ne pois sieltä saunasta… Mutta eihän kukaan kuullut mitään. Se hälinä, mikä siellä oli, oli niin kova, sanoo Jonas Jaako.

Kun finaalia on käyty kuusi minuuttia, järjestäjät keskeyttävät kilpailun. He kiskovat miehet ulos saunasta, ja sekä Timo että venäläisfinalisti lyyhistyvät lavalle yleisön eteen. Paikalle saadaan nopeasti pressu, jotta loukkaantuneita ei nähtäisi, mutta moni on jo ehtinyt huomata, että tilanne on vakava.

– Muuten koko tämä laji on ollut parhaita vuosia elämässäni. Mutta tätä en olisi halunnut nähdä, sanoo Jonas Jaako.

Jonas miettii hiljaa mielessään, että tästä Timo ei selviä.

Haastateltavat:
Timo Kaukonen/Saunomisen moninkertainen maailmanmestari
Jonas Jaako/Ruotsin edustaja saunomisen MM-kisoissa

Ohjelman on tehnyt Hanna Sihlman.
Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finskalla: Lotta Hoppu
Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus: Björn Nitzler
Arkistoäänet: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera, SaunaHeinola youtube-sivu.

Ohjelma tehtiin keväällä 2025.

Lyssna på svenska: Bastu-VM som slutade i tragedi

MM95 ja Jarmo Myllys – maalivahti, joka pysäytti Ruotsin

Mon, 05 May 2025 03:30:00 GMT

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.

Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?

VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade Sverige

Globens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna.

De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.

När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?

Programmet är på finska.

Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalist
Ohjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin  
Loppumiksaus/slutmix: Björn Nitzler
Arkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.

Maalivahti Jarmo Myllys

Jarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.

Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.

Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.

MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995

Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.

Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.

Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!

Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Lapplandskriget – flykten till Sverige och Sirkkas hemlighet

Tue, 22 Apr 2025 03:30:00 GMT

Hösten 1944 flyr 55 000 finländare över gränsen till Sverige. På andra sidan älven står Finland i lågor. En av dem, Sirkka, bär på en stor hemlighet.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sirkka Kokko, 24, bor med sin lilla son Paavo i en liten by i norra Finland. Andra världskriget har härjat i Finland till och från i flera år. En dag i september 1944 kommer evakueringsordern: hela byn ska tömmas, hela Lappland ska evakueras. Ingen vet om de någonsin kommer tillbaka.

När Sirkka flyr från Finland bär hon på en stor hemlighet, som kommer att avslöjas först efter hennes död.

Dokumentären är nominerad till New York Festivals Radio Awards 2026.

Intervjupersoner: Åke Marklund/Sirkkas son, Kurt Marklund/Jörnbo, Lars Hansson/historiker, Göteborgs universitet

Programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Manus: Tiina Laitila Kälvemark och Lotta Hoppu
Berättare: Ramin Farzin  
Slutmix: Eskil Lövström
Arkivmaterial: Sveriges Radio och Yle

Programmet gjordes våren 2025.

Finskspråkig dokumentär om Lapplandskriget: Katri, Eevi ja Lapin sota – lasten pakomatka Ruotsiin

Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?

Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder – tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finländska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finländska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.

Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.

De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger där hundratals människor bor i baracker: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi.

Pia Herrera – tack vare min finska mamma

Mon, 07 Apr 2025 03:30:00 GMT

För Pia Herrera har det alltid varit hon och mamma Terttu mot världen. Men sen blir mamma sjuk i cancer.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pia Herrera växer upp med sin ensamstående finska mamma i 70- och 80-talets Sverige. Från Pias första stund i livet omger mamma Terttu henne med villkorslös kärlek: hon finns där genom livets alla toppar och dalar.

”När jag föds, då äger mamma 14 kronor. Hon har nästan ingenting, men det funkar fint. Jag känner att jag fick en massa annat, massor med uppmärksamhet och bekräftelse”, berättar Pia i dokumentären.

Mamma är Pias största trygghet, den som får henne att tro på sig själv. Det blir avgörande för Pia när världen utanför hemmet inte visar sig vara särskilt vacker: hon märker snart att det av vissa inte riktigt anses vara så toppen att vara halvfinsk och halvkubansk.

När Terttu blir sjuk i cancer ställs Pia inför en ny framtid utan henne. Hur ska hon klara sig, när mamma inte längre finns?

Ett program av: Elizabeth Pouliaki elizabeth.pouliaki@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Manus: Elizabeth Pouliaki, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Intervjupersoner: Pia Herrera, Camilla von Below/psykolog, psykoterapeut och lektor i psykologi vid Stockholms universitet
Arkivklipp: TV4

Programmet gjordes våren 2025.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Vem är Pia Herrera?

Pia Herrera är en svensk journalist och medieprofil. Hon har bland annat jobbat på SVT, TV4 och Sveriges Radio och varit programledare för Go'kväll, Morgonstudion och Karlavagnen. Pia Herrera är född och uppvuxen i Sverige tillsammans med sin finska mamma. Hennes pappa är från Kuba.

Ali och kampen om finskan – från skam till stolthet

Mon, 10 Mar 2025 04:30:00 GMT

Ali Jonasson skäms för mammas finska brytning och får inte lära sig finska. Vad händer när demensen tar det svenska språket från Alis mamma?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ali Jonasson växer upp på Hisingen i Göteborg i en tid då det finska förknippas med alkoholism, våld och sociala problem. Utanför hemmet vill Ali bara vara svensk. Hemma känner han sig utanför då han inte kan någon finska.

Kommer Ali att lyckas riva muren som skiljer honom från sin släkt och återfå kontakten med sin mamma – innan det är för sent?

Ett program av: Kaisa Vuonokari kaisa.vuonokari@sverigesradio.se
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Manus: Kaisa Vuonokari och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Björn Nitzler

Intervjun med Tuire Liimatainen gjordes av Jasmine Fooladi

Intervjupersoner: Ali Jonasson, Tuire Liimatainen/specialforskare vid Finlands migrationsinstitut

Programmet gjordes vintern 2025.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Vem är Ali Jonasson?

Ali Jonasson är författare till boken Finnkampen – sverigefinnarnas illustrerade historia - en serieroman om de finsktalandes historia i Sverige. Finnkampen är illustrerad av Mats Kejonen.

Ali Jonasson, eller Andreas Ali Jonasson, har även formgivit den sverigefinska flaggan, som blev sverigefinnarnas officiella symbol år 2014.

År 2022 tilldelades Ali Jonasson utmärkelsen Årets alumn av Södertörns högskola, där hans skrev sin masteruppsats i religionsvetenskap. Ali har även intresserat sig för skogsfinnarnas historia i Sverige.

Antti Jalava – kirjailija joka herätti kielensä kuolleista

Mon, 24 Feb 2025 04:30:00 GMT

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.

Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.

Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?

Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittaja

Reportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen
Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu
Tuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark
Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Björn Nitzler

Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen

Kuka oli Antti Jalava?

Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.

Vem var Antti Jalava?

Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen

Mon, 10 Feb 2025 04:30:00 GMT

Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vem var Antti Jalava, författaren vars böcker och citat har berört över generationsgränserna och blivit symbol för sverigefinsk identitet, inspirerat till akademiska examensarbeten och blivit slagord som klottrats i Stockholms tunnelbanor?

Antti Jalava flyttade till Sverige som tioåring och sattes i svensk skola där han förbjöds att tala sitt modersmål. Denna uppväxt i en kulturellt och språkligt undertryckande miljö formade hans liv och författarskap. Är det möjligt att återuppliva ett språk som man med våld kvävt till döds?

Intervjupersoner: Leena Koivuneva/Journalist och vän till Antti Jalava, Andreas Ali Jonasson/Bibliotekarie
Reporter: Mika Tahvanainen
Manus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark och Lotta Hoppu
Producenter: Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark
Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Mika Tahvanainen

Programmet gjordes hösten 2023 och sändes första gången i december 2023.

Vem var Antti Jalava?

Asfaltblomman kom ut som nyutgåva i oktober 2024.

Kuka oli Antti Jalava?

Kerttu – sjuksköterskan som inte var rädd för aids

Mon, 27 Jan 2025 04:30:00 GMT

Oktober 1982. Kerttu Sturesson tar emot en svårt sjuk man han blir Sveriges första kända fall av aids. Kerttu blir en legend bland homosexuella män i Stockholm och på 2000-talet ber Jonas Gardell henne om hjälp: han har något stort på gång.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

När den febriga och hostande mannen kommer till Roslagstulls sjukhus är han rädd, men det är inte Kerttu. Hon tar emot honom med en kram. Därefter jobbar hon outtröttligt under den dödliga aidsepidemin.

Kerttus mod och medmänsklighet kommer att betyda mycket för dem som utsätts för samhällets hat och drabbas av aidsepidemin som drar in över 80-talets Sverige. Hon ägnar en stor del av sitt liv åt att hjälpa de som drabbas av hiv och aids, främst homosexuella män. Hon engagerar sig även genom frivilligorganisationen Noaks Ark.

År 2013 får Kerttu utmärkelsen Svenska hjältars livsgärning, för sitt stora engagemang för de hiv- och aidsdrabbade.

Intervjupersoner: Kerttu Sturesson, Jonas Gardell/författare och dramatiker, Lena Lennerhed/professor emeritas i idéhistoria
Programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se och Charlotta Haapakorpi charlotta.haapakorpi@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari
Manus: Maiju Ristkari, Tiina Laitila Kälvemark och Charlotta Haapakorpi
Slutmix: Eskil Lövström
Berättarröst: Ramin Farzin
Övriga medverkande: Jukka Aminoff/senior rådgivare Noaks Ark
Arkivklipp: Sveriges Radio, SVT, Noaks Ark, TV4 och Aftonbladet

Programmet gjordes hösten 2024.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Vem är Kerttu Sturesson?

Kerttu Sturesson flyttar i slutet av 50-talet till Sverige från Finland. Hon börjar senare jobba på Roslagstulls sjukhus, där hon blir sjuksköterskan som tar emot Sveriges första aidspatient. Det krävs mod för att jobba med aids, när oron i samhället är stor. Kerttu är aldrig rädd och snart får hon smeknamnet ”Ängeln på Roslagstull”. Hon finns där för de dödssjuka patienterna, som får tröst mot hennes axel.

Hiv och aids i Sverige under 80-talet

I början av 80-talet kommer det oroande rapporter från USA, om en mystisk sjukdom som sprider sig och främst drabbar homosexuella män och sprutnarkomaner. Sverige får sitt första kända fall av aids 1982. Fram till 2010 blir cirka 2 400 personer i Sverige smittade av hiv, för att sedan insjukna i aids – närmare 90 procent av dem dör. Det innebär också ett bakslag för de framsteg som nåtts för homosexuellas rättigheter fram till 1979, då Sverige som första land i världen slutat klassa homosexualitet som en sjukdom.

Darya ja tango – suomalainen perintö joka muutti elämän

Mon, 13 Jan 2025 04:30:00 GMT

Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias, menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

On kolea helmikuinen ilta vuonna 2004. 24-vuotias Darya Pakarinen on juuri saapunut omakotitalolle, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Sturebyn kaupunginosassa.

Darya ei vielä tiedä, että hänet sinne kutsuneella ystävällä on suunnitelma, joka vie yli 20-vuotiselle matkalle tahdissa.

Vuosien varrella Darya ja Månskensorkestern vievät tangon, joka Ruotsissa tunnetaan suomalaisten siirtolaisten musiikkina, korkeakulttuurin konserttisaleihin.

Lyssna på svenska: Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livet

Ohjelman on tehnyt/Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se
Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/Slutmix: Johannes Oscarsson
Kertoja/Berättarröst: Ramin Farzin
Haastateltavat/Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/muusikko/musiker, DJ, levy-yhtiönomistaja/skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomuusikko/tangomusiker
Arkistoäänet/Arkivklipp: Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin vuonna 2024.
Programmet gjordes under 2024.

Darya och Månskensorkestern

Darya och Månskensorkestern on ruotsinsuomalainen tangoyhtye, joka juhli 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Tukholman ulkopuolella sijaitsevan huvilan yläkerrassa alkanut toiminta on tähän mennessä tuottanut kolme albumillista musiikkia ja satoja keikkoja sekä Pohjoismaissa että Saksassa. Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa keränneet kappaleet henkivät ruotsinsuomalaista melankoliaa. Vuosien varrella Månskensorkester on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa, kuten Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa ja Magnus Carlsson.

Katri, Eevi ja Lapin sota – lasten pakomatka Ruotsiin

Mon, 02 Dec 2024 04:30:00 GMT

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.

Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.

Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.

Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till Sverige

Lapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.

8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.

Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitet
Ohjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin  
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson
Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle

Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.

Mikä oli Lapin sota?

Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.

Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.

Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksia

Juuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle.

Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.

Lapin sodan evakot Ruotsissa

Ruotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.

Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.

Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?

Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.

De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Emilia – veljeni kuoli, mutta minä selvisin

Mon, 18 Nov 2024 04:00:00 GMT

Emilian ja hänen veljensä Miskan lapsuutta varjostaa turvattomuus. Miska kuolee traagisesti ennen kuin ehtii täyttää 40, mutta Emilia selviää lapsuudesta hengissä ja hänestä tulee kirjailija.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Emilia Aalto syntyy Göteborgissa vuonna 1989. Kymmenen vuotta vanhempi isoveli Miska on innoissaan: hän on toivonut pikkusisarusta monta vuotta.

Elämä perheen isän kanssa on kuitenkin arvaamatonta, ja lopulta äiti lähtee lasten kanssa turvakotiin. Emilia on silloin 3-vuotias.

39-vuotiaana Miska kuolee traagisesti. Isoveljen kuoleman jälkeen Emiliasta tulee kirjailija: teos När bror dör kertoo Miskasta ja lapsuudenperheestä, elämästä ja kuolemasta.

Emilia: jag överlevde – men min bror dog

Emilia Aalto föds i Göteborg 1989. Den tio år äldre storebrodern Miska är lycklig: han har önskat sig en lillasyster i många år.

Men livet med pappan är oberäkneligt, och till slut tar mamman sig och barnen till ett skyddat boende. Emilia är då tre år gammal.

Vid 39 års ålder dör Emilias storebror Miska tragiskt. Efter hans bortgång blir Emilia författare: boken När bror dör handlar om Miska, om barndomshemmet och familjen, om liv och död.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/intervjupersoner: Emilia Aalto/kirjailija/författare, Ingrid Lindholm/asiantuntija/ möjliggörare Nationellt kompetenscentrum anhöriga
Dokumentin teki/Programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Tuottaja/producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.se
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson

Programmet gjordes under våren 2024.

Ohjelma tehtiin keväällä 2024.

Vem är Emilia Aalto?

Emilia Aalto är en sverigefinsk författare vars debutroman När bror dör publicerades år 2023 av Wahlström & Widstrand förlag. Boken fick flera positiva recensioner och nominerades till Borås Tidnings debutantpris 2024. Emilia Aalto är född i Göteborg. Hon har bland annat studerat litteraturvetenskap och är idag bosatt i Stockholm.

Kuka on Emilia Aalto?

Emilia Aalto on ruotsinsuomalainen kirjailija, joka julkaisi vuonna 2023 esikoisteoksensa När bror dör. Teos sai huomattavaa mediajulkisuutta ja oli ehdolla Borås Tidnings debutantpris 2024 -palkinnon saajaksi. Emilia Aalto on syntynyt Göteborgissa. Hän on opiskellut mm. kirjallisuutta ja hän asuu nykyisin Tukholmassa.

Läheisille ja omaisille

Oletko päihderiippuvaisen tai psyykkisistä ongelmista kärsivän läheinen ja haluat tukea tilanteeseesi? Voit soittaa oman kuntasi vaihteeseen ja pyytää heitä ohjaamaan sinut oikealle taholle.

Vesa ja kohtalokas onnettomuus – 18 vuoden piina

Mon, 04 Nov 2024 04:30:00 GMT

Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen ja välillä hengenvaaran aikaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vuosi on 2012 ja Vesa makaa leikkaussalin pöydällä sairaalassa. Tämä on jo Vesan viides leikkaus onnettomuuden jälkeen, turman, joka muutti hänen elämänsä 2006. Yhtäkkiä jokin menee pahasti pieleen – Vesan henki on vaarassa, eikä se ole viimeinen kerta.

Vesa och den ödesdigra olyckan – 18 år av plåga

Vesa Franzon är med om en livsomvälvande olycka 2006, när han halkar och faller i trappan utanför sin arbetsplats. De många år som följer blir för Vesa en tid av lidande – och ibland livsfara.

Året är 2012 och Vesa ligger på ett operationsbord på sjukhuset. Det här är redan Vesas femte operation sedan olyckan som helt förändrade hans liv 2006. Plötsligt går något fruktansvärt fel – Vesas liv är i fara och det kommer inte att vara sista gången.

Programmet är på finska.

Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se
Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark, Maiju Ristkari ja Lotta Hoppu
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin
Haastateltavat/intervjupersoner: Vesa Franzon, Emilie Friberg/dosentti, Vakuutuslääketieteen osasto, Kliinisen neurotieteen laitos, Karoliininen instituutti/docent, Avdelningen för försäkringsmedicin, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Karolinska institutet. Dokumenttia varten haastateltiin myös ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puistoa. Inför dokumentären intervjuades även Ville Puisto, specialist i ortopedi och traumatologi.

Ohjelma tehtiin syksyllä 2024. Programmet gjordes hösten 2024.

Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livet

Mon, 21 Oct 2024 16:45:00 GMT

När Darya Pakarinen är 17 år förlorar hon sin finska morfar och ärver hans gamla tangoskivor. De vemodiga tonerna hjälper henne genom sorgen och gör henne senare till drottningen av sverigefinsk tango.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Det är en kylig vinterkväll 2004. Darya Pakarinen befinner sig i en villa i Stureby utanför Stockholm, där väggarna pryds av gamla affischer och folk är klädda i retrostil. Darya känner att det är här hon hör hemma.

Det hon ännu inte vet är att vännen som bjudit dit henne har en plan – en plan som för Darya blir början på en 20-årig resa i tangons tecken.

Darya och Månskensorkestern kommer genom åren att föra tangon, som varit den finska arbetarklassens musik i Sverige, från källarspelningar till finkulturens konsertlokaler.

Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Magnus Kjellsson
Berättarröst: Ramin Farzin
Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/musiker, DJ, skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomusiker
Arkivklipp: Sveriges Radio
Programmet gjordes under 2024.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Darya & Månskensorkestern

Darya och Månskensorkestern är ett sverigefinskt tangoband som 2024 firar sitt 20-årsjubileum. Det som började på övervåningen av en villa utanför Stockholm, har hittills resulterat i tre album och hundratals spelningar i både Norden och Tyskland. Låtarna, som har över en miljon lyssningar på Spotify, andas sverigefinsk melankoli. Månskensorkestern har under åren även samarbetat med artister som Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa och Magnus Carlsson.

Ulfs kamp – striden om huset på Åland som ryssarna tog

Fri, 11 Oct 2024 03:30:00 GMT

Ulf Grüssner är sex år gammal när kostymklädda män dyker upp på hans familjegård på Åland. Enligt männen tillhör marken nu Sovjet. Hör historien om Putins strandtomt och om en mans kamp för sitt barndomshem.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

6-årige Ulf Grüssner, hans mamma och tre syskon vräks från sitt älskade hem Solkulla på Åland. Sovjetunionen tar över huset som en del av fredsavtalen efter andra världskriget.

Som vuxen startar Ulf en livslång kamp för att få tillbaka sitt barndomshem, som idag ägs av Ryssland.

När Finland går med i Nato 2023 känner Ulf att han har tidsandan på sin sida.

Förhoppningarna stärks i oktober 2024 då finska myndigheter beslutar att konfiskera all statlig rysk egendom i Finland - däribland Solkulla med tillhörande fastigheter.

Kanske är det äntligen dags för Ulf att få tillbaka sitt Solkulla?

Ett program av Hanna Sihlman hanna.sihlman@gmail.com
Exekutiv producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.se
Slutmix: Björn Nitzler
Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Intervjupersoner: Ulf Grüssner, Dan Nordman/lektor i historia vid Ålands lyceum
Arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, Expressen
Programmet gjordes under 2024.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Det demilitariserade Åland

Åland kallas ibland för Fredens öar, eftersom öarna har varit demilitariserade och neutrala sedan mitten av 1800-talet. Det innebär att inga militära befästningar eller soldater får finnas på Åland. Sverige var drivande i demilitariseringsprocessen, säger Dan Nordman, lektor i historia vid Ålands lyceum.

– Svenskarna brukar säga att ett Åland i främmande makts hand är som en pistol riktad mot Sveriges hjärta, säger Dan Nordman.

Viking Sally – mordbåten som blev Estonia

Mon, 08 Apr 2024 03:30:00 GMT

Viking Sallys tragiska historia, från första mordet till Estoniakatastrofen, börjar på Östersjön 1980. Färjan Viking Sally markerar en ny era, men snart börjar fasansfulla händelser inträffa ombord.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

År 1986. Biträdande purser Harry Nordström vaknar på Viking Sally en sommarmorgon. Fartyget är på väg från Åbo till Stockholm, och snart är det dags att börja ett nytt arbetspass bakom informationsdisken.

Men dagen blir långtifrån vanlig – det har skett ett våldsamt mord ombord på färjan.

Mordet blir den första av flera tragedier på Viking Sally. I slutet av 80-talet får Viking Sally det otäcka smeknamnet mordbåten av svenska pressen.

Men de blodiga våldsdåden är inte de mest tragiska händelserna på Viking Sally. 1994 åker fartyget iväg på sin sista resa med ett nytt namn målat på fören: Estonia.

Intervjupersoner: Harry Nordström/Biträdande purser på Viking Sally, Tuomas Rimpiläinen/kriminal- och rättsreporter och författare
Programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Manus: Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Eskil Lövström
Berättarröst: Ramin Farzin

Övriga medverkande: Pauli Kivistö/Amanuens Forum Marinum

Arkivklipp: Sveriges Radio och Yle

Programmet gjordes vintern 2024.

Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Programmet finns också på finska: Viking Sally – ensimmäisestä murhasta Estonia-katastrofiin.

Vad hände med Viking Sally?

Fartyget Viking Sally var med om flera våldsbrott och tragedier och förliste slutligen 1994 under sitt nya namn Estonia.

I juli 1986 sker det första mordet på Viking Sally då affärsmannen Antti Eljaala från Tammerfors dödas i sin hytt av sjömannen Reijo Hammar från Åbo.

I januari 1987 kastar en man resväskor i vattnet från Viking Sally. Väskorna innehåller mannens hustru, mördad och styckad. Kroppen hittas aldrig.

I juli 1987 misshandlas två tyska ungdomar på Viking Sallys helikopterdäck, Bettina Taxis och Klaus Schelkle. Klaus Schelkle dör av sina skador.

Fartyget säljs flera gånger och byter år 1993 namn till Estonia. M/S Estonia förliser på Östersjön den 28 september 1994. 852 människor dör och 137 överlever katastrofen.

Vilket slags fartyg var Viking Sally?

M/S Viking Sally tas i trafik på Östersjön 1980 och markerar början på en ny era inom sjöfarten mellan Sverige och Finland.

Fartyget är ett av Östersjöns största passagerarfartyg och trafikerar rutten Åbo-Stockholm året runt. Viking Sally är nästan 160 meter lång och har 2 000 passagerarplatser och 460 bilplatser. Hon är ett nöjescentrum med restauranger, butiker och en bastuavdelning.

Fartyget är beställt av Rederi Ab Sally och levereras från ett tyskt varv till Mariehamn i februari 1980.

År 1990 säljs Viking Sally och byter namn till Silja Star. Senare under 1990 får fartyget nytt namn igen, hon blir Wasa King och börjar i huvudsak trafikera rutten Umeå-Vasa. 1993 säljs fartyget igen, den här gången blir det nya namnet Estonia.

Lauri – matka köyhästä sota-Suomesta Ruotsin karaokelavoille

Mon, 09 Sep 2024 03:30:00 GMT

Ruotsinsuomalaisten tunteman karaokeisäntä Lauri Kuusisen elämä on ollut mutkikas. Kun naapuri eräänä päivänä yllättäen koputtaa ovelle, Lauri heittäytyy musiikin maailmaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Keväällä 2024 Sveriges Radio Finskan toimittaja tapaa Laurin täpötäydessä karaoketapahtumassa. Lauri kertoo, mikä on johtanut hänet tähän hetkeen. Laurin tarina on kertomus sota-Suomen pojasta, joka musiikin kautta jättää jälkensä ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin.

Lauri – resan från krigets fattiga Finland till den svenska karaokescenen

Lauri Kuusinen är ett välkänt namn på den sverigefinska karaokescenen – men karaokekungens liv har haft många vändningar. När Lauris liv gör en helomvändning 1974, är det också dags för något nytt. En dag får Lauri oväntat besök av en granne och kastas därmed in i musikens värld.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/intervjupersoner: Lauri Kuusinen, Pekka Suutari/Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori
Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson

Arkistoäänet/arkivklipp: YLE, Sveriges Radio, “Lost In Translation”-elokuva, Suomen valtioneuvosto, Ruotsin hallitus, Valkoinen talo, BBC ja Ruotsin hovi

Ohjelma tehtiin keväällä 2024.

Programmet gjordes våren 2024.

Lea – fyrabarnsmamman som blev knarksmugglare

Mon, 26 Aug 2024 03:30:00 GMT

Ett passagerarplan närmar sig Tokyo. 51-åriga Lea sitter vid en fönsterplats och blickar ut. Det snurrar i huvudet på henne. Vad finns egentligen i den stora resväskan som hon checkade in på flygplatsen?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lea har lämnat Sverige och ett kaotiskt liv bakom sig. Ett löfte om kärlek och en helt ny karriär tar henne till Asien. Men resan som skulle bli början på ett nytt liv förvandlas snart till en mardröm.

Intervjupersoner: Lea, Martin Petersson / sakkunnig på Tullverket.
Reporter: Laura Santala
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Slutmix: Björn Nitzler
Berättarröst: Ramin Farzin

Programmet gjordes våren 2024

Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökorden är Finska Dokumentti.

Isabelle – arg, stolt och inte tillräckligt finsk

Mon, 03 Jun 2024 03:30:00 GMT

Isabelle växer upp med finska rötter men utan det finska språket. Gång på gång får hon höra att hon inte är finsk nog. När hon blir gravid vill hon ta tag i drömmen hon haft sedan barnsben. Men är det för sent?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Isabelle är en av över 700 000 människor med finländsk bakgrund i Sverige. Hon och hennes föräldrar är födda i Sverige, men är likväl finnar. Finska är dock inte det språk som Isabelle växer upp med.

Efter år av sorg och ilska kopplat till att inte kunna finska vill hon ta tillbaka språket. Hon vill ge sitt blivande barn en annan grund att stå på, än hon själv hade.

I programmet får vi följa Isabelles språkliga resa under flera års tid genom intervjuer och ljuddagböcker.

Intervjupersoner: Isabelle Kiprianoff, Anneli Ylijärvi / mormor till Isabelle, Kai Latvalehto/författare till forskningsrapport om andra generationens sverigefinnar
Reporter: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.se
Slutmix: Magnus Kjellson
Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark

Arkivklipp: Viasat Sport

Programmet gjordes våren 2024

Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Vilka är sverigefinnarna?

Termen sverigefinnar avser finsktalande personer i Sverige, samt deras ättlingar. Sverigefinnars språk, finska, är ett av de fem nationella minoritetsspråken i Sverige, officiellt erkänt i och med minoritetslagstiftningen år 2000.

Hur många i Sverige har finländsk bakgrund?

Antalet personer med finländsk bakgrund i Sverige var vid den senaste mätningen ca 727 000 (SCB, 2019). Det avser personer i Sverige som är födda i Finland samt personer i Sverige med minst en förälder eller mor- eller farförälder född i Finland.

Kalle och kriget i Ukraina – en soldats dagbok

Sun, 26 May 2024 14:03:00 GMT

Kalle från Sverige strider för Ukraina mot Rysslands invasion. Vid fronten skriver han dagbok Kalle vet att han kanske inte återvänder hem vid liv.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

I februari 2022 anfaller Ryssland Ukraina. Samma vår åker över 900 svenska frivilliga för att strida sida vid sida med de ukrainska soldaterna. En av dem är Kalle.

”Jag ser det som att det här är Ukrainas vinterkrig. Jag ska nog vara där så länge det krävs.” 

Kalles har delvis finska rötter. Hans gammelfarbror stred i vinterkriget mot Sovjetunionen och stupade i fortsättningskriget 1944.

Kalle korsar den ukrainska gränsen

Samtidigt som ukrainska familjer köar för att fly sitt land efter Rysslands anfall, korsar Kalle gränsen åt motsatt håll för att ta värvning som frivillig soldat. På rekryteringskontoret sker en kort intervju, sedan är han klar för strid.

Kalle skriver dagbok om allt han är med om vid fronten. Det här är hans berättelse.

Kalles namn har bytts ut av säkerhetsskäl. Även Oleksander som nämns i programmet heter egentligen något annat.

Kalle stupade i kriget i Ukraina i oktober 2024.

Vill du hellre höra dokumentären på finska? Här hittar du den i två delar!

Intervjupersoner: Kalle/frivillig soldat i Ukrainas armé, Ilmari Käihkö/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i Stockholm
Reporter: Hanna Sihlman
Producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Björn Nitzler
Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark

Arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.

Programmet gjordes våren 2024.

Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

Reporter: Hanna Sihlman

Producent: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Producent: Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sverigesradio.se

Kalle ja Ukrainan sota – erään sotilaan päiväkirja: osa 2/2

Sun, 19 May 2024 14:03:00 GMT

Ruotsinsuomalainen Kalle on taistellut Ukrainan armeijan joukoissa keväästä 2022 lähtien, ja kohdannut kuoleman silmästä silmään. Kaksiosaisen dokumentin toinen osa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Päätös Ukrainan sotaan lähtemisestä oli Ruotsissa kasvaneelle Kallelle helppo.

”Meidän Eurooppa on uhattuna. Tämä on kuin talvisota. Jokainen voi tehdä jotakin, ja minä voin tehdä tämän.”

Kuolema koko ajan läsnä

Rintamalla kuolema on läsnä jokaisessa päivässä. Sodan edetessä Kalle joutuu jättämään lopulliset hyvästit monelle sotilastoverilleen, ja on antanut joukkonsa jäsenille ohjeet myös oman kuolemansa varalta.

Venäjän strategia mietityttää

Kalle pohtii usein myös vihollissotilaiden kohtaloa.

”Niin paljon kuin Venäjä pystyy kärsimään tappioita... Montako ne tuhlaa tähän?”

Tämä on kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Ensimmäinen osa löytyy täältä.

Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.

Kalle kaatui sodassa Ukrainassa lokakuussa 2024.

Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa
Reportteri/reporter: Hanna Sihlman
Tuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson
Kertoja/berättare: Tiina Laitila Kälvemark

Ohjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.

Ohjelma tehtiin keväällä 2024.
Programmet gjordes våren 2024.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Kalle ja Ukrainan sota – erään sotilaan päiväkirja: osa 1/2

Sun, 12 May 2024 14:03:00 GMT

Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Venäjä aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, kolmikymppinen Kalle on töissä rakennustyömaalla jossain päin Ruotsia. Uutisen kuullessaan suomalaistaustainen Kalle ajattelee heti Suomen sotahistoriaa.

”Että siis, nythän on Ukrainan talvisota. Historia on toistunut. On tehtävä jotain.”

Ymmärrätkö, että voit menettää henkesi?

Samaan aikaan kun ukrainalaiset pakolaiset jonottavat rajalla päästäkseen pois maastaan, Kalle ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sotilaaksi Ukrainan armeijaan.

”Siellä ne sitten kysyi, onko sotakokemusta joo tai ei. Ymmärrätkö, että täällä voi menettää hengen? Joo, ymmärrän. Okei, tervetuloa.”

Sodassa Kalle kirjoittaa joka päivä kokemuksistaan päiväkirjaan. Tämä on hänen tarinansa.

Kaksiosaisen dokumentin ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.

Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.

Kalle kaatui sodassa Ukrainassa lokakuussa 2024.

Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa/frivillig soldat i den ukrainska armén, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i Stockholm
Reportteri/reporter: Hanna Sihlman
Tuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/Slutmix: Magnus Kjellsson
Kertoja/Berättare: Tiina Laitila Kälvemark

Ohjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.

Ohjelma tehtiin keväällä 2024.
Programmet gjordes våren 2024.

Saabin konkurssi – kun Sirpa ja tuhannet muut menettivät työnsä

Mon, 22 Apr 2024 03:30:00 GMT

Sirpa menettää työpaikkansa 35 vuoden jälkeen. Hän tehnyt koko uransa, 17-vuotiaasta asti, Saab Automobilen palveluksessa. Mistä löytyy uusi työ, kun Trollhättan on täynnä työttömiä?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Helmikuussa 2011 Saab Automobile juhlii ”itsenäisyyspäiväänsä” 372 kermakakulla. Vuoden lopussa yhtiö kaatuu yhdessä Ruotsin historian laajamittaisimmista konkursseista. Sirpa Eide on toisen polven ruotsinsuomalainen, ja toisen polven saabilainen. Hän ei jätä uppoavaa laivaa – edes puolentoista vuoden palkasta.

Saabs konkurs – när Sirpa och tusentals andra förlorade sina jobb

Sirpa förlorar sitt jobb efter 35 år. Hon har arbetat i Saab Automobiles tjänst under hela sitt yrkesliv, ända sedan hon var 17 år gammal. Hur ska 50-plussaren Sirpa hitta ett nytt jobb, när hela Trollhättan är fullt av arbetslösa?

Programmet är på finska.

Haastateltavat/intervjupersoner: Sirpa Eide/Saab Automobilen entinen työntekijä/tidigare medarbetare på Saab Automobile, Jens B. Nordström/Saabista kaksi kirjaa kirjoittanut toimittaja/journalist och författare till två böcker om Saab: Cirkus Muller och Saabs sista strid : Den osannolika historien om Sveriges största konkurs
Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin
Loppumiksaus/slutmix: Eskil Lövström

Programmet gjordes under vintern och våren 2024.

Ohjelma tehtiin talvella ja keväällä 2024.

Varför gick Saab i konkurs?

Saab Automobile försattes i konkurs i december 2011 efter flera år av sjunkande lönsamhet och ekonomiska svårigheter. Konkursen var bland de största genom tiderna i Sverige och avslutades först efter tio år i slutet av 2021.

Miksi Saab meni konkurssiin?

Saab Automobilen konkurssi käynnistettiin vuonna 2011 vuosia kestäneiden laskevan kannattavuuden ja taloudellisten vaikeuksien seurauksena. Konkurssi oli yksi Ruotsin historian laajamittaisimmista, ja se saatiin päätökseen vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2021 lopussa.

Matti ja Bengt – talvisodan kipeät arvet

Mon, 25 Mar 2024 04:30:00 GMT

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.

Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan Bengtiin

Matti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.

Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.

Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.

VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄR

Haastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti
Reportteri: Hanna Sihlman
Käsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark
Tuottaja: Lotta Hoppu
Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark
Otteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju Ristkari
Loppumiksaus: Hanna Melander

Talvisota 1939–1940

Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.

Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ry

Vinterkriget 1939–1940

Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.

Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ry

Reportteri/reporter: Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Ismo Leikola – Erövra världen med finsk brytning

Mon, 11 Mar 2024 04:30:00 GMT

Komikern Ismo Leikola vill bli bäst, och finskheten får honom att sticka ut från mängden. En dag sitter han i jacuzzin i Los Angeles, när han får ett telefonsamtal som ska lyfta hans karriär till helt nya höjder.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Den första dokumentären om komikern Ismo Leikolas väg mot toppen – nu på svenska! Ismo vill inte bygga sin karriär runt sin finskhet, men samtidigt är brytningen hans starka karaktärsdrag.

Sveriges Radio Finskas reporter fick följa med i Ismo Leikolas turnébuss under ett dygn. Under resan ger Ismo föreställningar, badar bastu och berättar om sitt liv och sitt internationella genombrott. Han blir även påmind om gamla fördomar som han hade glömt bort.

”Doing this interview made me realise that I have totally forgotten... I didn't remember that Finland has like a weird stereotype in Sweden. That swedish people make fun of finnish people for being stupid and straight out of the forest, uncivilized drunks and idiots.”

Intervjupersoner: Ismo Leikola/komiker, Stellan Beckman/etnolog, skribent och innehavare av Instagramkontot @finska_stereotyper

Reporter: Mika Tahvanainen
Producent: Hanna Sihlman
Manus: Mika Tahvanainen, Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark
Berättarröst: Ramin Farzin

Arkivklipp: SVT, Sveriges Radio, Laugh Factory, Ruutu.com, Aftonbladet. Youtube: Team Coco, Laugh Factory & ISMO

Vad är komikern Ismo Leikola känd för?

Ismo Leikola vann tävlingen Funniest person in the world arrangerad av standupklubben Laugh Factory år 2014. Han slog igenom stort internationellt år 2018 efter att ha uppträtt i tv-programmet CONAN och blev känd som ”Ismo from Finland”. Han är bland annat känd för stand up-repertoarerna ”No niin”, ”Ass is the most complicated word in the English language” ”I didn't know sh*t”, tv-programmen CONAN med Conan O'Brien, The Late Late Show with James Corden, Laugh Factory med mera. Efter att ha skämtat om engelskans ord ”ass” hos Conan O'brien blev Ismo Leikola även känd som ”the assman” och ”the ass guy”. I dag använder Ismo Leikola ofta kort och gott namnet och varumärket ISMO. Ismo Leikola har över 2,5 miljoner följare på Facebook, Instagram och Youtube. Ismo Leikola bor i Los Angeles men kommer ursprungligen från staden Jyväskylä i Mellersta Finland.

Viking Sally – ensimmäisestä murhasta Estonia-katastrofiin

Mon, 26 Feb 2024 04:30:00 GMT

Viking Sally on 1980-luvulla Itämeren ylpeys, kunnes laivalta löydetään ruumis. Murha on kuitenkin vasta alkua. Kun kuolema on kerran noussut Viking Sallyn kyytiin, se ei poistu sieltä enää.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Apulaispurseri Harry Nordström herää Viking Sallylla heinäkuisena aamuna vuonna 1986. Pian on aika aloittaa työvuoro infopisteellä, mutta päivästä tulee aivan muuta kuin tavallinen. Laivalla on tapahtunut raaka murha. Muutaman vuoden ajan laivaa ravistelevat useat järkyttävät väkivaltarikokset.

Myöhemmin Viking Sally myydään. Syyskuussa 1994 alus tekee viimeisen matkansa. Nyt sen keulaan on maalattu uusi nimi: Estonia.

Dokumentissa Viking Sallylla tapahtuneista väkivaltarikoksista kertoo rikos- ja oikeustoimittaja ja tietokirjailija Tuomas Rimpiläinen. Hän on perehtynyt Viking Sallyn historiaan, ja vuonna 2023 häneltä ilmestyi teos Viking Sallyn veriteko.

Viking Sally – från första mordet till Estonia-katastrofen

Biträdande purser Harry Nordström vaknar på Viking Sally en morgon i juli 1986. Fartyget är på väg från Åbo till Stockholm, och snart är det dags att börja ett nytt arbetsskift bakom informationsdisken. Men dagen blir långtifrån vanlig – det har skett ett våldsamt mord på färjan. Mordet blir den första av flera tragedier och markerar starten på den mörka berättelsen om Viking Sally. 1994 åker fartyget iväg på sin sista resa med ett nytt namn målat på fören: Estonia.

Lyssna på programmet på svenska: Viking Sally – mordbåten som blev Estonia

Haastateltavat/intervjupersoner: Harry Nordström/apulaispurseri Viking Sallylla/Biträdande purser på Viking Sally, Tuomas Rimpiläinen/rikos- ja oikeustoimittaja ja kirjailija/kriminal- och rättsreporter och författare
Reportteri/reporter: Maiju Ristkari
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitus/Manus: Maiju Ristkari ja Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/Slutmix: Stina Fagerberg
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin

Ohjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Pauli Kivistö/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum Marinum

Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges Radio ja Yle

Ohjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Mitä Viking Sallylle tapahtui?

M/S Viking Sallylla tapahtui useita väkivaltarikoksia ja tragedioita, ja laiva upposi lopulta Itämereen vuonna 1994 Estonia-nimisenä.

Heinäkuussa 1986 Viking Sallylla tapahtuu ensimmäinen murha, kun merimies Reijo Hammar tappaa liikemies Antti Eljaalan tämän hyttiin.

Tammikuussa 1987 mies heittää Viking Sallylta matkalaukkuja mereen. Laukuissa on miehen vaimo, murhattuna ja paloiteltuna.

Heinäkuussa 1987 kaksi saksalaiset nuoret Bettina Taxis ja Klaus Schelkle pahoinpidellään raa'asti Viking Sallyn helikopterikannella. Klaus Schelkle kuolee vammoihinsa.

M/S Viking Sally myydään useaan otteeseen ja vaihtaa vuonna 1993 nimeä Estoniaksi. M/S Estonia haaksirikkoutuu 28. syyskuuta 1994. 852 ihmistä kuolee katastrofissa ja 137 pelastuu.

Minkälainen laiva Viking Sally oli?

M/S Viking Sally aloittaa vuonna 1980 uuden aikakauden Ruotsin ja Suomen välisessä laivaliikenteessä. Laiva on yksi Itämeren suurimmista matkustaja-aluksista ja kulkee Turusta Tukholmaan vuoden ympäri. Se on lähes 160 metriä pitkä, matkustajapaikkoja on 2 000 ja autopaikkoja 460. Laivan tilaa Rederi Ab Sally, ja se saapuu saksalaiselta telakalta Maarianhaminaan helmikuussa 1980. Sitä pidetään hienona aluksena, viihtymiskeskuksena, jossa on ravintoloita, myymälöitä ja saunaosasto. M/S Viking Sally myydään vuonna 1990 ja laivan uudeksi nimeksi tulee Silja Star. Myöhemmin vuonna 1990 laiva myydään taas ja nimeksi tulee Wasa King. Laiva myydään viimeisen kerran vuonna 1993, nyt se saa nimen Estonia.

Kari ja Neurosedyn-skandaali – pitkään vaiettu salaisuus

Mon, 12 Feb 2024 14:00:00 GMT

Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pohjois-Hälsinglannissa asuva Kari Palo-oja on intohimoinen parahiihtäjä, sekä tavallisilla suksilla että rullasuksilla. Heikkojen jalkojensa takia hän käyttää hiihtäessä suksien päällä olevaa istuinta, jonka päällä mies on kontallaan. Kari eli vuosikymmeniä tietämättä vakavan sairautensa syytä.

Kari och Neurosedynskandalen – hemligheten som tystades ned

Unge Kari Palo-oja undrar varför hans kropp inte är som alla andras. Varför blir mamma så ledsen när han försöker fråga om saken? Han får svar på sina frågor först flera årtionden senare, när telefonen ringer och läkaren levererar sitt besked.

Haastateltavat/intervjupersoner: Kari Palo-oja/Paraurheilija, Hannu Sariola/Kehitysbiologian professori emeritus/Professor emeritus i utvecklingsbiologi
Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo
Tuottaja/producent: Hanna Sihlman
Käsikirjoitus/Manus: Jorma Ikäheimo, Hanna Sihlman ja Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/Slutmix: Brady Juvier
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin

Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Hur många drabbades av Neurosedynskandalen?

I slutet av 1950-talet och i början av 1960-talet kommer en ny produkt till läkemedelsmarknaden – det lugnande läkemedlet talidomid, som har utvecklats i dåvarande Västtyskland. Talidomid anses speciellt lämpligt för gravida kvinnor som hjälp mot bland annat illamående, oro och sömnproblem eftersom pillret ”varken skadar mor eller barn”, som det står i läkemedelsinformationen. Talidomid börjar säljas världen över.

Läkemedelsföretaget Astra säljer talidomid i Sverige under namnet Neurosedyn. Inom ett par år uppdagas, att läkemedlet kan medföra allvarliga fosterskador. I Sverige föds 180 barn med missbildningar orsakade av läkemedlet. Idag lever runt 100 svenskar med neurosedynskador, enligt Föreningen för de Neurosedynskadade (FfdN). I Finland föds 50 barn med neurosedynskador, enligt professor emeritus i utvecklingsbiologi Hannu Sariola. Världen över föds 7000-10 000 barn med missbildningar på grund av talidomid, runt hälften av dem i dåvarande Västtyskland.

Mistä talidomidikatastrofissa oli kyse?

1950- ja 1960-luvun vaihteessa lääkemarkkinoille tulee uusi tuote – rauhoittava talidomidi, joka on kehitetty silloisessa Länsi-Saksassa. Talidomidia pidetään erityisen sopivaksi raskaana oleville naisille, koska se muun muassa auttaa pahoinvointiin ja univaikeuksiin eikä aiheuta riippuvuutta. Lääkettä aletaan myydä ympäri maailmaa. Ruotsissa Lääkeyhtiö Astra myy talidomidia nimellä Neurosedyn, ja pillereiden lääkeinformaatiossa kerrotaan, että lääke ei vahingoita äitiä tai lasta: ”varken skadar mor eller barn och som därför passar särskilt bra att använda under graviditeten”.

Tulevien vuosien aikana Neurosedynin vaikutukset todetaan kuitenkin vakaviksi. Ruotsissa todetaan syntyneeksi 180 Neurosedynin vammauttamaa lasta. Tänä päivänä noin 100 ruotsalaista elää Neurosedynin aiheuttamien vammojen kanssa, Neurosedynistä vammautuneiden yhdistyksen (FfdN) mukaan. Suomessa vammautuneita lapsia syntyi noin 50, kehitysbiologian professori emeritus Hannu Sariola kertoo. Suomessa talidomidia myytiin useilla kauppanimillä kuten Softenon, Noctosediv ja Peracon. Maailmassa syntyy noin 7000-10 000 talidomidin vammauttamaa lasta, noin puolet heistä Länsi-Saksassa.

Korjaus 20240212: Karin äidin etunimi korjattu jaksoon. Korrigering 20240212: Karis mammas förnamn korrigerat i avsnittsljudet.

Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Tuottaja/producent: Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Leena – taistelu ruotsinsuomesta

Mon, 29 Jan 2024 04:30:00 GMT

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.

Läraren Leena och striden om sverigefinskan

Läraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.

Programmet är på finska.

Haastateltavat / intervjupersoner:
Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till Leena
Leena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivist
Jarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitet

Reportteri/reporter: Kalle Kinnunen
Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta Hoppu
Loppumiksaus/slutmix: Jacob Gustavsson
Kertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Otteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman

Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.

Onko ruotsinsuomi oma kieli?

Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.

Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?

1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.

Är sverigefinska ett eget språk?

Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.

Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?

På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.

Dieselin salakuljetus – kansanliikkeestä rikollisliigoihin

Mon, 15 Jan 2024 04:30:00 GMT

Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diesel-bisneksestä ja paikan ottivat isommat tekijät?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

90-luvun puolivälissä halpa punainen diesel Suomen puolella on houkutteleva bisnes. Dieselin salakuljettajat, jotka hakevat dieseliä Suomesta ja myyvät sitä Ruotsissa, tienaavat suuria rahoja. Yksi heistä on övertorneålainen Kenneth Hannu. Hänellä riittää asiakkaita, jotka kannustavat ja tukevat häntä, ja hänestä tulee monien sankari. Vuonna 1996 Expressen kirjoittaa Kenneth Hannusta otsikolla: ”Oljekungen är folkets hjälte” – mutta viranomaisten tuomio on täysin toinen.

Se, mikä alkaa yksittäisistä salakuljettajista kasvaa 2000-luvulla osittain järjestäytyneeksi rikolliseksi, ja viranomaiset näkevät sen yhteiskunnalle vaarallisena toimena.

Ruotsin ja Suomen viranomaiset käynnistävät yhteisen erityisoperaation: Operation Gränsland – ja yhtenä aamuna poliisit eri puolella Norrbottenia saavat kirjekuoret, joiden sisältä löytyy salaiset toimintaohjeet.

Dieselsmuggling – från folkrörelse till kriminella gäng

Dieselsmugglingen i Tornedalen startar i mitten av 90-talet. Kenneth Hannu från Övertorneå är en av flera som tjänar stora pengar på smuggling och försäljning av billig röd diesel från Finland. Många i Sverige vill köpa den billiga finnoljan, och Kenneth Hannus kunder uppmuntrar och hejar på honom. Snart skapar dieselsmugglingen och Kenneth Hannu rubriker även nationellt: år 1996 skriver Expressen: ”Oljekungen är folkets hjälte”.

Det som börjar med enstaka dieselsmugglare växer på 2000-talet när kriminella ligor intresserar sig för smugglingen. Operation Gränsland, samarbetet mellan svensk och finsk polis inleds, och en morgon får poliserna i Norrbotten ett kuvert med hemliga order. Nu är det dags att slå till...

Programmet är på finska.

Den svenskspråkiga dokumentärserien Dieselsmugglarna finns att se på SVT Play.

Haastateltavat / intervjupersoner:

Juha Pantsar – eläkkeellä oleva rikosylikomisario Rovaniemen poliisi / pensionerad polis
Kenneth Hannu – dieselin salakuljettaja / dömd dieselsmugglare
Stefan Ström – poliisi, Luulajan poliisi / kommissarie från Luleå polis
Aino Pietilä – Tukholman kansainvälisen syyttäjäviranomaisen syyttäjä / åklagare

Reportteri/reporter: Pekka Kenttälä
Tuottaja/Producent: Hanna Sihlman
Käsikirjoitustiimi/manusteam: Tiina Laitila Kälvemark, Pekka Kenttälä ja Hanna Sihlman
Loppumiksaus/slutmix: Tobias Carlsson
Kertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Otteet lehtiartikkeleista luki Erik Regnström
Ohjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin syksyllä 2023.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Reportteri/reporter Pekka Kenttälä
pekka.kenttala@sverigesradio.se

Tuottaja/Producent Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen

Mon, 18 Dec 2023 04:30:00 GMT

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vem var Antti Jalava?

Kuka oli Antti Jalava?

Matti och Bengt – Arvet efter vinterkriget

Mon, 04 Dec 2023 04:30:00 GMT

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.

”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.

Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.

I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.

Ta mig till en finskspråkig version av programmet!

Programmet gjordes av Hanna Sihlman
Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark
Producent: Lotta Hoppu
Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva Buskas
Slutmix: Sophie Andersson

Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti.

Programmet gjordes hösten 2023.

Vinterkriget 1939–1940

Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ry

Talvisota 1939–1940

Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.

Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ry

Reportteri/reporter: Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Pekka ja Leila – Kuopion bussiturma muutti kaiken

Mon, 06 Nov 2023 04:30:00 GMT

Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäsenet eivät selviä turmasta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

En buss kör av en bro och faller tio meter ner på ett järnvägsspår. Ombord är medlemmar i en sångklubb på väg mot ett spahotell i östra Finland. Det gifta paret Pekka och Leila är två av dem.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/Intervjupersoner: Pekka Komulainen, Pekka Jäntti/Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario/kriminalkommissarie vid polisinrättningen i Östra Finland
Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo
Tuottaja/Producent: Hanna Sihlman
Käsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Hanna Sihlman
Loppumiksaus/Slutmix: Elin Hagman
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.

Mikä oli Kuopion bussiturma?

Neljä henkilöä kuoli ja kaikkiaan 19 loukkaantui vuonna 2018 sattuneessa Kuopion bussiturmassa. Ruotsin Kalixista Suomen Kuopioon matkalla ollut linja-auto törmäsi risteyksessä useaan henkilöautoon, ajoi kaiteen läpi ja syöksyi sillalta. Bussi putosi lähes kymmenen metriä sillan alapuolella kulkeville rautatiekiskoille, törmäten kallionseinämään. Matkustajat olivat suomen- ja meänkielisen Kalixin lauluklubin jäseniä matkalla viikonloppuretkelle kuopiolaiseen kylpylään.

Vad hände vid bussolyckan i Kuopio?

Fyra personer omkom och totalt 19 skadades vid bussolyckan i Kuopio i Finland år 2018. Olycksbussen var på väg från svenska Kalix till Kuopio i östra Finland då den körde in i flera personbilar i en korsning och fortsatte igenom broräcket. Bussen störtade ner nästan tio meter innan den landade på järnvägsspåren nedanför samtidigt som den slog i en klippvägg. Passagerarna var finsk- och meänkielitalande medlemmar i Kalix sångklubb, på en weekendresa till ett spahotell i Kuopio.

Reportteri/reporter Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Tuottaja/Producent Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Irma – 15-vuotiaan karkumatka Ruotsiin

Thu, 19 Oct 2023 03:30:00 GMT

Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamassa matkalla Ruotsiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Irma rymmer till Sverige som 15-åring

Kuopio, september 1969. 15-åriga Irma har försvunnit spårlöst och uteblir från sin brors bröllop. Familjen letar efter henne fram till dess att ett vykort en dag dimper ner på hallgolvet. Irma befinner sig i Åbo hamn och är på väg mot Sverige.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/Intervjupersoner: Irma Nykulla, Hanna Snellman/Helsingin yliopiston kansatieteen professori
Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo
Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Lotta Hoppu
Äänisuunnittelu ja miksaus/Ljuddesign och slutmix: Mika Tahvanainen
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.

Suuri muuttoaalto

15-vuotias Irma on yksi sadoista tuhansista suomalaisista, jotka lähtevät Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla. Ruotsin tehdasteollisuus käy täysillä kierroksilla ja maassa vallitsee työvoimapula. Suomessa taas työttömyysaste on korkea ja palkat ovat pienemmät kuin Ruotsissa. Ruotsiin lähteminen on tähän aikaan melko yksinkertaista maiden välisen passivapauden ja yhteisten työmarkkinoiden ansiosta. Tilastollisesti suuren muuttaallon huippuvuodet ovat 1969-1970.

Den stora flyttvågen

15-åriga Irma är en av flera hundra tusen finländare som åker till Sverige under 1960- och 70-talen. Svensk tillverkningsindustri går på högvarv och det råder brist på arbetskraft. I Finland är arbetslösheten hög och lönerna är lägre än i Sverige. Att åka till Sverige är på denna tid relativt enkelt tack vare passfriheten länderna emellan och en gemensam arbetsmarknad. Statistiskt når den stora flyttvågen sin topp åren 1969-1970.

Ismo Leikola – suomiaksentilla maailmankartalle

Mon, 09 Oct 2023 03:30:00 GMT

Maailman hauskin -tittelin voittanut Ismo Leikola ei halua tulla tunnetuksi maahanmuuttajakoomikkona, mutta juuri suomalaisuus ja suomiaksentti ovat hänet valttikorttejaan. Eräänä päivänä Ismo Leikola istuu Los Angelesissa poreammeessa, kun hän saa puhelun, joka muuttaa kaiken.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sveriges Radio Finskan toimittaja pääsi Ismo Leikolan auton kyytiin vuorokaudeksi Leikolan keikkaillessa Suomessa. Matkan aikana maailmankuulu koomikko ”Ismo from Finland” käy saunassa, kertoo elämän mullistaneesta puhelusta – ja haistattelee ruotsalaisille.

”Sellanen mitä Ruotsissa on ollut, että suomalaisia pidetään vähän höperöinä, alempina, metsäläisenä, juoppoina... Mä en edes muistanut, että sellaista on ollut. Ei kukaan USA:ssa sano mitään tuollaista, eikä maailmalla missään. Että kaikkialla muualla suomalaisia arvostetaan paitsi Ruotsissa. Haistakaapa vittu.”

Komikern Ismo Leikola – mot världstoppen med finsk brytning som karaktärsdrag

Den finske komikern Ismo Leikola siktar mot världstoppen. Men kan en komiker från Finland, som talar bristfällig engelska, slå igenom internationellt? En dag, när Ismo sitter i en bubbelpool i Los Angeles, får han ett samtal som förändrar allt.

Programmet är på finska.

Haastateltavat/Intervjupersoner: Ismo Leikola, koomikko/komiker, Liisa Tolonen, musiikkituottaja/musikredaktör

Reportteri/reporter: Mika Tahvanainen
Tuottaja/Producent: Hanna Sihlman
Käsikirjoituksen editointi/Manusredigering: Tiina Laitila Kälvemark
Kertojaääni/Berättarröst: Ramin Farzin

Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: SVT, Sveriges Radio, Laugh Factory, Ruutu.com, Aftonbladet. Youtube: Team Coco, Laugh Factory & Ismo Leikola.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Vad är Ismo Leikola känd för?

Ismo Leikola blev känd som Ismo from Finland och vinnaren av tävlingen The World's funniest person. Han är bland annat känd för stand-up repertoarerna ”No niin”, ”Ass is the most complicated word in the English language”, tv-programmen CONAN med Conan O'Brien, The Late Late Show with James Corden, Laugh Factory med mera. Efter att ha skämtat om engelskans ord ”ass” blev Ismo även känd som ”the assman”.

Mistä Ismo Leikola on tunnettu?

Ismo Leikola tuli tunnetuksi Ismona Suomesta, Ismo from Finland, sekä Maailman hauskimpana miehenä voitettuaan kilpailun The World's funniest person. Ismo Leikola tunnetaan stand-up-seteistä ”No niin”, ”Ass is the most complicated word in the English language” ja Conan O'Brienin televisio-ohjelmasta CONAN sekä James Cordenin The Late late showsta. Vitsailtuaan englannin kielen ass-sanasta Ismo Leikola tunnetaan myös nimellä ”the assman.”

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Thu, 05 Oct 2023 04:00:00 GMT

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

– Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta, Jarno Ampuja kertoo.

Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöä. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

– Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

– Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Fri, 29 Sep 2023 04:00:00 GMT

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.

– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.

Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.

Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.
Maria Rautpalo

Maria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.

– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.

Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.

Jääkiekko meni kaiken edellä

Tero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.

– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.

Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.

Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.
Tero Tuomarila

Tero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.

– Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.

Suurperheen uranainen

Uuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.

Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.
Teija Kaarre

Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.

– Me päätettiin rakentaa talo!

2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.

– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!

7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Fri, 22 Sep 2023 04:00:00 GMT

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.
Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.
Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.
Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1980-luvun permanentti ja värilliset vaatteet veivät vanhan punkkarin hautaan

Fri, 15 Sep 2023 04:00:00 GMT

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.

– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.

Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.

"Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."
Hannu Cronemyr

Hannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.

"Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."
Hannu Cronemyr

Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.

– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.

Botkyrka - suomalaisten kylä

Tarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.

– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.

Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.

"80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."
Tarja Saarikko

Suomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissä

Salme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.

Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta.

"Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."
Salme Lilleberg Eriksson

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

Fri, 08 Sep 2023 04:00:00 GMT

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.

"Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."
Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.

"Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."
Reijo Kittilä

Reijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

"Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."
Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.

"Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."
Heikki Ruusila

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1960-luvulla tultiin suoraan liukuhihnalle

Fri, 01 Sep 2023 04:00:00 GMT

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.

Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta.

"Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"

Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.

– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.

Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.

– Siinä se nuoruus meni mukavasti.

Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.

Rakkaus syttyi tansseissa

Maija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.

– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.

Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.

– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.

Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967.

Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.

– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!

Ruotsi oli kuin kultakaivos

Erkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.

– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!

Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.

– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.

Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.

– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.

Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin

– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.

Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa.

Kesäillat Tukholman huumassa

16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.

– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.

Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.

Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi.

Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.

– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin

Fri, 25 Aug 2023 04:00:00 GMT

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.

– Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.

Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.

Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.

Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan.

– Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.

Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.

– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.

Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriin

Turkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.

– Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.

21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.

– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.

Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.

– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.

Sain ottaa mukaani vain yhden nuken

Virpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.

– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.

Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.

Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.

– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.

Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.

– Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä.

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Armi Ratia - suomalaisen kansallisaarteen Marimekon perustaja

Fri, 16 Jun 2023 06:00:00 GMT

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa käytetyt lähteet:

Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva
Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään
Ristomatti Ratia: Paha poika
Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa
Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita
Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture

Muut lähteet:

Ylen arkistomateriaali
Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit

Käsikirjoitus ja toteutus:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Emilia Martin

Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 10 – Paluumuuttajat

Fri, 12 May 2023 06:05:00 GMT

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 10 osa: Aatos tekee jälleen kerran käänteentekevän päätöksen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.

Kymmenes osa: Paluumuuttajat

Marga, Mirja ja Aatos sekä muutama muu Oxelösundin suomalaisista muuttavat takaisin Suomeen. Aatoksen muuttopäätös tulee järkytyksenä Mirjalle.

Suomessa elämä lähtee hyvin käyntiin ja Marga löytää pian uusia kavereita ja tuntee yhtäkkiä olevansa kaikkien suosikki. Kaikki paluumuuttajatuttavat eivät kuitenkaan sopeudu uuteen ympäristöön yhtä hyvin.

Dramatisointi: Heidi Köngäs
Ohjaus: Timo Nieminen
Marga: Kolina van den Berg
Äiti: Maria Heiskanen
Isä: Timo Nieminen
Orvo Kallunki: Hannu Kiviaho
Musiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth Edh
Äänitarkkailija: Johan Hyttnäs

Heidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 9 – Syöksysynnytys

Fri, 12 May 2023 06:04:00 GMT

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 9 osa: Marga todistaa dramaattista synnytystä keskellä katua.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Yhdeksäs osa: Syöksysynnytys

Rantaperkiöiden esikoinen tulla tupsahtaa maailmaan vauhdilla.
Mirja ja Aatos haaveilevat oman talon rakentamisesta.

Marga kipuilee yhä koulussa ja on murheissaan, kun ei pääse mukaan luokan ruotsalaistyttöjen ydinporukkaan.

Dramatisointi: Heidi Köngäs
Ohjaus: Timo Nieminen
Marga: Kolina van den Berg
Äiti: Maria Heiskanen
Isä: Timo Nieminen
Musiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth Edh
Äänitarkkailija: Johan Hyttnäs

Heidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 8 – Pitääkö hermo?

Fri, 12 May 2023 06:03:00 GMT

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 8 osa: Rantaperkiöille odotetaan esikoista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Kahdeksas osa: Pitääkö hermo?

Marga, Mirja ja Aatos osallistuvat Oxelösundin Suomiseuran järjestämiin pikkujoulujuhliin. Pikkujoulut eivät ole ihan Aatoksen makuun. Esikoisen odotus Rantaperkiöiden perheessä nostattaa hermot pintaan. Mirja menee ruotsin kielen kurssille, mutta on sitä mieltä, että hän oppii paremmin kieltä Margan aapisesta.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 7 – Lähtökahvit

Fri, 12 May 2023 06:01:00 GMT

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 7 osa: Marga palaa Suomessa vietetyn kesäloman jälkeen kouluun Oxelösundiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Seitsemäs osa: Lähtökahvit

Margan kesä on mennyt Suomessa kuolinvuoteella makaavaa mummia hoitaessa. Margaa vaivaa myös Soilin läsnäolo mummolassa. Kesän aikana Marga on unohtanut ruotsin kielen ja se haittaa, kun hän aloittaa syksyllä koulun Oxelösundissa.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 6 – Lauantain toivotut

Fri, 12 May 2023 06:00:00 GMT

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 6 osa: Kesä vietetään Suomessa sairastuneen mummon apuna. Mänttään saapuu myös "Se toinen."

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Kuudes osa: Lauantain toivotut

Isoäiti Suomessa on sairastunut ja Marga sekä Mirja lähtevät apuun Mänttään. Mummolaan ilmestyy myös "Se toinen" – äidin pikkusisko Soili. Margaa se ahdistaa.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 2 – Vai katkarapuja!

Fri, 14 Apr 2023 06:00:00 GMT

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.

Toinen osa: Vai katkarapuja!

Marga ja Mirja lähtevät Ruotsinlaivalla kohti uutta asuinmaata. Matka jännittää, onhan se ensimmäinen kerta, kun he ovat matkustajalaivassa.

Aatos-isä on vastassa perheen naisia Tukholman Skeppsbrolla. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin perhe pääsee Oxelösundiin, koska tiet Tukholmassa tuntuvat menevän vain ympyrää.

Dramatisointi: Heidi Köngäs
Ohjaus: Timo Nieminen
Marga: Kolina van den Berg
Äiti: Maria Heiskanen
Isä: Timo Nieminen
Musiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth Edh
Äänitarkkailija: Johan Hyttnäs

Heidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Leena Huss on saanut vuoden 2022 elämäntyöpalkinnon

Fri, 24 Feb 2023 19:06:00 GMT

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.

”Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.”

Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja hevosia. Ura vei yliopistoon ja kieliopintoihin, mutta väliin mahtuivat myös vuodet kauppakorkeakoulussa.

Päätös puhua omille lapsille suomea kyseenalaistettiin

Kaksikieliset lapset ovat Leena Hussin väitöskirjan aiheena. Tutkijakaan ei ole omassa elämässään välttynyt kaksikielisyyteen liittyviltä ennakkoluuloilta. Neuvolanlääkäri antoi aikoinaan ymmärtää, ettei Leena Hussin pitäisi olla niin tyhmä ja puhua lapsilleen suomea. Perheen kielilinjaus on johtanut siihen, että lapset ovat nyt kaksikielisiä, ja kolmannen polven Hussit monikielisiä.

Leena Huss on omistanut valtaosan elämästään vähemmistökielten tutkimiseen ja syventynyt myös pienten kielten elvyttämiseen. Suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa hän näkee valoisana.

”Näen sen hyvänä. Minusta ruotsinsuomalaisten tietoisuus kielestä ja elvytyksestä on kasvanut valtavasti. Minusta kaikista paras asia on se, että ruotsinsuomalaiset nuoret aikuiset ovat niinkin kiinnostuneita ja aktivoituneita.”

Ruotsinsuomalainen elämäntyöpalkinto jaetaan ansioituneille ruotsinsuomalaisille. Sveriges Radio Finskan jakaman tunnustuksen saajan valitsee palkintoraati, jota johtaa Sveriges Radio Finskan entinen kanavapäällikkö Päivi Tompuri. Muut jäsenet ovat toimittajat Jaana Johansson, Hannu Laitinen ja SVT:ssä työskentelevä projektijohtaja Anu Tolonen.

Elämäntyöpalkintoja on jaettu vuodesta 2019 lähtien. Sen ovat saaneet myös Esko Melakari, Paula Ehrnebo, Markku Huovila ja Erkki Vuonokari.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Minun sotani – suomalaiset sotaveteraanit Ruotsissa kertovat talvisodasta ja jatkosodasta

Sun, 22 Jan 2023 08:00:00 GMT

Karjalalainen Lahja Johansson hoiti jo 11-vuotiaana sodassa haavoittuneita, ja sota vei häneltä kodin - kahdesti. Aapo Knaapi lähti 19-vuotiaana rintamalle, ja näki sodasta painajaisia vuosikymmenten ajan. Tässä ohjelmassa myöhemmin Ruotsiin muuttaneet Johansson ja Knaapi kertovat, mitä he kokivat Suomen sodissa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomen Yleisradiossa Suomen ulkoministeri kertoo, että Suomi on sodassa. Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet Suomen rajan, ja viranomaiset kertovat radiossa, että monen suomalaisen pitää pakata leipiä, voita, sokeria, lämmin peitto ja muita tavaroita reppuun tai matkalaukkuun. Kaupungeissa ja itärajalla asuvien suomalaisten pitää valmistautua jättämään oma kotinsa.

"Yhtenä iltana ovelle koputettiin, että nyt pitää lähteä ja mennä sillan yli. Sinä yönä silta räjäytettiin", kertoo Karjalassa, Salmissa syntynyt ja kasvanut Lahja Johansson ensimmäisestä lähdöstä evakkoon.

19-vuotiaana rintamalle lähtenyt Aapo Knaapi koki jatkosodassa menetyksen, joka jäi ikuisesti hänen mieleensä. Upseeri Björn Råbergh oli rintamalla loppuun asti, kunnes Neuvostoliiton suurhyökkäys pakotti hänet ja muut perääntymään.

Sadat tuhannet suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat tulevien vuosien aikana talvisotaan ja jatkosotaan. Osa sodan kokeneista sotaveteraaneista muuttaa myöhemmin Ruotsiin. Vuonna 2015 Ruotsissa asui noin 350 Suomen sotien veteraania.

Sveriges Radio Finskan toimittaja Soili Huokuna haastatteli monia heistä vuonna 2015. Tähän vuonna 2023 julkaistuun ohjelmaan olemme koonnet Lahja Johanssonin, Aapo Knaapin, Björn Råberghin ja Annikki Hansenin tarinoita.

Aapo Knaapi kuoli Göteborgissa syyskuussa 2017, Björn Råbergh kuoli Tukholmassa marraskuussa 2017 ja Lahja Johansson kuoli Tukholmassa joulukuussa 2017. Annikki Hansen kuoli kesäkuussa 2021 Tukholmassa.

Haastattelut: Soili Huokuna, 2015
soili.huokuna@sverigesradio.se

Toimittaja: Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Dokumentti: Unelmien Karjala – juuret Muolaassa

Fri, 06 Jan 2023 07:00:00 GMT

Evakkojen jälkeläisiä on jopa miljoona, ja uudet sukupolvet etsivät nyt tietoa menetetystä Karjalasta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Noin 80 vuotta sitten Suomi menetti suuren osan Karjalaa, ja sen myötä kymmenesosan maapinta-alastaan. Noin 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, jotka jäivät silloisen Neuvostoliiton puolelle. Kyseessä on Suomen historian suurin trauma.

Unelma Karjalasta elää kuitenkin edelleen suomalaisten – ja myös monien ruotsinsuomalaisten – mielissä.

Suuri osa menetetyn Karjalan alueelta kerran lähteneistä on jo kuollut. Tietoa menetetystä maasta ja sen kulttuurista etsii nyt uusi sukupolvi: evakkojen lapsenlapset.

Yksi heistä on Unelmien Karjala -ohjelman tekijä, tukholmalainen toimittaja Julia Wiraeus, jonka juuret ovat Muolaassa, Etelä-Karjalassa.

Ohjelma "Unelmien Karjala – juuret Muolaassa" on tehty syksyllä 2022. Haastateltavat:

Jyrki Ijäs, Hiitolan pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja
Outi Mulari, Karjalaisen Nuorisoliiton hallituksen puheenjohtaja
Rainer Knapas, kulttuurihistorioitsija
Lauri Rämö, Muolaan pitäjäyhdistyksen aktiivi

Toimittaja: Julia Wiraeus

Tuottaja: Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sverigesradio.se

Miksaus: Emilia Martin

Dokumentti: Mummini sotalapsuus

Sun, 25 Dec 2022 06:30:00 GMT

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945.

Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan.

Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua.

Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.

Anni Riit'aho
anni.riitaho@sverigesradio.se

Dokumentti: Crazy Finnish Cruise

Fri, 16 Dec 2022 07:00:00 GMT

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla.

Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä:
"Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana."

Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun:
"Finland är mitt DNA."

Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta.

Reportterit:
Mika Tahvanainen
mika.tahvanainen@sverigesradio.se

Minna Pyykölä
minna.pyykola@sverigesradio.se

Tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kipupiste: Hyvän elämän ainekset

Fri, 09 Dec 2022 07:00:00 GMT

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Aikaisemmissa Kipupiste-ohjelmissa vierailleet Kristiina Katajikko sekä Johanna Underström kertovat, miten elämän varrella koetut vaikeudet ovat muovanneet heidän käsitystään hyvästä elämästä. Kristiina taisteli vuosia syömishäiriöitä vastaan, ja Johanna on kärsinyt masennuksesta. Nyt elämä näyttäytyy valoisana, jos vaikka tummat sävyt tulevat ja menevät, tiivistää Johanna ja kertoo, että on oppinut hyväksymään myös vaikeat hetket elämän realiteetteina. Kristiinalle on taas hetkessä elämisen tärkeys korostunut.

Oma koti, kiitollisuus, kärsivällisyys sekä armollisuus kuin myös usko, toivo, rakkaus ovat avaintekijöitä hyvän elämän saavuttamiseksi Kristiinalle ja Johannalle.

"Usko voi merkitä uskoa elämään, rakkauden ei tarvitse olla romanttista. Se voi olla rakkaus lapsia, ystäviä, läheisiä tai lemmikkejä kohtaan. Toivo on kuitenkin kaikkein tärkein ainesosa."
Kristiina Katajikko

Johanna korostaa ennen kaikkea kodin ja kiitollisuuden merkitystä:

"Olen kerran menettänyt kotini. Ajattelen joka päivä, että mahtavaa että minulla on koti. Saan kaatua omaan sänkyyn eikä tarvitse nukkua kenenkään muun sohvalla. Kiitollisuus on minulle tosi tärkeää."
Johanna Underström

Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kipupiste: Elämä narsistin kanssa

Fri, 02 Dec 2022 07:00:00 GMT

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Lauran tapasi entisen puolisonsa, alku oli ruusuinen.

"Hän osasi tosissaan viedä jalat alta ja tiesi tasan tarkkaan, mitä sanoa."

Suhteen edetessä kaikki muuttui. Laura ei aluksi ymmärtänyt, että hän on suhteessa narsistisen henkilön kanssa. Kun hän myöhemmin alkoi ottaa selvää asiasta, palat loksahtelivat paikoilleen.

Narsistista käyttäytymistä kuvaavia piirteitä ovat muun muassa tunnekylmyys, alentunut empatian kyky omia läheisiä kohtaan sekä illuusio kaikkivoipaisuudesta, terapeutti Piritta Jaaksi listaa.

Terapeutti Piritta Jaaksi keskustelee Lauran kanssa siitä, millaista oli elää parisuhteessa narsistin kanssa ja miten se on vaikuttanut Lauran elämään, tunteisiin ja toimintaan.

Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Kipupiste: Itsetuhoisuus

Fri, 25 Nov 2022 07:00:00 GMT

Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan elämänsä päättämisestä. Apua pitää aina hakea, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Terhi Nybond kertoo avoimesti Kipupiste-ohjelmassa elämänsä vaiheista, jolloin hän oli syvästi masentunut ja masennus johti itsetuhoisuuteen. Takana on kaksi itsemurhayritystä, joista hän selvisi. Ensimmäisellä kerralla kollega oli pelastava enkeli, toisella oma kaksoissisar.

Traagisista tapahtumista on jo kulunut yli kymmenen vuotta. Nyt Terhi Nybond voi hyvin, elää normaalia perhe-elämää harrastuksineen. Hänen turvaverkostoonsa kuuluu perheen ja lähiomaisten lisäksi oma yhteyshenkilö sairaanhoitopiirissä.

Itsemurha-ajatukset saattavat käydä vakavasti masentuneen mielessä. Kyse on useimmiten kuitenkin pelkistä ajatuksista eikä niistä pidä pelästyä, korostaa Kipupiste-ohjelman juontaja, käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Vain harvoin tarkoituksena on päättää oma elämä, taustalla on ennemminkin palava tarve päästä eroon henkisestä tuskasta. Itsemurha- ja itsetuhoiset ajatukset on kuitenkin otettava vakavasti ja apua pitää hakea.

TÄÄLTÄ SAA APUA:

Akuutissa hätätilanteessa soita aina: 112, SOS Alarm

Mind Självmordslinjen: 90101
- ympärivuorokautinen tukilinja henkilöille, joilla on itsemurha-ajatuksia
- Mindin chat'iin voi kirjoittaa täällä

Vårdguiden: 1177
- sairaanhoitoneuvontaa
- yhteystiedot psykiatrian akuuttiosastoille

Jourhavande präst: 112 kaikkina päivinä kello 21-06
- svenskakyrkan.se/jourhavandeprast

Palveleva puhelin – Sverigefinska telefonjouren: 020-26 25 00
- Ruotsin kirkon Palvelevassa puhelimessa yhteydenottoosi vastataan suomeksi. Voit keskustella elämäntilanteestasi kertomatta nimeäsi tai asuinpaikkaasi. Sinua kuuntelee ja tukee päivystäjä, joka on saanut koulutuksen tehtävään.

BRIS Vuxentelefon: 077-150 50 50

BRIS barnens hjälptelefon: 116 111
- bris.se

Jourhavande medmänniska: 08 – 702 16 80
jourhavande-medmanniska.se

Anhöriglinjen: 0200-23 95 00

SPES – Riksförbundet för suicidprevention och efterlevandes stöd: 020-18 18 00
- spes.se

Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Virpi Inkeri, tuottaja
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kipupiste: Alkoholismi

Fri, 18 Nov 2022 07:00:00 GMT

Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut alkoholismia monesta kulmasta. Hän toimii tukihenkilönä erilaisissa alkoholistien ryhmissä ja hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia riippuvaisuudesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee Kristiina Lönnrothin kanssa alkoholismista ja miten alkoholin väärinkäyttö dominoi perhedynamiikkaa sekä vaikuttaa perheen arkeen.

Kristiina Lönnroth on työskennellyt vuosia alkoholistien läheisten sekä naisalkoholistien tukitoiminnan parissa. Hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia alkoholiriippuvaisuudesta. Hän kasvoi perheessä, jossa isä joi. Kristiina puolestaan alkoi lukioikäisenä käyttää runsaasti alkoholia kuten monet muutkin hänen koulukavereistaan. Riippuvaisuus oli riistäytyä käsistä, kunnes Kristiina 24-vuotiaana oivalsi, että alkoholinkäyttö oli lopetettava.

"Luulin, että juon pahaan olooni ja että alkoholi helpottaa. Sitten tajusin, että olen juomisessa kiinni ja alkoi pelottaa, että minusta tulee viisikymppinen kaappijuoppo. Minun on pakko lopettaa."
Kristiina Lönnroth

Kristiina Lönnroth kertoo myös, että mikäli ei olisi ajoissa päässyt alkoholiriippuvaisuudestaan eroon, se olisi saattanut viedä häneltä hengen. Hän sai apua raitistuneilta henkilöiltä kuin myös riippuvaisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta.

Kristiina Lönnroth on tukiryhmätyössään nähnyt, mitkä tekijät vaikuttavat hyvään lopputulokseen ja raitistumiseen. Mitään pikavoittoja ei ole olemassa, vaan raitistuminen on monivaiheinen prosessi. Tukiryhmissä pitää käydä säännöllisesti, vertaistukea kannattaa pyytää toisilta raitistuneilta. Terapeutin, papin tai jonkun muun luotettavan henkilön puoleen on hyvä kääntyä, jos on tarve purkaa tunnekuormaansa, Lönnroth luettelee. Hän korostaa myös perheen antaman tuen merkitystä.

"Olen nähnyt tosi paljon toipuneita alkoholisteja. Apua saa, kun sitä hakee, ja vertaistukiryhmiä löytyy."
Kristiina Lönnroth

Ruotsissa toimii suomenkielisiä AA-ryhmiä (Anonyymit alkoholistit) muun muassa Södertäljessä sekä Göteborgissa. Netistä löytyy runsaasti muita suomenkielisiä alkoholistien sekä alkoholistien omaisten tukiryhmiä.

Kipupiste: Syömishäiriöt

Fri, 11 Nov 2022 07:00:00 GMT

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee syömishäiriöistä Kristiina Katajikon kanssa. Kristiina sairastui 16-vuotiaana anoreksiaan ja sen jälkeen sairaus muuttui bulimiaksi, kun hän lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Kristiina Katajikko muutti lukion jälkeen Ruotsiin ja taisteli täällä yksin sairauttaan vastaan, kunnes pääsi lopulta toimivaan ja pitkään terapiaan. Ennen sitä syömishäiriö ohjasi hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti hetki hetkeltä. Syömishäiriöistä parantumiseen meni häneltä kymmenen vuotta.

"Syömishäiriö on pahojen ajatusten kehä. Se että kaikki ajatukset, kaikki voimat, kaikki energia menee syömisen ja syömättömyyden ajattelemiseen."
Kristiina Katajikko

Kristiina Katajikko on lukenut vuosikymmenten jälkeen nuoruusvuosiensa päiväkirjojaan ja kertoo, että kirjoituksista paistaa läpi itseinho. Hän piilotteli syömishäiriötään ja piti sitä omana ongelmanaan, josta ei halunnut kertoa kenellekään. Hän eli kaksoiselämää ikään kuin sairautta ei olisi ollut olemassakaan.

Kristiina Katajikko haluaa omalla kertomuksellaan viestiä, että syömishäiriöstä voi parantua. Itselleen hän on vihainen siitä, että antoi sairaudelle niin monta vuotta nuoruudestaan.

Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi.

Virpi Inkeri, tuottaja
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kipupiste: Uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuminen

Fri, 04 Nov 2022 07:00:00 GMT

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee vanhoillislestadiolaisuuden jättäneiden Silkan ja Venlan kanssa heidän eroamisprosessistaan. Mukana ohjelmassa on myös Suomessa toimivan Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on useimmiten pitkäaikainen prosessi, ja moni on täysin yksin ajatuksiensa kanssa. Eropäätöstä siivittävät myös häpeä, syyllisyyden tunto sekä pelko ja ahdistus siitä, mitä tapahtuu, kun jää yhteisön ulkopuolelle.

Silka kertoo pelänneensä jo lapsena kuolemaa. Häntä pelotti, jos ei pääsekään taivaaseen, koska oli katsonut salassa televisiota tai kuunnellut musiikkia. TV:n katsominen ja musiikin kuuntelu ovat kiellettyjä vanhoillislestadiolaisilta. Teini-ikäisenä Silka eli kaksoiselämää, meikkasi kouluun, mutta pyyhki meikit pois ennen kotiintuloa. Ei-uskovaisten kaverien kohtalo alkoi myös mietityttää. Vanhoillislestadiolaisten oppien mukaan Silkan ystävät joutuisivat kadotukseen elintapojensa takia. Tämä oli Silkan mielestä kovin epäreilua. Hänen eroamisensa vanhoillislestadiolaisuudesta tapahtui pikkuhiljaa yläasteen aikana. Eroon liittyi paljon tuskaa ja epäilyä.

"Se mitä on jäänyt lapsuudesta on kuolemanpelko. Jos menee sinne yliajatteluun ja rupeaa miettimään kuolemaa. Se on ehkä se ainoa missä miettii, voiko se olla totta sittenkin, se mitä ne opetti."
Silka

Venla kasvoi pienessä kylässä, jossa liki kaikki kuuluivat vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön. Perhe muutti toiselle paikkakunnalle, jossa ei ollut muita samaan uskonliikkeeseen kuuluvia. Siellä Venla sai uusia, ei-uskovaisia ystäviä. Venlan irtiotot liittyivät ensin ulkonäköön ja ehostamiseen. Meikkaaminen on vanhoillislestadiolaisuuden mukaan syntiä. Venla meikkasi, ja se herätti paheksuntaa.

Kun Venla oli tehnyt päätöksensä erota vanhoillislestadiolaisuudesta, hänen vanhempansa yrittävät yhä saada hänet mukaan seuroihin eli lestadiolaisten tapaamisiin.
Venlalle vanhoillislestadiolaisuudesta eroaminen ei ole jättänyt traumoja, hän on päässyt niistä eroon.

"Vaikka eroaminen voi tuntua siinä tilanteessa raskaalta päätökseltä, mutta kun siitä pääsee eroon, niin se on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon enemmän antavaa kuin ottavaa"
Venla

Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoo yhdistyksen tarjoavan vertaistukea. Yhdistys tiedottaa ongelmista, joita esiintyy uskonnollisissa yhteisöissä ja mitä tapahtuu ihmiselle, joka irtaantuu tiiviistä yhteisöistä. Yhdistys toivoo myös, että esimerkiksi viranomaiset puuttuisivat hengellisen väkivallan ilmiöihin. Henkilölle on väkivaltainen kokemus joutua tiiviin yhteisön ulkopuolelle sulkemaksi, sanoo Vakila.

Pahimmassa tapauksessa ihminen voi menettää perheensä, sukunsa ja ystävänsä. Tällä voi taas olla vakavia seurauksia kuten mielen- tai fyysisen terveyden menettäminen tai syrjäytyminen, jos ei pysty esimerkiksi jatkamaan työskentelyä tai opiskeluja. Kaikille kokemus ei ole yhtä traumaattinen ja parhaimmassa tapauksessa taas uskonnollisesta yhteisöstä eronnut saa vertaistukea jopa omalta perheeltään, kertoo Vakila. Esimerkiksi vanhollislestadiolaisilla on usein hyvin suurikokoisia perheitä ja on yleistä, että sisaruksista useampi irtaantuu vanhoillislestadiolaisuudesta.

Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi.

Virpi Inkeri, tuottaja
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Dokumentti: Kun Suomi-kuva muuttui – pikkuveljestä tuli isoveli

Fri, 28 Oct 2022 06:00:00 GMT

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa.

”Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella.”
Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori

”Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. ”
Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos

Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko ”Släpp storebrorskomplex – vi måste lära oss mer om Finland” (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko ”Tack för Nato-hjälpen – storebror Finland” (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana.

”Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän.”
Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista

Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.

Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.

Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Voimanaisia Suomesta: Riina Tanskanen –sarjakuvataiteilija, joka julistaa tyttöyden ilosanomaa

Fri, 21 Oct 2022 06:00:00 GMT

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.

Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.

”Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee”, Tanskanen kertoo.

Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan kuvakieli on täynnä tyttömäistä vaaleanpunaisuutta ja söpöyttä, sarjakuvan tytöt on kuvattu kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Tympeissä tytöissä ei piilotella nännejä eikä kainalokarvoja.

Yksi hahmoista on Pimppienkeli, joka on Tanskasen mukaan kaikkien heikkojen puolustaja. Tarvittaessa Tympeiden tyttöjen kertojahahmo voi vaikka puraista naisia halventavia henkilöitä jalkaan tai pieraista niiden päälle.

Riina Tanskanen on Suomessa kiitetty yhteiskunnallinen keskustelija, joka kirjoittaa myös runoja, proosaa ja novelleja. Syksyllä 2022 Tanskanen palkittiin arvostetulla Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla historian nuorimpana naisena.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Voimanaisia Suomesta: Fadumo Dayib – lukutaidottomasta pakolaisesta presidenttiehdokkaaksi

Fri, 14 Oct 2022 06:00:00 GMT

Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haaveilee nousevansa jonakin päivänä Somalian presidentiksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Fadumo Dayib tuli Suomeen 19-vuotiaana pakolaisena sisällissodan runtelemasta Somaliasta vuonna 1991. Hän ei lapsena saanut käydä koulua ja oppi lukemaan vasta 14-vuotiaana.

Suomeen tultuaan Fadumo Dayib opiskeli ensin lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ja on sen jälkeen tehnyt kaksi maisterintutkintoa Suomessa ja yhden Harvardin yliopistossa. Parhaillaan Dayib tekee väitöskirjaa ja työskentelee Helsingin yliopistossa.

Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaisista naispoliitikoista. Hän on ollut ehdokkaana Somalian presidentinvaaleissa 2010-luvulla ja uskoo yhä nousevansa kerran Somalian presidentiksi.

Naisten terveydenhuoltoa useissa maissa kehittänyt Dayib tunnetaan myös silpomisen eli tyttöjen ympärileikkaamisen äänekkäänä vastustajana.

Suomessa Dayib on puhunut maahanmuuttajataustaisten nuorten puolesta ja nostanut esiin syrjintää ja rasismia.

”Tärkein asia, jonka haluaisin muuttaa, on tyttöjen ja naisten koulutus, että kaikki voisivat saada koulutusta. Kun nainen on saavuttanut kaksi asiaa, koulutuksen ja taloudellisen emansipaation, hän on vapaa”, Fadumo Dayib sanoo.

Voimanaisia Suomesta: Linda-Maria Raninen – Rap-tähti ja syrjäytyneiden puolestapuhuja

Fri, 07 Oct 2022 06:00:00 GMT

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.

Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.

Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.

Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.

Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä alleviivaa hänen uusi taiteilijanimensä Mercedes.

Ohjelmassa Linda-Maria Raninen kertoo myös suhteestaan Solvallan murhaajana tunnettuun Janne Raniseen.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Voimanaisia Suomesta: Elisabeth Rehn – politiikan huipulta sotatantereille

Fri, 30 Sep 2022 06:00:00 GMT

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.

Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi.

Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.

Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.

Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta ja miettii, miten kävisi, jos Suomeen syttyisi sota.

"Minulla on 16 lastenlastenlasta, ja mietin, miten esimerkiksi 10-vuotias jalkapallotähteni selviäisi pikkulottana ja varmasti hän selviäisi."

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Voimanaisia Suomesta: Papananaama – ammattina sosiaalinen media

Fri, 23 Sep 2022 06:00:00 GMT

2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Sini "Papananaama" Laitinen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Helsinkiläinen Sini Laitinen tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimillä Papananaama ja Nastynapalm. Hän on yksi Suomen suosituimpia sosiaalisen median tähtiä, jolla on 150 000 seuraajaa Youtube-videopalvelussa.

Sini Laitinen nousi sosiaalisen median tähdeksi yhdeksän vuotta sitten, kun hän julkaisi youtube-videon "Suomen kielen junttius", jossa parodioidaan suomalaisten tapaa ääntää englantia.

Ensimmäisen videonsa Laitinen julkaisi vain 12-vuotiaana ja nykyään hän tienaa leipänsä pääosin sosiaalisen median sisällöillä.

Sini Laitisen mielestä uusi ala ei ole saanut tarpeeksi arvostusta:

"Jotenkin aina naisten tekemisiä vähätellään ja arvostellaan ja pidetään semmoisena pikkutyttöjen leikkikenttänä."

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Voimanaisia Suomesta: Milja Köpsi – hanttihommista teknologiavaikuttajaksi

Fri, 16 Sep 2022 06:00:00 GMT

Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista ilman alan koulutusta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vuonna 2021 vain vajaa viidennes EU:n ICT-alan asiantuntijoista oli naisia. Samaan aikaan työvoiman tarve alalla kasvaa koko ajan.

Milja Köpsi haluaa houkutella naisia teknologian pariin. Hän on kehittänyt kansainvälisesti palkitun Mimmit koodaa -hankkeen, jossa kannustetaan naisia alalle.

Köpsi on itse esimerkki alanvaihtajasta. Hän työskenteli vielä kuusi vuotta sitten aivan toisella alalla, eikä ole opiskellut päivääkään tietotekniikkaa. Nykyään häntä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista.

Köpsin nuoruudessa tyttöjä ei kannustettu tietotekniikan pariin. Hän ei koulussa päässyt ATK-kurssille, koska halukkaita oli enemmän kuin paikkoja:
"Opettaja sanoi, että minähän voisin tyttönä valita konekirjoituksen."

Lähde: ICT specialists in employment, Eurostat 2022

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Viikko vaaleihin

Thu, 08 Sep 2022 09:45:00 GMT

Pekka Kenttälä vetää yhteen kuluneen vaalikauden merkittävimmät käännekohdat ja päätökset. Södertörnin korkeakoulussa työskentelevä valtiotieteilijä Jaakko Turunen kommentoi ohjelmassa vaalikauteen mahtuneita muutoksia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Dokumentti: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö

Fri, 26 Aug 2022 06:00:00 GMT

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

”Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa.” Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.
Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.
Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.
Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.
Ohjelmassa ”Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö” on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa.
Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.

Ohjelma on tehty toukokuussa 2022.
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö

Fri, 10 Jun 2022 06:00:00 GMT

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

”Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa.” Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.
Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.
Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.
Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.
Ohjelmassa ”Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö” on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa. Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa ”Arjen kuvia vaalivuotena 2022”.
Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.
Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Pohjoisen uusi työmaa ja sen haasteet

Fri, 03 Jun 2022 04:00:00 GMT

Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Monet yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsin hankkeisiin, mutta työntekijöistä on pulaa.
Miljardien kruunujen arvoisia projekteja on käynnissä monilla paikkakunnilla Uumajan ja Kiirunan välillä, ja yrityskartalta löytyy suuria teollisuusnimiä kuten LKAB, Svevind, H2 Green Steel, SSAB ja Vattenfall.
"Vaikea sanoa, kuinka se tulee muuttumaan, mutta ainakin se on varma että täällä tulee muuttumaan asiat", sanoo seudulla syntynyt ja kasvanut konsultti Markus Fältö Kangastie.

Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.

"Det är en industriell boom, och det liknar det som våra föräldrar upplevde för 50 år sen när de flyttade från Finland till Sverige för att arbeta". Så beskriver Léa Montin norra Sveriges situation just nu. Många företag satsar stora pengar på Norrland och det finns gott om jobb för personer som Lea, som lämnade Helsingborg för Skellefteå.

Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).

Pekka Kenttälä
pekka.kenttala@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Teija Nurminen
teija.nurminen@sverigesradio.se

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Ruotsinsuomalainen vanhuus

Fri, 27 May 2022 06:00:00 GMT

Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tapaamme neljä ruotsinsuomalaista ikäihmistä, jotka kertovat ajatuksiaan arjestaan ja vanhenemisesta.
Sundsvallilainen Matti Kohtala on ensimmäistä kertaa elämässään joutunut turvautumaan kotiapuun sen jälkeen kun korona vei voimat jaloista ja käsistä. Ulkopuolinen apu tuntuu Matista oudolta.
Söderhamnissa asuvat Veikko ja Maija Kallio pärjäävät arjessaan omin avuin, mutta tulevaisuudessa huolestuttavat ruotsin kielen menettämisen ja puolison kuoleman pelko.
Myös Eija Nordström Haglund asuu Söderhamnissa. Hän työskenteli vuosia muun muassa vanhustenhuollossa johtotehtävissä. Eija sai neuvon alkaa valmistautua vanhuuteen hyvissä ajoin.
"Minua neuvottiin, että ala ajatella vanhuuden päiviäsi ensimmäisenä työpäivänäsi", Eija kertoo.
Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.

Vi träffar sverigefinska pensionärer, som berättar om sina tankar kring vardagen och åldrandet. Matti Kohtala från Sundsvall har fått hemtjänst för första gången efter att han tappade krafterna pga. Covid-19. Veikko och Maija Kallio är oroliga över att förlora livspartnern. Redan under sin första arbetsdag fick Eija Nordström Haglund från Söderhamn rådet att börja tänka på ålderdomen.

Minna Pyykölä
minna.pyykola@sverigesradio.se

Tuomas Ojala
tuomas.ojala@sverigesradio.se

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Voiko Ruotsin koulussa oppia suomea?

Fri, 20 May 2022 04:00:00 GMT

Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä miten heille käy?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Äiti sanoo, että minun pitää osata suomea, jos isä unohtaa ruotsin kielen kun hänestä tulee vanha", kertoo 10-vuotias Harri Winthersén, joka opiskelee suomen kielen alkeita Rialan koulussa Norrtäljen kunnassa.
Käymme Harrin ja hänen kanssaan suomea opiskelevan 9-vuotiaan Virpi Sipisen oppitunnilla, jossa tehdään suomen kielen koetta opettaja Cathrin Peakerin johdolla.
Ohjelmassa tutustutaan myös Rotkon perheeseen Norrtäljen Hallstavikistä.
"Tulen unohtamaan suomen kun muutan kotoa", sanoo 9-vuotias Simon Rotko.
Simonin perheessä puhutaan suomea jo kolmannessa polvessa, mutta miltä näyttää tulevaisuus, kun koulussa ei ole helppo saada tukea kielen kehitykseen?

Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.

Även nybörjare får idag läsa finska som modersmål i den svenska skolan, men hur mycket kan man lära sig på en lektion i veckan? Och på samma lektioner med dem som lär sig grunderna i finska finns ibland även elever som pratat finska hemma i hela sitt liv. Hur fungerar det? I programmet besöker vi Virpi Sipinens och Harri Wintherséns finskalektion i Riala i Norrtälje. Vi hälsar också på hos familjen Rotko i Hallstavik där finska pratas i tre generationer.

Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sverigesradio.se

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Digitaalinen ulkopuolisuus on ikäihmisen arkea

Fri, 13 May 2022 06:00:00 GMT

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät internetiin, mutta sadat tuhannet ihmiset eivät pysy kehityksen perässä. Ruotsissa on noin 600 000 digitaalisesti syrjäytynyttä. "Vanhat ihmiset ei pysy mukana", sanoo 80-vuotias Anneli Sassi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Digitaalista kehitystä seuraavan yleishyödyllisen säätiön, Internetstiftelsenin mukaan yli 40 % 1920- ja 1930-luvuilla syntyneistä ei käytä internetiä.
Yksi heistä on 90-vuotias Aune Ojala Norrköpingistä. Säätiön määritelmän mukaan näkövammainen Aune on digitaalisesti syrjäytynyt, sillä hän ei käytä internetiä koskaan.
"Olisin varmasti mennyt kurssille ja haluaisin käyttää tietokonetta, mutta nyt se on myöhäistä", Aune Ojala sanoo.

Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.

När samhällsservicen flyttar till internet är det hundratusentals människor som inte följer med. I Sverige beräknas 600 000 människor leva i digitalt utanförskap. "Äldre hänger inte med", säger 80-åriga Anneli Sassi. Aune Ojala, 90 år, berättar att hon skulle vilja använda dator, men känner att det är för sent för henne att lära sig. Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).

Pirjo Rajalakso
pirjo.rajalakso@sverigesradio.se

Tuomas Ojala
tuomas.ojala@sverigesradio.se

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vaalit 2022: Löytyykö maanpuolustustahtoa?

Thu, 05 May 2022 14:03:00 GMT

Ukrainan sodan myötä maanpuolustus on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista Ruotsissa ja Suomessa mutta löytyykö täältä tahtoa puolustaa omaa maata?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Mitä ajattelevat Ruotsin ja Suomen maanpuolustuskyvystä ruotsinsuomalainen ammattisotilas Stefan Huenul Peltonen, everstiluutnantti Joakim Paasikivi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen?

"Kun ruotsalaiset varusmiehet puhuivat viikonlopusta ja tytöistä, puhuivat suomalaiset varusmiehet viikonlopusta, tytöistä ja siitä, kun isoisä taisteli Syvärillä", kertoo Joakim Paasikivi omasta kokemuksestaan armeija-ajalta.
"Koen että maanpuolustus on lähempänä sydäntä Suomessa kuin Ruotsissa, koska siihen on vaadittu suuria uhrauksia, toteaa ruotsinsuomalainen ammattisotilas Stefan Huenul Peltonen.
Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.

I samband med kriget i Ukraina har försvarsfrågorna blivit ett hett samtalsämne även i Sverige, men hur villiga är svenskarna att försvara sitt land? Hur är den finska försvarsviljan? I programmet hör vi sverigefinska yrkesmilitären Stefan Huenul Peltonen, överstelöjtnant Joakim Paasikivi samt professorn i geovetenskap och rysslandsexperten Veli-Pekka Tynkkynen.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Dokumentti: Hiljaa luokassa – kun suomalaislapset saapuivat Ruotsiin

Fri, 29 Apr 2022 04:05:00 GMT

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.

“Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei”, sanoo Risto Vikman.

Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.

Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.

“Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."

Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.

“Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen”, sanoo Risto.

Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.

13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla.

"Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.”

Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!

Haastateltavat:

Risto Vikman
Tuulikki Pihl
Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori
Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossa

Toimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se
Loppumiksaus: Girilal Baars

Ohjelma on tehty vuonna 2022.

Coachen Aicha: Inspirerad handling

Fri, 22 Apr 2022 06:00:00 GMT

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Gör lista på allt lustfullt du gillar att göra som kan hjälpa dig mot målet. Fundera också på varför du tycker det är kul. Kom ihåg att i strävan mot dina mål är det oerhört viktigt att fokusera på processen, vara i nuet och inte fastna i när, var och hur ska jag nå målet. När du är i nuet kan du påverka dina tankar och styra båten åt rätt riktning, säger livscoachen Aicha Gaye. Resan ska vara rolig, kom ihåg det.

Musikern, konstnären och Florence Valentin-bandets frontman och sångare Love Antell gästar programmet Coachen Aicha – kohti onnistumista och berättar hur den finlandssvenska och den sverigefinska kulturen påverkat honom och varför han blev både musiker och konstnär. Han berättar också om sin skapandeprocess och sina knep för att bryta idétorkan.

Love Antell har under coronapandemin skapat en hel del som han håller på att slutföra. Snart kommer ut hans soloskiva samt ett nytt album med bandet Florence Valentin. Love Antell är också aktuell med projektet Bottenviken som är ett samarbete med musikerna Thella Johnsson och Mattias Björkas. Trion har tolkat och översatt finska låtar till svenska och ett gemensamt album släpps under 2022.

Programledare är livscoachen Aicha Gaye.

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin

Sarjassa Coachen Aicha – kohti onnistumista on edetty viimeiseen etappiin ennen maalilinjaa. Matka aloitettiin pohtimalla kysymystä ”miksi teet sitä mitä teet?” Sen jälkeen on tunnistettu sisäiset esteet ja päästy niistä eroon, puhuttu itsetunnosta sekä sisäisestä kriitikosta. Aiheena ovat olleet myös vastoinkäymiset, joihin saattaa törmätä juuri ennen kuin on pääsemässä tavoitteisiinsa. Nyt on aika löytää ilo ja riemu, jotka vievät tavoitteet päämäärään.

Muusikko, taiteilija sekä Florence Valentin -bändin nokkamies ja laulaja Love Antell on vieraana sarjan viimeisessä osassa. Hän kertoo, miten hänen suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset juurensa ovat vaikuttaneet hänen luomistyöhönsä. Love Antell kertoo myös, miten hän pääsee työssään eteenpäin, kun prosessi alkaa surrata paikoillaan.

Love Antell on koronapandemian aikana työstänyt omaa soololevyään kuin myös uutta albumia Florence Valentin -yhtyeensä kanssa. Molemmat teokset ovat loppusuoralla. Antell on myös ajankohtainen Bottenviken-projektin tiimoilta. Se on yhteistyö Thella Johnssonin ja Mattias Björkasin kanssa. Kolmikko on kääntänyt suomalaisia lauluja ruotsiksi ja tulkinnut kääntämiään kappaleita eri tilaisuuksissa. Yhteinen levy ilmestyy vuoden 2022 aikana.

Coachen Aicha – kohti onnistumista on kaksikielinen poddsarja motivaation ylläpitämisestä ja pelkojen voittamisesta. Ohjelman juontaja on elämänvalmentaja Aicha Gaye.

Coachen Aicha – kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.

Gäster i programserien:
del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef
del 2: Suvi Järvelin, printdesigner
del 3: Mark Levengood, programledare, författare
del 4: Angela Ahola, psykolog, författare
del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare
del 6: Näääk, hip hop artist
del 7: Love Antell, musiker, konstnär

Tuottaja, producent: Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Coachen Aicha: Att fortsätta mot målet trots motstånd

Fri, 15 Apr 2022 06:00:00 GMT

Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss, om vi vill det. Vi behöver inte se motstånd som något negativt eller ens uppleva rädslor kring det.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hur möter du motstånd i strävan mot dina mål och framförallt när du är så nära? Fortsätter du resan framåt eller byter du spår? Hur reagerar du? Blir du rädd, låst eller får du mer energi av motstånd? Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss – om vi vill det. Man kan också lära sig något nytt av motstånd, säger livscoachen Aicha Gaye.

Hiphop-artisten Näääk (Matar Henrikki Samba) gästar programmet Coachen Aicha – kohti onnistumista och berättar om vad som hände under coronapandemin, då i stort sett alla musikevenemang försvann. Musiken har varit en stor del av hans liv sedan tonåren och format honom. Att inte kunna utöva sitt yrke pga. pandemin kändes förlamande till en början. Efter ett tag bestämde han sig för att skola om sig till rörmokare. Nu är han nästan färdigutbildad rörmokare och kommer också att släppa ny musik under våren 2022.

”Jag tror att jag haft ganska mycket motstånd innan det slog med musiken, och musiken var lite som en slags räddning – att det slutade blåsa emot. Det blev en sysselsättning som tog bort mycket av de små negativa sakerna som man hade i sitt liv”, säger Näääk.

Näääk är uppvuxen i mångkulturella Rinkeby i Stockholm. Hans mamma kommer från Finland och pappa från Gambia. Programmet är på svenska, programledare är livscoachen Aicha Gaye.

Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta

Miten kohtaat vastoinkäymiset silloin, kun melkein olet saavuttanut tavoitteesi? Jatkatko matkaasi vai vaihdatko raidetta? Vastoinkäymiset ja esteet ovat osa matkaa kohti päämäärää ja ne voivat olla jopa vahvistavia kokemuksia. Niistä voi myös oppia jotain uutta, sanoo elämänvalmentaja Aicha Gaye.

Hip hop -artisti Näääk, eli Matar Henrikki Samba, on vieraana elämänvalmentaja Aicha Gayen juontamassa ohjelmassa "Coachen AIcha – kohti onnistumista". Näääk joutui arvioimaan uudestaan ammatinvalintansa, kun koronapandemia seisautti koko musiikki-Ruotsin. Musiikki on ollut suuri osa hänen elämäänsä ja shokki oli kouriintuntuva, kun keikat katosivat kuin yhdellä iskulla. Ensijärkytyksen hälvettyä Näääk päätti kouluttautua putkimieheksi. Nyt hän on viittä vaille valmis putkimies ja on myös palannut musiikkistudioon. Uutta materiaalia on luvassa kevään 2022 aikana.

Kun puhutaan vastoinkäymisistä, Näääk sanoo, että vastoinkäymisiä oli eniten ennen kuin hän löi läpi musiikillaan.

”Musiikki oli jonkinlainen pelastus ja ajanviete, mikä otti pois tietyt elämässä olleet negatiiviset asiat.”

Näääk on varttunut monikulttuurisessa Tukholman Rinkebyssä. Hän kertoo ohjelmassa myös suomalaisesta suvustaan sekä suhteestaan isänsä kotimaahan, Gambiaan.

Coachen Aicha – kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.

Tuottaja, producent: Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Coachen Aicha: Sisäinen kriitikko on epämiellyttävä tyyppi

Fri, 08 Apr 2022 06:00:00 GMT

Den inre kritikern den otrevliga rösten. Jokaisella on sisäinen kriitikko, joka ajoittain pistää epäilemään omia kykyjään. Se on kuin epämukava seuralainen, joka vähättelee ja kyseenalaistaa taitojasi. Sisäinen kriitikko iskee heikoimpiin kohtiin ja saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja toiveiden täyttymystä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Den inre kritikern – den otrevliga rösten

Vi har alla en inre kritiker inom oss som är negativ och en otrevlig röst. Den kan göra sig hörd när vi är på väg att uppnå våra mål. Din inre kritiker kan få dig att tvivla på din egen duglighet, kompetens och ifrågasätta dina livsval. Det kan innebära att det blir mycket svårare för dig att nå dina mål och drömmar.

Manusförfattaren Kirsi Vikman har under flera decennier kämpat mot sin inre kritiker. Hon har ifrågasatt sitt skrivande och sin förmåga att utrycka sig på svenska. Efter flera års kamp har hon hittat sättet att hantera sin inre kritiker och har accepterat dess existens.

Kirsi Vikman har bland annat skrivit manus till filmen ”Den bästa av mödrar” tillsammans med Jimmy Karlsson.

Sisäinen kriitikko on epämiellyttävä tyyppi

Sisäinen kriitikko on kuin epämiellyttävä tyyppi, joka vähättelee taitojasi ja iskee heikompaan kohtaasi. Se saa sinut epäilemään mahdollisuuksiasi menestyä ja saavuttaa tavoitteesi.

Kirsi Vikman on elokuvakäsikirjoittaja ja on vuosikymmeniä taistellut omaa sisäistä kriitikkoaan vastaan. Hän on esimerkiksi kyseenalaistanut ruotsin kielen taitonsa ja sen, onko hänellä ylipäätään mitään sellaista sanottavaa, mitä kukaan muu ei olisi jo sanonut. Pikku hiljaa, vuosien kuluessa, sisäisen kriitikon ääni on tullut lempeämmäksi ja Kirsi Vikman kertoo hyväksyneensä sen olemassaolon.

Kirsi Vikman on kirjoittanut yhdessä Jimmy Karlssonin kanssa käsikirjoituksen muun muassa elokuvaan ”Äideistä parhain”.

Gäster i programserien:
del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef
del 2: Suvi Järvelin, printdesignern
del 3: Mark Levengood, programledare, författare
del 4: Angela Ahola, psykolog, författare
del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare
del 6: Näääk, hip hop artist
del 7: Love Antell, musiker, konstnär

Tuottaja/producent: Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Coachen Aicha: Kun itsetunto pettää

Fri, 01 Apr 2022 06:00:00 GMT

När självvärdet sviktar. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

När självvärdet sviktar

Självvärdet är det värde vi lägger på oss själva både tanke- och känslomässigt.

Lågt självvärde kan vara en stor anledning som kan hålla dig tillbaka eller begränsa dig på många sätt. Det kan leda till andra problem, stora som små, till exempel svårigheter att inleda eller upprätthålla sunda relationer med andra människor. Det kan också leda till att man ger upp sina mål som man har satt upp.

”Acceptera mindre bra sidor, dina brister, utan att döma. I grunden är du bra och tillräcklig”, tipsar livscoachen Aicha Gaye.

Livscoachen Aicha Gaye samtalar med psykologen och författaren Angela Ahola om självvärdets påverkan i fjärde avsnitt i serien Coachen Aicha – kohti onnistumista. Ahola är aktuell med boken ”Hundra dejter” som hon skrev efter sin skilsmässa. Angela Ahola berättar också om sitt sverigefinska familjeliv i Nacka, i Stockholm. Hon är tredje generationens sverigefinne. Hon ger också tips hur vi kan förbättra vår självbild:

”Ett bra sätt att lyfta och förbättra vår självbild är att skriva upp våra mål och dela upp dem in i mindre portioner för att vi behöver känna känslan av att jag har lyckats”, poängterar Angela Ahola.

Kun itsetunto pettää

Coachen Aicha – kohti onnistumista -poddsarjassa on edetty vaiheeseen, jossa tutkiskellaan itsetuntoa ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin sekä omiin tavoitteisiin.

Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on. Heikko itsetunto saattaa johtaa esimerkiksi huonoihin ihmissuhteisiin tai tavoitteista luopumiseen.

Elämänvalmentaja Aicha Gaye keskustelee psykologian tohtori ja kirjailija Angela Aholan kanssa itsetunnon merkityksestä. Ahola on jokin aika sitten julkaissut kirjan ”100 dejter”, jonka hän kirjoitti oman avioeronsa jälkimainingeissa.

Angela Ahola on kolmannen polven ruotsinsuomalainen ja on syntynyt ja kasvanut Tukholman Nackassa. Hänelle psykologin tutkinto oli selvä valinta jo aikaisessa vaiheessa. Kirjoittaminen ja luennoiminen ovat hänelle kaikki kaikessa, tosin perhe-elämä menee kaiken edelle.

Tuottaja, producent: Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Coachen Aicha: Miten pääsee eroon sisäisistä jumiutumisista

Sun, 27 Mar 2022 14:03:00 GMT

Hur övervinner man inre blockeringar? Sisäiset esteet saattavat katkaista tavoitteeseen pääsyn varsinkin, jos itse ikään kuin ruokkii niitä. Sisäiset jumiutumat kumpuavat usein pelkästä ajatuksesta, josta muodostuu mielipide ja lopulta rajoittava ajatusmalli.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hur övervinner man inre blockeringar?
I livet kan vi ha blockeringar som hindrar oss från att nå våra mål. Blockeringar blir stärkta när du stödjer dem. Ofta kan dina blockeringar reflektera det perspektiv du har om din verklighet. Men en gång i tiden så har de endast varit en idé, som blir åsikter och därefter formas till begränsande övertygelser. Detta blir då utifrån ditt perspektiv. Vad händer om du skulle börja ifrågasätta dessa övertygelser?

Coachen Aicha – kohti onnistumista är en poddserie om motivation, mod och att övervinna sina rädslor. I tredje avsnittet möter livscoachen Aicha Gaye programledaren Mark Levengood och diskuterar temat ” Hur övervinner man inre blockeringar?”

Mark Levengood har jobbat i 40 i mediebranschen och har upplevt både toppar och dalar under sin långvariga karriär.

”Varje människa har en inre sabotör som säger att du inte duger och att du kommer att misslyckas. Den tillför absolut ingenting, den bara tar – den tar kraft, kreativitet och livslust. Du måste bli av med den rösten. Ingen människa föds som mästare utan det blir du genom att arbeta väldigt hårt. Tillåt dig att vara dålig men bli hela tiden bättre, så småningom kommer du att uppnå dina drömmar”, säger Mark Levengood.

Miten pääsee eroon sisäisistä jumiutumisista?

Tie tavoitteisiin saattaa katketa omien sisäisten jumiutumien takia. Mistä sitten nämä sisäänrakennetut esteet ja rajoittavat ajatusmallit oikein johtuvat ja miten niistä pääsee eroon? Tätä kysymystä pohditaan Coachen Aicha – kohti onnistumista -sarjan kolmannessa osassa. Elämänvalmentaja Aicha Gaye keskustelee aiheesta juontaja ja kirjailija Mark Levengoodin kanssa.

Usein ruokimme itse näitä vakiintuneita ajatusmalleja, sanoo elämänvalmentaja Aicha Gaye ja kehottaakin kyseenalaistamaan rajoittavat ajatukset ja pohtimaan, mitä hyötyä niistä ylipäätään on ollut.

Mark Levengood on työskennellyt media-alalla 40 vuotta ja on pitkäaikaisen uransa aikana kokenut niin huimaa suosiota kuin myös synkempiä hetkiä.

”Jokaisella meillä on sisäinen sabotööri. Se on ääni, jonka pitää vaieta. Se ei anna mitään, vaan vie voimat, luovuuden ja elämänhalun. Kukaan ei ole syntynyt mestarina, vaan mestariksi tullaan kovan työn kautta. Ja useimmiten tie menestykseen vaatii monia epäonnistumisia. Eikä se ole mitenkään vaarallista, sillä epäonnistumiset ovat osa oppimisprosessia”, sanoo Mark Levengood.

Coachen Aicha – kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.

Coachen Aicha: Kun sisäiset jumiutumat estävät tavoitteeseen pääsyn

Sun, 20 Mar 2022 15:03:00 GMT

Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Tie tavoitteisiin saattaa katketa sisäisten jumiutumien takia. Sen takia onkin hyvä tunnistaa seikat, jotka aiheuttavat paikalleen jäämisen. Joskus laitamme itse kapuloita rattaisiin, joskus taas sisäiset jumiutumat saattavat olla piilevinä alitajunnassa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Du kanske vill börja studera, byta jobb eller starta eget men upplever att någonting blockerar dig från detta.

För att kunna uppnå dina mål så behöver du också identifiera dina blockeringar, det som håller dig tillbaka och begränsar övertygelser. Ibland är det vi själva som sätter käppar i hjulen för oss, i andra fall ligger det utanför oss. Blockeringar kan även ligga dolt i det undermedvetna berättar livscoachen Aicha Gaye.

Printdesignern Suvi Järvelin jobbar sedan några år tillbaka på H&M i Stockholm. Hennes väg till designeryrket har kantats av tvivel och dåligt självförtroende. Hon växte upp i ett konstnärshem i Helsingfors och har alltid älskat att teckna. Hennes lärare uppmuntrade henne att söka till konsthögskolor men hon vågade inte då hon tänkte att hon inte duger. Till slut lyckades hon att övervinna sina inre blockeringar och bestämde sig för att satsa på ett nytt yrke och utbilda sig till designer.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on hyvä tunnistaa omat sisäiset jumiutumisensa, jotka saattavat estää eteenpäin pääsyn. Joskus paikalleen jääminen johtuu meistä itsestämme, koska itse laitamme kapuloita rattaisiin. Toisaalta jumiutumiset voivat olla myös piilevinä alitajunnassa.

Printtidesigner Suvi Järvelin on työskennellyt muutaman vuoden ajan Tukholmassa Hennes&Mauritzissa. Tie suunnittelijaksi on ollut koukeroinen. Suvi Järvelin ajatteli pitkään, ettei hänellä edes ollut oikeutta pyrkiä taidekorkeakouluihin, koska vähätteli taitojaan. Samaan aikaan hänen opettajansa kannustivat häntä pyrkimään taidealalle, koska Suvin lahjakkuus oli ilmiselvä. Vasta vuosien kuluttua hän uskalsi ottaa askeleen kohti taidealaa ja kouluttautui suunnittelijaksi.

Tuottaja, producent: Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Coachen Aicha: Miksi teet sitä, mitä teet?

Sun, 13 Mar 2022 15:03:00 GMT

Vad är ditt varför? Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pohtia, onko saavutusten kohde todellakin sitä, mitä haluaa. Ohjelmassa elämänvalmentaja Aicha Gaye tapaa tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Jukka Korven, joka kertoo, miten ja milloin hänelle selkiintyi uravalinta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vad är ditt "varför”?
För att få klarhet vad ditt mål är så är det viktigt att förstå varför du har just detta mål? Att förstå varför du vill göra det du gör kommer att hjälpa dig behålla motivationen uppe, det blir din drivkraft framåt.

Jukka Korpi har under flera decennier varit verksam som dansare och koreograf i Sverige. Just nu arbetar han som teaterchef för sverigefinska Uusi Teatteri sedan flera år tillbaka. Jukka Korpi berättar i programmet när och hur han fick klarhet för sitt yrkesval, om motgångar samt vad hans drivkraft är. Han kommer från finska Kuortane i Österbotten och där var det väldigt sällsynt att en kille gick på danslektioner på 1980-talet.

Miksi teet, sitä mitä teet?
Haluatko todellakin sitä, mitä luulet haluavasi? On tärkeää pohtia, mitä oikeastaan haluaa saavuttaa. Kun päämäärä ja tavoitteiden tarkoitusperä ovat selkiintyneet, motivaation ylläpitäminen helpottuu.

Ohjelmassa tanssija, koreografi ja ruotsinsuomalaisen Uusi teatterin johtaja Jukka Korpi kertoo syistä, mitkä saivat hänen valitsemaan taiteellisen alan. Hänen tiensä tanssijaksi alkoi Kuortaneella, Pohjanmaalla. Siellä eivät pojat juurikaan osallistuneet tanssitunneille Jukan nuoruudessa 1980-luvulla. Jukan haaveet tanssijanurasta toteutuivat kuitenkin päättäväisyyden ansioista.

Käteistä ja kultaa – pankkiiri ja arkeologi kaivavat esiin rahan sielun

Mon, 07 Mar 2022 15:12:00 GMT

Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tarina alkaa 200 kruunun setelistä. Miksi meillä on kruunu ja mikä rooli rahajärjestelmässä on Ruotsin valtionpankilla eli Riksbankenilla? Puhumme myös rahojen painamisesta ja lyömisestä sekä mietimme kruunujen valmistamisen kustannuksia. Ohjelmassa paljastetaan myös, miten paljon kultaa me kaikki omistamme keskuspankkimme kautta.

Keskustelun aiheena on myös Ruotsin valuutan turvallisuus maailmantalouden myrskyissä sekä pohdimme piensäästäjän asemaa ja kryptovaluuttoja.

Käteistä ja kultaa -ohjelma kurkkaa lisäksi syvälle Ruotsin nykyisiin rahoihin, joiden symboliikkaa pohdimme.

Asiantuntijoina ovat Jussi Hiljanen SEB:stä sekä arkeologi ja numismaatikko Eeva Jonsson Kuninkaallisesta kolikkokabinetista – Ruotsin talousmuseosta.

Käteistä ja kultaa -ohjelman on toimittanut Jorma Ikäheimo alkuvuodesta 2022.

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Falafel muutti Nidal Kershin elämän

Fri, 14 Jan 2022 07:00:00 GMT

Nidal Kershin kahvila on menossa kohti perikatoa, kun hän saa idean. Uskaltaisiko hän kokeilla jotain aivan uutta kääntääkseen tappion voitoksi?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

38-vuotias Nidal Kersh on tukholmalainen, palestiinalainen ja ruotsinsuomalainen ravintola-alan ammattilainen.

Koko hänen lapsuutensa ajan hänen palestiinalainen isänsä ja suomalainen äitinsä työskentelivät ruoan parissa. Isän varoituksista huolimatta Nidal itse lähti töihin ravintola-alalle jo teini-ikäisenä.

Kymmenisen vuotta sitten hän kuitenkin seisoi tienhaarassa. Hyödyntäisikö hän pitkää kokemustaan ravintola-alalla ja panisi kaikkensa peliin? Vai jättäisikö hän alan lopullisesti?

Millainen olisi suomalainen falafel?

Ohjelmassa kuulet, minkälainen vaikutus ruoalla on ollut Nidalin elämään. Kuulet myös hänen molemmin puolin miehitetystä perhetaustastaan.

Lisäksi – minkälainen voisi olla suomalainen falafel?

Ohjelman on toimittanut Ramin Farzin ja sen on tuottanut Virpi Inkeri. Loppumiksaus Girilal Baars.

Juontaja
Ramin Farzin
ramin.farzin@sverigesradio.se

Kekkonen – teinisotilaasta Suomen presidentiksi

Fri, 07 Jan 2022 05:00:00 GMT

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:

“Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!”

Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin.

"Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto.

Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan.

“Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.

Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida.

Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin.

“Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974.

"Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."

Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen – teinisotilaasta Suomen presidentiksi.

Lähteet ja haastateltavat:

Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto
Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto
Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja
Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika
Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki
Suomen yleisradion arkisto
Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, Otava

Ohjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se
Tuottaja: Lotta Hoppu
Loppumiksaus: Girilal Baars
Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.

Ohjelma on tehty vuonna 2021.

Dokumentti: Isoviha – historian julma menneisyys

Fri, 10 Dec 2021 07:00:00 GMT

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721.

– ”Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista”, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.

Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raa’asti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.

Marjatta Heikintytär Puusti on yksi isonvihan kymmenistä tuhansista uhreista. Hänen elämäntarinassaan tiivistyy isonvihan kauheudet. Venäläismiehittäjät sokeuttivat hänet palavalla talilla, surmasivat hänen aviomiehensä ja ryöstivät yhden hänen lapsistaan orjaksi. Lopulta Marjatta Heikintytär Puusti pääsi lapsineen pakenemaan Ruotsiin kuten tuhannet muut suomalaiset. Hänen traaginen tarinansa on tallennettu haudattujen luetteloon, ja dokumentti on säilynyt meidän päiviimme asti Saloisten kirkonarkistossa Pohjois-Pohjanmaalla.

Isonvihaa paenneista moni päätyi Tukholmaan, ja kaupungin väestöstä jopa kuudes osa oli suomalaispakolaisia, toteaa Suomen historian professori Kustaa H.J.Vilkuna. Tukholmassa pakolaisvastaanotossa oli jo moderneja piirteitä, esimerkiksi kuukausittain maksettava pakolaistuki.

Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sen jälkeen venäläismiehittäjät lähtivät Suomesta, pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja alkoi tuhotun maan uudelleen rakentaminen.

Virpi Inkeri toimittamassa ohjelmassa, ”Isoviha - historian julma menneisyys”, käydään läpi isonvihan vaiheita Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkunan kanssa.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Ihan homo juttu 4: Seniorikoti sateenkaaren alla

Thu, 30 Sep 2021 10:03:00 GMT

Millaista oli tulla kaapista 50 vuotta sitten? Siitä kertoo 74-vuotias Anders. Hän myös valottaa sateenkaariseniorikodin arkea. Lisäksi juontajat iloittelevat mahdollisilla tulevaisuudenkuvilla.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jakson vieraana on 74-vuotias Anders, joka kertoo siitä, millaista on muuttaa asumaan sateenkaaren alle – eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun seniorikotiin.

Tukholmassa sijaitseva, vuonna 2013 perustettu Regnbågen seniorboende kertoo olevansa Euroopan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu seniorikoti. Maiju ja Laura pääsevät kyläilemään paikan päälle ja kuulemaan Andersilta siitä, millaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämä on ollut vuosikymmenten varrella.

Ruotsissa on ollut Suomea avoimempi lainsäädäntö, ja Suomesta muutti suuren muuttoaallon matkassa Ruotsiin monia HBTQI-ihmisiä. He alkavat nyt ikääntyä. Maiju pohtii, onko hänkin tällainen sateenkaaripakolainen, mutta Laura suhtautuu ajatukseen hieman epäillen.

Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea.

Lähteitä:

Regeringskansliet (2021). Handlingsplan för hbtqi-personers lika rättigheter och möjligheter.

Regnbågen (23.9.2021). Seniorboende för HBT-personer.

Socialstyrelsen (2014). Äldre hbt-personer och kommunernas vård och omsorg om äldre. En kartläggning.

Sveriges Radio (2020). Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset.

Toimittajat:

Maiju Ristkari
maiju.ristkari@sverigesradio.se

Laura Hagström

Tuottaja: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Teknikko: Tor Sigvardson

Loppumiksaus: Girilal Baars

Ihan homo juttu 3: Onko koulu kaikille?

Thu, 30 Sep 2021 10:02:00 GMT

15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lou on ickebinär ja juuri aloittanut musiikkilukion. Maiju ja Laura tapaavat hänet Göteborgissa ja pääsevät kuulemaan, millaista Ruotsin koulumaailmassa tänä päivänä on. Juontajakaksikko myös ruotii, miten ilmapiiri koulussa on muuttunut vuosien saatossa.

Ruotsin opetussuunnitelman mukaan ketään ei saa syrjiä koulussa, ja lain mukaan koulun tulee aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta. Laajan kyselyn mukaan kuitenkin kolmasosa ruotsalaisista teini-ikäisistä vastaajista koki, että heidän pitää piilotella koulussa hbtqi-identiteettiään. Maiju ja Laura pohtivat, miten koulua tulisi kehittää, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Saamme kuulla myös Loun mielipiteen aiheesta.

Jaksossa kuulemme myös pätkän Loun itse tekemästä kappaleesta In a Year From Now. Kappale käsittelee Loun omia kokemuksia, ja sitä kuunnellessa Maijulla ja Lauralla olivat tunteet herkässä.

Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea.

Jakson lähteitä:

FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality.

Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (2021). Trygga och inkluderande miljöer. Unga hbtq-personer om sina erfarenheter av skolan och fritiden.

Pohjoismaiden ministerineuvosto (2021). Nuorten LBTGI-henkilöiden terveys, hyvinvointi ja elinolo pohjoismaissa.

Skolverket (2019). Läroplan för grundskolan, förskoleklassen och fritidshemmet 2011: reviderad 2019. Stockholm: Skolverket.

Toimittajat:

Maiju Ristkari
maiju.ristkari@sverigesradio.se

Laura Hagström

Tuottaja: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Tekninen apu: Andreas Aldervi

Loppumiksaus: Girilal Baars

Ihan homo juttu 2: Trans, queer ja muut termit

Thu, 30 Sep 2021 10:01:00 GMT

Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat!

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tässä jaksossa Laura ja Maiju tapaavat Tukholmasta kotoisin olevan rap-artistin Mandy Richin. Mandy on kertonut transsukupuolisuudestaan ensimmäistä kertaa 30-vuotiaana, ja musiikissaan hän sanoittaa omia kokemuksiaan.

Mandy kertoo, mitä hänen mielestään ihmisten pitäisi ajatella, kun he tapaavat uusia ihmisiä. Lisäksi hän puhuu siitä, miltä väärinsukupuolittaminen tuntuu. Väärinsukupuolittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään sukupuoleltaan sellaisena, mitä hän ei ole. Hän ei silloin tule nähdyksi omana itsenään.

Lauralla ja Maijulla menee välillä sormi suuhun heidän pohtiessaan koukeroisia hbtqi-termejä. Entä kuka on queer – ja mitä se oikestaan edes tarkoittaa? Lisäksi Maiju kertoo hinttaritarinan, jonka Laura on kuullut varmaan jo ainakin sata kertaa. Laura puolestaan puhuu marsuista.

Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea.

Jakson lähteitä:

RFSL (2021). Begreppsordlista.

Seta (2021). Sateenkaarisanasto.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (23.9.2021). Intersukupuolinen keho.

TGEU (2014). Sweden: Trans man who gave birth registered as ‘father’.

Toimittajat:

Maiju Ristkari
maiju.ristkari@sverigesradio.se

Laura Hagström

Tuottaja: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Teknikko: Jacob Gustafsson

Loppumiksaus: Girilal Baars

Ihan homo juttu 1: Kaapista ulos!

Thu, 30 Sep 2021 10:00:00 GMT

Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään kaapista tulemisen niin vapauttavia, ihania kuin rankkojakin puolia. Lisäksi mietitään, kenet pitää hyväksyä ja miksi. Hyväksytäänkö heterot?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sarjan juontajat, Maiju ja Laura, kertovat omat ikimuistoisimmat kaapistatulotarinansa ja keskustelevat silloisesta tunteiden mylläkästä. Lisäksi omat kaapistatulotarinansa jakavat 32-vuotias Juri Skånesta sekä 19-vuotias Isaac Göteborgista.

Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi kaapista pitää tulla miljoonia kertoja, miten vähemmistöstressi näkyy arkipäivässä – ja kysytään, kuka täällä oikein hyväksyy ja kenet.

Entä kuka on heteron näköinen, Maiju vai Laura? Ja kuka asuisi marsun kanssa, jos lapset saisivat päättää? Se selviää tässä jaksossa!

Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea.

Jakson lähteitä:

FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality.

Jaskari, O. (2020). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Master’s thesis. University of Helsinki, Faculty of medicine.

Seta (2021). Sateenkaarisanasto.

Sveriges Radio (2020). Psykologen Hanna Wallesteen om minoritetsstress

Toimittajat:

Maiju Ristkari
maiju.ristkari@sverigesradio.se

Laura Hagström

Tuottaja: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Teknikko & loppumiksaus: Girilal Baars

Kipupiste: Lapsuudessa koettu trauma

Fri, 24 Sep 2021 13:30:00 GMT

Kun oma tausta, suomalaisuus, on lapsuuden trauman takana. Timo Järpeskog joutui jo ala-asteella oppilaiden ja opettajien silmätikuksi. Hän koki kouluikäisenä myös seksuaalista väkivaltaa. Vuosikymmeniä kestänyt ulkopuolisuuden tunne ja pelko loppuivat, kun Järpeskog pääsi traumaterapiaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Timo Järpeskog on terapeutti, joka on aikuisena läpikäynyt oman traumaterapian. Järpeskog uskoo, että hänen lapsuudessa kokemansa trauma perustuu paljolti hänen suomalaiseen taustaansa. Oppilaat ja opettajat kiusasivat, haukkuivat finnjäveliksi ja vähättelivät. Hän joutui kokemaan myös fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. Yksinäisyys, arvottomuuden sekä ulkopuolisuuden tunne siivittävät ihan kaikkea.

"Heräsin yhtenä aamuna ja kroppa ei liikkunut mihinkään, tuntui ihan kuin minulla olisi ollut sellainen musta paino päällä. Olin silloin 11-vuotias."

Timo Järpeskogin lapsuuteen ja nuoruuteen mahtuu lukuisia painajaismaisia muistoja, jotka vaikuttivat pitkälle aikuisikään. Hänen oli vaikea päästää ketään lähelleen ja luottamusta muihin ei ollut. Käytyään läpi oman traumaterapiansa, hän on pääsyt eroon lapsuudessa kokemastaan traumasta.

Timo Järpeskog työskentelee nykyisin terapeuttina. Hän antaa neuvoksi hakea apua traumaperäisiin oireisiin, jos:
- pelkäät
- kroppasi on jatkuvasti jännityksessä
- pahoja muistoja tulee mieleen ilman että haluaa, eikä niitä saa pois mielestä.

Tässä Kipupiste-ohjelmassa on kuvauksia, jotka saattavat herättää kuuntelijassa ikäviä tunteita.

Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kipupiste: Aikuisiän ystävyys

Fri, 17 Sep 2021 06:00:00 GMT

Nuoruusiän kaverisuhteisiin pesiytyneet ikävät muistot saattavat tulla mieleen, kun yrittää solmia uusia tuttavuuksia aikuisena.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Ina Niiniketo muutti 21-vuotiaana Helsingistä Tukholmaan miehensä kanssa, hän tunsi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa yksin, vailla ystäviä, parisuhteestaan huolimatta.

Eveliina Suominen taas tunsi ennen Ruotsiin muuttoaan poikkeavansa sinkkuna kaveriporukastaan, jossa usea oli perheen perustamisvaiheessa.

Molemmat ovat tehneet harppauksen tuntemattomaan ja solmineet uusia ystävyyssuhteita aikuisena. Ina Niinisalo perusti kuusi vuotta sitten Tukholman Suomitytöt -Facebook-ryhmän luodakseen yhteisön, jossa uusia kaverisuhteita voi syntyä. Eveliina Suominen on ryhmän jäsen ja löytänyt sen kautta ystäviä.

Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigeradio.se

Kipupiste: Väkivalta lähisuhteessa

Fri, 10 Sep 2021 11:00:00 GMT

"Jos en voi hyvin ja mene eteenpäin, eksäni voittaa". Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jaanan, joka lähti väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Länsi-Ruotsissa asuva Jaana muutti kahden vuoden seurustelun jälkeen yhteen partnerinsa kanssa.

Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien, mies kontrolloi alinomaa soittamalla, milloin Jaana tulee kotiin, ja rajoitti Jaanan menoa ystävien ja jopa lasten kanssa. Sitten alkoivat tönimiset, lyöminen ja muut väkivaltaiset teot. Väkivalta muutti suhteen edetessä muotoaan.

Mikä johti lopulta siihen, että Jaana päätti jättää miehen, joka pahoinpiteli häntä, ja mikä auttoi Jaanaa rakentamaan elämäänsä ja luottamusta muihin ihmisiin uudelleen?

Jaanan nimi on muutettu.

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista.

Tarvitsetko apua tai tukea? Kvinnofridslinjeniin voi soittaa nimettömänä, eikä siitä tule merkintää puhelinlaskuun. Uhrin lisäksi soittaja voi olla myös huolestunut läheinen. Kvinnofridslinjenin numero on 020 50 50 50.

Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Kipupiste: Avioero

Fri, 03 Sep 2021 09:00:00 GMT

Jannica Niklasson erosi miehestään kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Nyt hänellä on selkeämmät rajat ja prioriteetit.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Syksyn ensimmäisessä jaksossa juontaja, terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jannica Niklassonin, jonka kanssa hän keskustelee erosta, lasten tukemisesta eroprosessin keskellä ja siitä, mitä hyvää ero lopuksi toi Jannican elämään.

"Kaikki oli tosi täydellistä, mutta elin jonkun toisen unelmaa. Mulla oli sellainen tyhjyyden tunne. Näyttää todella hienolta, mutta minulla ei ole sisällä mitään", Jannica Niklasson kertoo hetkestä, kun hän vietti 30-vuotisjuhliaan rivitalossa, hyvännäköisen miehen vaimona ja kahden lapsen äitinä, ystävien ympäröimänä.
Pari kuukautta myöhemmin pari erosi Jannican aloitteesta.
Nyt hän elää omannäköisensä elämää.

Tuottaja Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Kypäräpipot ja kodin orjat: Suomalainen etävanhempi ja ruotsalaiset vuoroviikot

Tue, 11 May 2021 05:05:00 GMT

Ruotsissa lähes joka toinen avioliitto päätyy eroon, Suomessa vähän harvempi. Millaisia odotuksia isään ja äitiin kohdistuu ja mihin päätyvät lapset?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraat:
Angela Ahola, Ruotsissa asuva vanhempi
Tuomas Rajala, Suomessa asuva vanhempi
Jani Turunen, Södertörnin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden lehtori

Kuvitus: Sanna Laakso

Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Tue, 11 May 2021 05:04:00 GMT

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraat:
Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempi
Gabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics
Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kunta
Ann-Sofie Kunell, opettaja, Västerås

Kuvitus: Sanna Laakso

Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Tue, 11 May 2021 05:03:00 GMT

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraat:
Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempi
Fanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professori
Johanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kuvitus: Sanna Laakso

Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Tue, 11 May 2021 05:02:00 GMT

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraat:
Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi
Markus Lyyra, Ruotsissa ja Suomessa asuva vanhempi
Louise Hallin, psykoterapeutti
Jari Sinkkonen, lasten psykiatri

Kuvitus: Sanna Laakso

Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Tue, 11 May 2021 05:01:00 GMT

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraat:
Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi
Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempi
Annika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeri
Li Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri
Philip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professori

Kuvitus: Sanna Laakso

Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kypäräpipot ja kodin orjat: Yhteenvedon aika – mitä opimme?

Tue, 11 May 2021 05:06:00 GMT

Hannat pohtivat, ovatko Suomi ja Ruotsi erilaisuuksista huolimatta lähestymässä toisiaan lapsiperheiden arjen suhteen. Viimeisessä jaksossa Hannat myös huomaavat olevansa juuri tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia vanhempia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hanna Paimela Lindberg
hanna.lindberg@sverigesradio.se

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kipupiste: Korona-arki erityslapsiperheessä

Fri, 26 Mar 2021 10:42:00 GMT

Millaista on korona-arki erityislasten kanssa? Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Annukan ja Jimmyn, jotka ovat neljän lapsen vanhempia. Perheen lapsilta löytyy sekä adhd- että autismidiagnoosit.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja:
Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Mon, 05 Apr 2021 05:10:00 GMT

Kauden viimeisessä jaksossa Anni ja Pamela kertovat kuulijatarinan, jossa salsapari joutui seksuaalisen painostuksen kohteeksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lisäksi kuulemme jo viimekaudelta tutut ”kauden nopeet mokat”, eli mokatykitystä luvassa!

Ont i Gurkan avslutar denna säsong med en fanfar av snabba språkmissar.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Mon, 05 Apr 2021 05:09:00 GMT

Tällä kertaa etsitään isäpapan pudonneita sukukalleuksia koko perheen voimin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lisäksi kysellään, löytyisikö tavaratalosta sopivaa paikkaa virkistäville nokkaunille.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Mon, 05 Apr 2021 05:08:00 GMT

Anni ja Pamela käyvät läpi erään kuulijan kirjavaa kielimokahistoriaa aina sappileikatuista hevosista asemieheen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lisäksi kuulemme urbaanin legendan Tukholman yössä pusua havittelevasta suomalaistytöstä.

I Ont i Gurkans nyaste avsnitt frågar sig Anni och Pamela, vad heter t-banestationerna egentligen? Vem ÄR den där Åke som håller på med sin show...? När ska han få gå i pension? Vi får också höra om en lyssnare som föll av en gallopererande häst.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Mon, 05 Apr 2021 05:07:00 GMT

Mokapostilaatikosta löytyy tällä kertaa kuulijatarinoita pahasti velkaantuneista kanafileistä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kuulemme myös harvinaisen pomottelevista suomalaisista.

Ont i Gurkan bjuder på historien om de väldigt skuldsatta kycklingfiléerna. VI får också om hur en finländare blev lite extra mycket chef.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 6: Back to the USSR

Mon, 05 Apr 2021 05:06:00 GMT

Suomalais-ruotsalaiset kielimokat vievät sinut tällä kertaa Ruotsin rajojen ulkopuolelle.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Saamme muun muassa kuulla, miksi vastasyntyneiden on tärkeää tutustua suureen ja mahtavaan Neuvostoliittoon.
Lisäksi kuulemme, miten natiiviruotsalainen puolestaan kielimokailee tällä kertaa Suomessa!

Ont i Gurkan goes international och vi får höra om varför nyfödda i Finland prompt ska bekanta sig med stora och mäktiga Sovjet. Och vi får också hur svenskar språkmissar på andra sidan Östersjön.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 5: Finsk sej

Mon, 05 Apr 2021 05:05:00 GMT

Ihan niin kuin onnettomuudetkin, myös kielimokat tapahtuvat useimmiten kotiympäristössä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tässä jaksossa kuulemme muun muassa, kuinka käy peräreikäänsä ihmettelevälle asunnonvuokraajalle.
Kuulemme myös, millaista on jakaa asunto norjalaisen kalan kanssa.

Ont i Gurkan är tillbaka med lyssnarnas lysande språkmissar. I detta avsnitt handlar det om språkgrodor som, likt de flesta andra olyckor, sker i hemmamiljö. Vi får också höra om hur det är att dela bostad med en finsk sej.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 4: Tulipalokiire Suomeen

Mon, 05 Apr 2021 05:04:00 GMT

Uusimassa kielimokapläjäyksessä kurkistetaan kiitollisina vyön alle.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Uudessa jaksossa kannustetaan myös spontaaniin romantiikkaan laivaterminaalissa.
Saamme lisäksi kuulla tarinan siitä, kun kiire suomenlaivalle on niin palava, että paikalle on kutsuttava paloauto.

Ont i Gurkan gräver djupare bland språkmissarna! Vi får höra om hur ett par uppmanades att visa lite spontan romantik i färjeterminalen, samt om hur en familj fick så bråttom till Finland att de tillkallade räddningstjänsten.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 3: Historian lehtien havinaa ja reippaita suomalaisia

Mon, 05 Apr 2021 05:03:00 GMT

Tässä jaksossa menneillä vuosikymmenillä Ruotsiin muuttaneet suomalaiset muistelevat kielimokiaan 70 ja -80 luvuilta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lisäksi opimme ruotsinsuomalaisten olevan harvinaisen reipasta porukkaa, sillä he haluavat aina kävellä joka paikkaan.

Ont i Gurkan blickar tillbaka då finländare minns sina språkgrodor från 70- och 80-talen. "Brinner det?" kunde man som finländare fråga, när man undrade ifall någon hade en tändare. En annan lyssnare berättar om hur hen undrade varför det inte gick att posta brev på Göteborgs-Posten.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 2: Sairaalasanastoa

Mon, 05 Apr 2021 05:02:00 GMT

Tässä jaksossa Anni ja Pamela liikkuvat terveydenhuollon piirissä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kuulijatarinoiden perusteella suomalaiset ovat kovia paasaamaan valkovuotokriisistä.
Osalla tuntuu olevan ongelmia päihdeaineiden kanssa juuri öiseen aikaan...

Ont i Gurkan djupdyker i temat hälsa! Anni och Pamela hittar riktiga pärlor bland språkmissarna. Eller vad sägs om mannen som beklagar sig för läkaren över att han knarkar så mycket på natten, att hans fru inte kan sova? Vi får också höra om en flytningskris som väcker starka känslor. "Går igång på att tvätta händer" skakade hand med högsta ledningen efter att ha tvättat händerna, och utbrast "oj, jag är helt våt".

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan osa 1: Kaksimielinen kuntosalitreeni

Mon, 05 Apr 2021 05:01:00 GMT

Anni ja Pamela palaavat rikospaikalle uusien Ont i Gurkan- jaksojen kera!

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kauden avausjaksossa ehdotellaan sopimattomia treeniasentoja personal trainerille.
Lisäksi käännetään suomalaisia sananlaskuja ruotsiksi ja katetaan pöytä koreaksi ulkomaalaisia vieraita varten - sisäelimillä.

Anni och Pamela är tillbaka med Ont i Gurkan, programmet fulladdat med lyssnarnas bästa och värsta språkgrodor!

I det första avsnittet får vi höra om hur en intet ont anande personal trainer får några oanständiga förslag. Vi direktöversätter ett par ordspråk, som till exempel "man ska inte slicka förrän det droppar" och tipsar om varför det kan vara bra att inte säga "varsågod, istukka". Vilket alltså betyder varsågod sitt, moderkaka.

finska@sverigesradio.se

Suomalaisten jalanjäljillä 3: Kirjoissa ja kansissa

Fri, 26 Mar 2021 07:00:00 GMT

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan kolmannessa jaksossa kuulemme, minkälaisia suomalaisten jälkiä löytyy vuosisatojen takaisesta maalaustaiteesta, kirjoista ja kirjoituksista ja myös varhaisen järjestöelämän kautta dokumentoituna.
Mistä painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat, missä sijaitsi kapakka nimeltä Finska Himmelen, kuka suomalainen eteni kuninkaallisen kirjaston johtajaksi?
Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!

Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Fri, 19 Mar 2021 07:00:00 GMT

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy.
Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti.
Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!

Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright.

Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen.

Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Fri, 12 Mar 2021 07:00:00 GMT

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Savolaiset kaskesivat Ruotsin metsiä viljelykelpoisiksi pelloiksi, samoihin aikoihin poltettiin suomalaisnaisia noitina Tukholman rovioilla.
Toiset olivat keppikerjäläisiä, toiset karhunkaatajia, eräät upporikkaita. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä hoiti kuninkaan hevosia ja eli kahden ihmisen iän, etenipä joku arkkipiispaksi asti.
Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!
Ensimmäisessä jaksossa kuljetaan Ruotsi-Suomen aikaisissa savupirteissä ja suomalaismetsissä sekä myös 1600-luvun kapeilla kujilla Tukholmassa.

Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999.

soili.huokuna@sverigesradio.se
merja.laitinen@sverigesradio.se

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Tue, 16 Feb 2021 08:04:00 GMT

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Tue, 16 Feb 2021 08:03:00 GMT

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Tue, 16 Feb 2021 08:02:00 GMT

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Tue, 16 Feb 2021 08:01:00 GMT

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Tue, 16 Feb 2021 08:00:00 GMT

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Sun, 14 Feb 2021 15:03:00 GMT

Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

- Olin varmaan tyypillinen äiti, joka halusi tehdä kaiken itse, ja hyvin. Minun piti olla joka paikassa... Loin itselleni sellaista kiirettä, kertoo Tuija Rantanen.

Uniongelmat ovat hyvin tavallinen keskustelun aihe terapian vastaanotolla ja ne littyvät usein haastavaan elämäntilanteeseen, kertoo terapeutti Pirita Jaaksi.

Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja:
Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Kipupiste: Yksinäisyys

Fri, 05 Feb 2021 09:00:00 GMT

Yksinäisyyttä kokevan Rian tukiverkko jäi Suomeen. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

– Kun muutin Tukholmaan vuonna 2013, jätin perheeni ja kaikki kaverit Suomeen. Vaikka Ruotsissa olikin työ, uusi poikaystävä ja uusia kavereita, niin tuntui siltä, että jokin läheinen kontakti puuttui. Tunsin itseni tosi yksinäiseksi.

Myöhemmin Ria Aintilan parisuhde päättyi ja 27-vuotiaana hän muutti ensimmäistä kertaa omaan asuntoonsa. Yksinoloon hän ei ole vielä tottunut ja koronapandemia on supistanyt sosiaalisia kontakteja entisestään.

– Se on sellainen paniikki. Tulen tosi hermostuneeksi, kun olen yksin. Haluaisin hirveän mielelläni tehdä ja jakaa aikaani toisen kanssa, Ria Aintila kertoo ohjelmassa.

Terapeutti Pirita Jaaksi kehottaa ottamaan yksinäisyyden tunteen puheeksi esimerkiksi juuri terapeutin vastaanotolla. Sanoittaminen ja tunteen purkaminen rauhoittaa tilannetta.

– Yksinäisyys nousee hyvin monessa terapeuttisessa keskustelussa hallitsevaksi teemaksi, ja siksi häpeää ja stigmaa sen ympäriltä pitää purkaa.

Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Tuottaja:
Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Kipupiste: Ahdistus

Fri, 29 Jan 2021 11:16:00 GMT

Hengittäminen ja huolipäiväkirja tehokkaita ahdistuksen nujertajia. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa johtamisen valmentajan Marika Nikkisen, joka on kärsinyt voimakkaasta ahdistuksesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

– Pelko valtaa koko kehon, varpaista hiuksiin. Tuntuu siltä, että mä en selviä tästä, mitä mä olen tekemässä. Tulee kokonaisvaltainen tunne siitä, että vieras valta on hyökännyt kehoon ja keho on hälytystilassa, kuvailee johtamisen valmentaja ja kahden lapsen äiti Marika Nikkinen omaa ahdistustaan.

Marika Nikkinen koki vuonna 2015 masennuksen ja työuupumuksen. Sen jälkeen oma lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen. Lisäksi Nikkisen äiti sairastui syöpään ja menehtyi. Ahdistus oli kovaa ja johti m.m. paniikkikohtauksiin. Nyt Marika Nikkinen kokee, että ahdistus kuitenkin kuuluu normaaliin elämään.

– Kun on ollut paljon haasteita elämässä yhtä aikaa, niin ymmärtää, ettei elämä voi olla vain helppoa. Täytyy myös antaa itsensä olla niissä haastavissa tunteissa. Se ei ole helppoa, mutta se on normaalia.

Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

- Pitkäkestoinen stressi on usein ahdistuksen laukaisija, Pirita Jaaksi sanoo.

- Ahdistusoireet ovat hyvin selkeitä merkkejä siitä, että kehollamme on meille jotain kerrottavaa.

Ahdistuksen epämukavia tunteita voi kohdata esimerkiksi huolipäiväkirjan avulla, Pirita Jaaksi kertoo.

Juontaja: Pirita Jaaksi

Tuottaja: Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Urheilun ihanuus ja kauheus: Voittaminen

Fri, 22 Jan 2021 07:00:00 GMT

Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Hopeaa tulee, Ruotsi kultaa, Suomi hopeaa, ja Saksa pronssia, mahtavaa!" Suomen Ylen selostaja hehkuttaa Sotjin olympialaisissa vuonna 2014. Ruotsin Charlotte Kalla on juuri kirinyt Suomen ohi voittoon naisten viestin loppumetreillä. Oikeastaan kukaan ei harmittele, että Ruotsi voittaa, vaan suomalaiset iloitsevat hopeastaan.

Tässä ohjelmassa Torniolaaksossa kasvanut Charlotte Kalla kertoo, miltä tuntui ylittää maaliviiva tuona hetkenä, ja mikä sai hänet kirimään uskomattomalla tavalla voittoon.

Ohjelmassa keskustelemme myös siitä, miten juuri jääkiekossa Suomen ja Ruotsin vastakkainasettelu on ollut niin kovaa. Koko Suomi sekosi, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995. Suomalaiset juhlivat villisti Helsingin ja Tukholman kaduilla, ja Torniossa suomalaiset ajoivat autokulkueissa rajan yli Ruotsiin juhlimaan – ja ehkä myös ilkkumaan ruotsalaisille.

Palaamme myös Ruotsin suuriin juhliin kesällä 1994, kun Ruotsin miehet voittivat jalkapallon MM-pronssia. Teddy Lucic oli alun perin ajatellut seuraavansa kisoja katsojan paikalta, mutta kesän aikana hänestä tulikin yksi pronssijoukkueen sankareista.

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Urheilun ihanuus ja kauheus: Häviäminen

Fri, 15 Jan 2021 08:00:00 GMT

Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hiihtäjä Juha Mieto opetti suomalaiset häviämään, ja tavallaan häviämistä harjoitellaan paljon enemmän kuin voittamista. Silti tiettyjen häviöiden hyväksyminen ja unohtaminen on vaikeaa.

– Vieläkin tulee mieleen asioita, jotka ovat tapahtuneet 18 vuotta sitten. Tiettyjä asioita ei unohda koskaan, sanoo entinen Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja Erkka Petäjä.

Petäjän mielestä häviämisen taito on tärkeä taito elämässä, myös urheilukenttien ulkopuolella. Jääkiekkoasiantuntija Risto Pakarinen on samaa mieltä.

– Kun on kauan mukana, niin tulee sekä voittoja ja tappioita. Ne pitää kestää ja mennä eteenpäin. Häviämisestä ei tarvitse tykätä, mutta ei pitäisi ylistää huonoa häviämistä, sanoo Pakarinen.

Ja joskus urheilijat pääsevät tappioista yli nopeammin kuin katsojat. Vuonna 2019 Suomi hävisi jääkiekon mm-finaalin karulla tavalla, kun Suomen jatkoaikamaali hylättiin tuomarin päätöksen jälkeen. Pelaajat keräsivät hanskansa ja itsensä ja jatkoivat pelaamista, katsojat manasivat tuomareita vielä pitkään.

– Niin siinä taisi käydä, pelaajana on pakko ymmärtää sitä, että tuomarit kuuluvat tähän lajiin ja välillä heillekin sattuu virheitä. Oli se kuitenkin maaginen ilta kaiken kaikkiaan, sanoo jääkiekkoilija Jenni Hiirikoski, joka oli joukkueen kapteeni.

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Dokumentti: Savuntuoksuinen kulttuurimatka suomalaismetsien kulta-aikaan

Fri, 25 Dec 2020 07:00:00 GMT

Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Savunhajuisia loitsuja metsästä ja savupirtistä

"Rollota rollota lakea myöten
Torvesta sisällen – lakeisesta pihallen!
Lauloi eräs akka savulle."

Kun savolaiset tulivat 1500-1600-luvulla suomalaismetsiin, oli heillä mukanaan kirves, korpirukiin siemenviljat ja suuri määrä loitsuja ja lauluja.
Metsäsuomalaisilla oli loitsu melkein kaikesta ja se tehtiin useimmiten Kalevalasta tuttuun runomittaan ja laulettiin perinteisillä sävelillä.
Metsäsuomalaisilla meni jonkin aikaa paremmin kuin naapureillaan. Hyvinä vuosina oli korpiruissato valtaisa.
Oppaina Alftassa: Museonjohtaja Maths Östberg ja suomalaismetsien loitsuista luennoiva laulutaiteilija Anna Fält.
Toimittaja Kirsi Blomberg.

Sveriges Radio Finska
finska@sverigesradio.se

Juhlaohjelma: Väinö Linna – tunnetumpi kuin sotilaansa

Fri, 18 Dec 2020 07:00:00 GMT

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Juhlaohjelmassamme kuullaan Väinö Linnan ja Ragnar Lassinantin keskustelu vuodelta 1962 sekä tuoreet Panu Rajalan ja Yrjö Varpion haastattelut, kumpikin Linna-asiantuntijoita. Mukana myös ruotsinsuomalaisten lukijoiden mietteitä Linnasta.
Väinö Linna onnistui muuttamaan suomalaisten näkemystä jatkosodasta romaanillaan Tuntematon sotilas, arvioi Linnan muistelmateoksen Päivä on tehnyt kierroksensa toimittanut kirjailija ja tutkija Panu Rajala.
Suhteet Ruotsiin olivat Linnalle tärkeät, hänen kirjojaan luettiin paljon täällä, tietää kirjailijan elämäkerran kirjoittanut kirjallisuusprofessori emeritus Yrjö Varpio, joka tunsi Väinö Linnan henkilökohtaisesti.
"Ruotsissa hänellä oli myös tuttavia, esimerkiksi toimittaja, politikko ja myöhemmin maaherra Ragnar Lassinantti ja kirjastomies Harry Järv", kuvailee Yrjö Varpio.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Girilal Baars
girilal.baars@sverigesradio.se

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Koronavuoden viemät: Lauri Pihlajamaan tarina

Mon, 07 Dec 2020 05:08:00 GMT

Tyresöläinen Lauri Pihlajamaa (1932-2020) kuului ensimmäisiin ruotsinsuomalaisiin, joilla oli kuollessaan korona.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lauri Pihlajamaa oli monen ruotsinsuomalaisen tuntema pappi Keski-Ruotsissa ja myöhemmin Tukholman seudulla. Hän palveli 1975-1997 Eskilstunassa ja Torshällassa sekä myöhemmin Tyresössä, Öster-Haningessa ja Tukholmassa.

Keski-Pohjanmaalta Vetelin kunnasta kotoisin ollut Pihlajamaa oli pappi, historioitsija, saksan harrastaja ja opettaja sekä perheenisä. Hän ehti elää yli 20 vuotta aktiivista elämää eläkkeellä ennen kohtalokasta maaliskuuta 2020.

Lauri Pihlajamaata muistelevat tytär Kristiina Mellin, sisar Liisa Anjum sekä työtoverit Eila Kastu ja Maija Toivola.

"Ensimmäiset muistot minulla on kotoa ja päiväkodista ja varsinkin, kun sinne käveltiin isän kanssa käsi kädessä", tytär Kristiina Mellin kertoo.

"Hänellä oli vahva, vakaa ja turvallinen usko. Hän oli tietoinen siitä, mitä halusi ja uskalsi sanoa asiansa. Hänellä oli aina pilke silmäkulmassa", kertoo työtoveri Maija Toivola.

Toimittajat:

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Loppumiksaus:
Emilia Martin

Koronavuoden viemät: Sinikka Gurin tarina

Mon, 07 Dec 2020 05:07:00 GMT

Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sinikka Guri ehti olla töissä muun muassa leipätehtaalla, siivoojana ja lasten päivähoitajana sekä vastasi omalta osaltaan perheensä arkirutiineista.

Hän joutui muuttamaan dementian takia kotoaan alkuvuodesta 2020 – juuri ennen pandemian tuloa Ruotsiin.

Sinikka Guria muistelevat ohjelmassa tytär Christina Guri Elmquist ja leski Heimo Pirhonen.

"Kymmenes päivä huhtikuuta vanhainkodista tuli tieto, että hänellä oli korona ja viisi päivää myöhemmin hän nukkui pois", leski Heimo Pirhonen muistelee.

Toimittajat:
Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Loppumiksaus:
Emilia Martin

Koronavuoden viemät: Matti Hiltusen tarina

Mon, 07 Dec 2020 05:06:00 GMT

Motalassa pitkään asunut Matti Hiltunen (1946-2020) tuli Lapista, Posiolta Ruotsiin suurena muuttovuotena 1968. Hänet tunnettiin Ruotsissa menestyneenä jousiampujana.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Aluksi Husqvarnassa asuessaan Matti Hiltunen tutustui tulevaan vaimoonsa Helmiin, joka hänkin on kotoisin Suomen Lapista. Häitä vietettiin Hultsfredissa dramaattisesti: suomea osaamaton pappi vaati vihkimiseen paikalle tulkin, joka kuitenkin liikuttui niin paljon, että itki valtoimenaan.

Mattia muistelevat leski Helmi Hiltunen, tytär Jaana Jonasson, tyttärentytär Cecilia Jonasson ja pitkäaikainen ystävä Veikko Valtanen.

"Hän treenasi (jousiammuntaa) myös kotona kuminauhoilla, hyppi ja pomppi ja sanoi että näin sinunkin pitää tehdä", puoliso Helmi Hiltunen palauttaa mieleen.

Toimittajat:

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Loppumiksaus:
Emilia Martin

Koronavuoden viemät: Taimi Kumakarin tarina

Mon, 07 Dec 2020 05:05:00 GMT

Norrköpingiläinen Taimi Kumakari (1926-2020) eli pitkän elämän ennen kuin joutui pandemian uhriksi. Kemijärveltä kotoisin ollut Taimi muutti Ruotsiin yhdessä miehensä ja kuuden lapsensa kanssa 1960-luvun alussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ruotsiin muutto itsenäisti Taimin elämää: tuli oma työ tekstiilitehtaassa, oma raha, oma auto – ja avioero.

"Se oli tärkeä hänelle se auto, että pääsee Suomeen. Mobiilikin (kännykkä) oli tärkeä. Hän ei ensiksi halunnut sitä, mutta sitten se meni siihen, että se oli tärkein vehje", poika Tauno Kumakari muistelee.

Taimi Kumakaria muistelee pojan Tauno Kumakarin lisäksi pojantytär Jane.

Toimittajat:

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Loppumiksaus:
Emilia Martin

Vi minns coronaårets offer: Till minne av Lauri Pihlajamaa

Mon, 07 Dec 2020 05:04:00 GMT

Prästen Lauri Pihlajamaa (1932 - 21.03.2020) flyttade med sin familj från Finland till Sverige år 1975. I sitt yrke som präst kom han att bli en uppskattad arbetskamrat. "Han var en fantastisk pappa." Så minns dottern Kristiina Mellin sin far Lauri Pihlajamaa

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

På fritiden läste och lärde sig Lauri Pihlajamaa mycket om den finska kyrkans historia. Kunskaper som han sedan dokumenterade i flera böcker. Han arrangerade körresor till utlandet och språkkurser i tyska för sina församlingsmedlemmar i Finska kyrkan i Stockholm. Aktiviteter som många uppskattade.

Lauri Pihlajamaa berättade i en intervju i Sveriges Radio år 2002 om den finska församlingens historia i Stockholm.

Dottern Kristiina Mellin, Lauris syster Liisa Anjum och kollegorna Eila Kastu och Maija Toivola berättar om arbetet och vänskapen med kollegan Pihlajamaa.

"Jag känner mycket trygghet när jag tänker på min pappa. Han var en principfast, väldigt trygg och balanserad person. Han utstrålade lugn. Ibland kunde han vara ganska fåordig. Vi andra tillfällen kunde han vara en mycket bra historieberättare", säger dottern Kristiina Mellin.

Diakon Eila Kastu var Lauri Pihlajamaas arbetskollega.

"Första gången jag besökte en döende person var Lauri med mig. Han var min medvandrare. Vi gjorde ibland hembesök hos församlingsmedlemmar. Han gav mig trygghet i de arbetssituationerna."

Maija Toivola, diakoniassistent i Finska församlingen i Stockholm, minns Lauri Pihlajamaas humoristiska sida.

"Han var stark i sin tro. Han var modig. Han hade humor och glimten i ögat. Jag tyckte att han var en gentleman. Han var välklädd. Jag förknippar honom med en rock och en halsduk som satt perfekt."

Reportrar:
Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Ljudmixning:
Emilia Martin

Vi minns coronaårets offer: Till minne av Sinikka Guri

Mon, 07 Dec 2020 05:03:00 GMT

Sinikka Guri (1939- 15.04.2020) flyttade som 16-åring från östra Finland till Sverige. Hennes man, barn och barnbarn hade en stor plats i Sinikkas hjärta i hela hennes liv. Hon bodde en kortare tid på ett vårdhem under år 2020. Där insjuknade hon i covid-19.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sinikka Guri kom till Sverige år 1955. Hon började arbeta som barnflicka, fortsatte som brödpackare och senare som lokalvårdare och barndagvårdare.

På fritiden var hon ute i naturen och på familjens lantställe. Väva mattor och måla tavlor var något Sinikka ägnade sig åt när hon gick i pension.

På grund av demens flyttade Sinikka Guri år 2020 in på ett vårdhem. Det var strax innan pandemin bröt ut i Sverige. Sinikka Guri insjuknade i covid-19. Strax efter att hon insjuknat infördes besöksförbud på det hemmet där hon bodde.

I programmet hörs dottern Christina Guri Elmquist och Sinikkas man Heimo Pirhonen.

"Det är väldigt smärtsamt att mamma skulle behöva dö ensam. Ingen ska behöva gå bort ensam. Det tycker jag är fruktansvärt. Jag förstår att läget är som det är med smittan men det är inte rättvist nånstans", säger dottern Christina Guri Elmquist.

"Hon var en solstråle hela tiden. Hon skrattade mycket och det smittade. Hon hade två jobb. Hon var dagbarnvårdare på dagarna. På kvällarna städade hon. Hon var en energisk kvinna. Hon jobbade från halv sju på morgonen till tio på kvällen. Jag såg att hon blev trött men hon klagade inte", berättar sambon Heimo Pirhonen.

Reportrar:
Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Ljudmixning:
Emilia Martin

Vi minns coronaårets offer: Till minne av Matti Hiltunen

Mon, 07 Dec 2020 05:02:00 GMT

Matti Hiltunen (1946 - 29.06.2020) föddes i Posio i finska Lappland. Han kom till Husqvarna 1968, för att arbeta inom industrin. I Sverige fick Matti fru, barn och barnbarn. Matti fick till att börja med en förkylning med hosta. Förkylningen utvecklades och gav Matti svåra andningsbesvär. Han hade fått viruset covid-19. Det konstaterades när han sökte vård. Andningsbesvären försvårades ytterligare och han lades i respirator. Efter drygt tre veckor i respirator avled Matti Hiltunen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vi hör Matti Hiltunens änka Helmi Hiltunen, deras dotter Jaana Jonasson och dotterdottern Cecilia Jonasson. Veikko Valtanen som var Matti Hiltunens barndomsvän från Finland berättar om deras vänskap som barn.

"Jag talar fortfarande med Matti som om han vore kvar här hemma. Jag berättar för honom när jag sitter på stolen, som hans plats i köket. Jag har ett fotografi på Matti som jag talar till. Varje kväll säger jag god natt till honom. På morgonen säger jag god morgon", berättar änkan Helmi Hiltunen.

"Ingen av oss förstod egentligen hur illa det var. Inte pappa heller. Han trodde att han bara skulle sövas ner i ett par dagar då han skulle ligga i respirator. Efter det så trodde vi alla att han skulle bli uppväckt igen. Men så blev det inte. Han låg i respirator i tre och en halv vecka. Därefter tog läkarna beslutet att det inte gick att förlänga hans liv. Pappas kropp hade gett upp. Han var så allvarligt sjuk. De sa att han vara den sjukaste de hade haft i Linköping på IVA", säger dottern Jaana Jonasson.

"Morfar var min favoritperson i hela världen. Han var så genomgod och den snällaste person som jag har känt. Han var trygg och ställde alltid upp om det var någonting. Vi hade så kul tillsammans. Vi hittade på olika danser och vi var ute och sprang i skogen. Även om han inte alltid själv var på gott humör så försökte han alltid få oss andra att må bra. Han höll humöret alltid uppe", säger barnbarnet Cecilia Jonasson.

Reportrar:
Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Ljudmixning:
Brady Juvier

Vi minns coronaårets offer: Till minne av Taimi Kumakari

Mon, 07 Dec 2020 05:01:00 GMT

Taimi Kumakari (1926 -15.05.2020) flyttade från norra Finland till Norrköping år 1964. Då hade hon man och sex barn. I Sverige tog hon anställning på en textilfabrik och sedan skilde hon sig ifrån sin man. 93-åriga Taimi Kumakari fick ett hastigt avslut på sitt liv när viruset covid-19 fick spridning i Sverige.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vi hör sonen Tauno Kumakari och hans dotter Jane som berättar om Taimi Kumakari som mor och farmor.

"Hon var en kvinna som var självständig och kunde klara sig själv. Hon var handlingskraftig och fick saker och ting gjorda. Hon hade en egen inre drivkraft. I naturen trivdes hon allra bäst. Hon växte upp under enkla förhållanden utan el och vatten. Jag fick ett intryck av att hon hade det hon behövde här i livet. Det viktigaste för farmor var hennes familj, kärleken och friheten att få vara den hon var och att hon fick göra det hon ville. Jag tror att hon trivdes med sitt liv", säger barnbarnet Jane.

"Hon hade en egen bil. Hon körde ända fram tills hon var 86 år", säger sonen Tauno Kumakari.

"Jag tycker att hon var i ganska gott skick för att vara så gammal. Hon var 93 år när hon dog. Jag tror att hon hade kunnat bli hundra år eftersom hon var en mycket envis person. Hon fick ett långt liv", säger barnbarnet Jane.

Reportrar:

Maria Repitsch
maria.repitsch@sverigesradio.se

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Ljudmixning:
Emilia Martin

Kipupiste: Masennus

Fri, 27 Nov 2020 07:00:00 GMT

Masennus tuntuu siltä, kuin olisi mustassa säkissä ilman ulospääsyä. Pirita Jaaksi tapaa masennuksen kokeneet Johanna Underströmin ja Lea Leskisen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kumppani, kollega tai ystävä... Masennus koskettaa meistä lähes kaikkia. Kansanterveysviraston (Folkhälsomyndigheten) mukaan joka viides aikuinen on saanut masennusdiagnoosin joskus elämänsä aikana.

Kipupisteen toisessa jaksossa kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi tapaa Lea Leskisen ja Johanna Underströmin.

Johanna Underström on kamppaillut masennuksen kanssa enemmän tai vähemmän koko elämänsä. Lea Leskinen puolestaan sairastui masennukseen työpaikkakiusaamisen seurauksena noin kymmenen vuotta sitten.

– Masennus tuntuu siltä, kuin olisi mustassa säkissä ilman ulospääsyä, Lea Leskinen kertoo.

– Se on täydellinen pimeys ja haluttomuus kaikkeen, sanoo Johanna Underström.

Jos sinulla on itsemurha-ajatuksia on tärkeää, että saat apua. Alla on listattuna puhelinnumeroita, joihin voit soittaa:

Akuutissa avuntarpeessa soita hätänumeroon 112.
Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80.
Mind Självmordslinjen, chat osoitteessa mind.se tai puhelin 90101.
Bris - Barnens rätt i samhället: puhelin 116 111.

Juontaja: Pirita Jaaksi

Tuottaja: Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio

Kipupiste: Loppuunpalaminen

Fri, 20 Nov 2020 07:00:00 GMT

Loppuunpalanut Pauliina unohti miten kävellään. Pirita Jaaksi tapaa oopperalaulajan ja laulun opettajan Pauliina Sairasen, joka koki loppuunpalamisen reilu vuosi sitten.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Mietin, että nyt lähden kävelemään kotiin, kunnes aivoissa tapahtui niin kova tiltti, etten muistanut miten jalkoja nostetaan eteenpäin. Siitä tuli sitten paniikki", Pauliina Sairanen kertoo ohjelmassa.

Juontaja: Pirita Jaaksi

Tuottaja: Heidi Herrmann
heidi.herrmann@sverigesradio.se

Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset

Fri, 13 Nov 2020 07:00:00 GMT

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin.

Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista.

Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola.

Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE

Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Girilal Baars

Dokumentti: Kun kuolema tulee töihin

Sun, 08 Nov 2020 07:00:00 GMT

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

– Minä pelkään kuolemaa, ja siitä pelosta tämä ohjelma sai alkunsa, kertoo toimittaja Maiju Ristkari.

Hän haastatteli loppukesällä 2020 kolmea naista, jotka kaikki kohtaavat työssään kuolemaa – hyvin eri tavoin.

"Kätilö saa itkeä, mutta ei niin, että vanhemmat joutuvat lohduttamaan häntä." Tällaisen ohjeen kätilö Joanna Blomqvist sai kohtukuolemasynnytyksiä varten.

"Kun potilas on kuollut, me laitamme häneet kauniiseen kuntoon, jotta hän on parhaimman näköinen kuolemassa", kertoo syöpä- ja teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja Helena.

"Ruumiinavaussalissa voi vierekkäisillä pöydillä olla rantojen mies ja toimitusjohtaja ihan yhtä alastomina" pohtii oikeuslääkäriksi erikoistuva Minja Salmi.

Maiju Ristkari
maiju.ristkari@sverigesradio.se

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Kössi Kaatra, Suomen sisällissodan pakolainen Ruotsissa

Fri, 30 Oct 2020 07:00:00 GMT

Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa käytettyjä lähteitä:

Jenny ja Kössi – katkelmia Jenny Kaatran haastattelusta (Kai Kaatran SR Finskan tekijöillle luovuttama litteroitu kappale)
Kössi Kaatra: Alhaisolauluja, Otava 1978
Kössi Kaatra: Punaiset ja valkoiset (Näköispainos ensipainoksesta, Frams forlag, Stockholm 1919, ntamo 2019)
Hannu Niklander: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita, 100-vuotisjuhlajulkaisu, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Ja Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen LIV (1982)
Asko Sole: Suomi 100 – Kaatra 135 vuotta ajan aaltojen humussa (2017)

Käsikirjoitus ja toteutus:

Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sverigesradio.se
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Emilia Martin

Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:
Hanna Sihlman ja Julia Wiraeus

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Miina Sillanpää nousi piiasta ministeriksi

Fri, 23 Oct 2020 06:00:00 GMT

Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri oli yksi lasikaton rikkojista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa käytetyt lähteet:

Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää
Raili Mikkanen: Karhun kumarrus
Irma Sulkunen: Naisen kutsumus
Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola: Naiset Eduskunnassa

Muut lähteet:

Maria Lähteenmäki, historian professori, Itä-Suomen Yliopisto
Työväenliikkeen kirjaston Miina Sillanpää kokoelma
Ylen arkistot
Lukuisat lehtiartikkelit suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä

Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Emilia Martin

Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:
Virpi Inkeri, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Väinö Lassila, rotututkija ja ihmisoikeustaistelija

Fri, 16 Oct 2020 06:00:00 GMT

Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa käytetyt lähteet:

Vuokko Schoultz, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto
Ainur Elmgren, tutkija, Oulun yliopisto
Väinö Lassilan biografia, Kansan arkisto

Muita lähteitä:

Juha Ruohonen: Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta. Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa (2012)
Niko Talpio: Jaloa kansaa - Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 1935–1970 (2019)
Pekka Isaksson: Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset 1900-luvun alussa (1997)
Lukuisat vanhat lehtiartikkelit: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu

Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeus
hanna.sihlman@sverigesradio.se
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Emilia Martin

Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:
Virpi Inkeri ja Jorma Ikäheimo

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Armi Ratia, suomalaisen kansallisaarteen perustaja

Fri, 09 Oct 2020 06:00:00 GMT

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa käytetyt lähteet:

Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva
Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään
Ristomatti Ratia: Paha poika
Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa
Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita
Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture

Muut lähteet:

Ylen arkistomateriaali
Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit

Käsikirjoitus ja toteutus:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Loppumiksaus: Emilia Martin

Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:
Hanna Sihlman, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo.

Dokumentti: Sotakapsekki

Fri, 19 Jun 2020 06:00:00 GMT

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ohjelmassa ovat mukana traumapsykologi Gunilla Björkqvist sekä näyttelijä, kirjailija Anna Takanen.

Ääninäytteet lukevat Soili Huokuna sekä Tuomas Ojala.

Toimittaja, tuottaja: Merja Laitinen

Ont i gurkan 10: Salabiletystä ja mokatykitystä

Wed, 17 Jun 2020 04:15:00 GMT

Sarjan viimeisessä jaksossa toivotellaan vauvalle hivenen yllättävää anatomista onnea ja järjestetään salaiset juhlat. Kuulemme myös loppuun mehukkaan sikermän kuulijoiden piinallisia kielihuteja.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 10: Hemmafest och bebisanatomi

I det sista avsnittet av Ont i gurkan hör vi om en fest som är både mysig och hemlig. Bebislycka får en ny dimension – och dessutom bjuder Anni och Pamela oss på en samling lyssnartabbar!

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Wed, 17 Jun 2020 04:14:00 GMT

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 9: Den enes bröd är den andres batong

Kan man blanda ihop vetebakverk och barnuppfostran med polisiära verktyg för våldsanvändning? Ja, i det här avsnittet av Ont i gurkan är tydligen allt möjligt! Vi hör dessutom om en oväntad efterfrågan på sängvätarexpertis.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Wed, 17 Jun 2020 04:13:00 GMT

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 8: Sjuka språktabbar

Anni och Pamela har fått en hel drös meddelanden om språkmissar i samband med sjukvårdsbesök. Bland annat handlar det om ett intimt läkarbesök och misstankar om förtal av en hare.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Wed, 17 Jun 2020 04:12:00 GMT

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 7: Bröderna i ugnen

I det här stekheta avsnittet lär vi oss originella kökstermer och -metoder. En lyssnare påminner oss även om att friskt vågat kanske inte alltid innebär hälften vunnet.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Wed, 17 Jun 2020 04:11:00 GMT

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 6: Grattis till k*ken

I avsnittet botaniserar Anni och Pamela bland k*kböcker och k*kapparater. Här avhandlas även en alldeles speciell typ av fikastund.

finska@sverigesradio.se

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Fri, 12 Jun 2020 13:05:00 GMT

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt -osassa haastateltavina ovat:

Annemari Arrakoski Engard, John Nurmisen säätiön asiamies.
Emma Gabrielsson, Race for the Baltic -saatiön projektinvetäjä.
Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija.
Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija.
Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja.
Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö.
Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija.
Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.
Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija.

Toimittaja ja tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Fri, 12 Jun 2020 13:03:00 GMT

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

Itämerellä on kuumetta -osassa haastateltavina ovat:

Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.
Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija.

Toimittaja ja tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Fri, 12 Jun 2020 13:02:00 GMT

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat:

Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija.
Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa.
Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija.
Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi.
Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa.

Toimittaja ja tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Fri, 12 Jun 2020 13:01:00 GMT

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

Törkyjen Itämeri -osassa haastateltavina ovat:

Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja.
Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö.
Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija.
Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.

Toimittaja ja tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sukellus Itämereen 2: Miksi Itämeri kukkii?

Fri, 12 Jun 2020 13:00:00 GMT

Itämeren leväkukinnot aiheutuvat pääasiallisesti maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kuolleet merenpohjat ovat taas suoraa seurausta Itämeren runsaasta rehevöitymisestä. Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on suurempi kuin koko Tanskan ala.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

Miksi Itämeri kukkii?-osassa haastateltavina ovat:

Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.
Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija.
Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija.

Toimittaja ja tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Sukellus Itämereen 1: Heikko potilas

Fri, 12 Jun 2020 13:00:00 GMT

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maataloudesta mereen valuvat lannoiteet sekä ilmastonmuutokset ovat suurin syy päänsärkyyn. Itämerta kutsutaankin heikoksi potilaaksi, tosin se on parantumaan päin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan.

Heikko potilas-osassa haastateltavina ovat:

Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.
Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija.

Toimittaja ja tuottaja:
Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 10: Greatest hits vol. 1 eli kauden päätösjakso

Mon, 01 Jun 2020 14:05:00 GMT

Juontajat Hanna & Hanna nostavat esiin kauden parhaat palat ja pohtivat, mitä kaikkea he ovat oppineet ohjelman aikana.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 9: Ulkopuolisena omassa kodissaan – puolisoiden vuoro kertoa

Mon, 25 May 2020 04:00:00 GMT

Miltä tuntuu, kun ei ymmärrä oman lapsensa puhetta? Entä miten onnistuvat vierailut puolison vanhempien luona, kun yhteistä kieltä ei ole? Hannat ovat kutsuneet studioonsa kaksi ruotsalaista isää, jotka kertovat monikielisestä vanhemmuudesta sen toisen vanhemman näkökulmasta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraina David Johnn ja Johan Helttunen.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Mon, 18 May 2020 04:05:00 GMT

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraina Anna Syrjänen, Daoud Kolli ja Jasmin Kronlöf.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Mon, 11 May 2020 04:05:00 GMT

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraana Juan Havana, P3.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 5: Itsetunto kohdallaan

Wed, 20 May 2020 04:00:00 GMT

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 5: Bra självkänsla

Sverigefinska språkgrodor kan vara fråga om liv och död. I det här avsnittet hoppas vi på det sämsta, men höjer också självkänslan till nya nivåer.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 4: Vyönalaisia

Wed, 20 May 2020 04:00:00 GMT

Ruotsalais-suomalaiset mokat laskeutuvat tällä kertaa riman alle. Anni ja Pamela ovat saaneet kuuntelijoilta erikoisen mehukkaita tarinoita muun muassa moninäkökulmaisista työpresentaatioista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 4: Under bältet

Den här gången sänker vi ribban för de sverigefinska språkgrodorna. Anni och Pamela har fått extra saftiga historier från lyssnarna, bland annat om arbetspresentationer.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 3: Ota rennosti

Wed, 20 May 2020 04:00:00 GMT

Ruotsalais-suomalaisiin kielimokiin pystyvät niin lapset kuin aikuiset. Tässä jaksossa punastutaan pääsiäisostoksilla ja vieraillaan rennossa puhelinvaihteessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 3: Ta det lugnt

Både barn och vuxna kan säga tokiga saker ibland. I det här avsnittet rodnar vi i butiken i jakten på påskägg och kopplar av i telefonväxeln.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 2: Lastenhoitosanastoa

Wed, 20 May 2020 04:00:00 GMT

Ruotsalais-suomalaisia kielimokia sattuu juuri siellä missä ei pitäisi. Tässä jaksossa käydään läpi kyseenalaisia lastenhoitovihjeitä ja kuullaan muun muassa intohimoisesta museokäynnistä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 2: Ordförråd för barnskötsel

Sverigefinska språkgrodor dyker oftast upp då de absolut inte borde det. I det här avsnittet går vi igenom en något suspekt beskrivning av ordet barnvakt. Vi får också höra om ett passionerat museibesök.

finska@sverigesradio.se

Ont i gurkan 1: Kanelipullaa ja gurkkua

Wed, 20 May 2020 04:00:00 GMT

Anni ja Pamela tarttuvat ruotsalais-suomalaisten kielimokien klassikoihin. Nyt näet etsitään kestäviä työkaluja, kasvisläheisiä diagnooseja ja käydään napakoilla leivonnaisilla.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ont i gurkan 1: Kanelbullar och gurka

Anni och Pamela tar sig an sverigefinländarnas mest klassiska språkgrodor. Vi söker efter hållbara verktyg, lär oss om växtbaserade diagnoser och smakar på en och annan örfil.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Mon, 04 May 2020 04:00:00 GMT

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraana Mervi Müller.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Mon, 27 Apr 2020 04:00:00 GMT

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Mon, 20 Apr 2020 04:00:00 GMT

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraana Helena Duplantis.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Mon, 13 Apr 2020 04:00:00 GMT

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraina Elodie Weiss ja Herbert Neuwirth.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Mon, 06 Apr 2020 04:07:00 GMT

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Monikielistä arkea 1 - ”Olen epäonnistunut tehtävässäni”

Mon, 06 Apr 2020 04:05:00 GMT

40 vuotta sitten tutkijat varoittivat lasten puolikielisyydestä ja vanhempia kehotettiin puhumaan lapsilleen ainoastaan ruotsia. Nykyään tilanne on päinvastainen, ja oman äidinkielen siirtäminen lapselle on lähestulkoon itsestäänselvyys. Mutta onko se niin helppoa?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Vieraina Ritva Norrby ja Jasmin Östlund.

Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg.

finska@sverigesradio.se

Dokumentti: Suomalaisvaimot Fåröllä

Fri, 13 Dec 2019 07:00:00 GMT

40-luvulla fåröläiset poikamiehet etsivät suomalaisnaisia seuranhakuilmoituksilla suomalaislehdissä. Selma vastasi, ja muutti saarelle. Onnea hän ei löytänyt, ja 15 vuotta myöhemmin hän katosi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sotavuosien jälkeen Suomessa perustettiin perheitä ennätysvauhdilla. Syntyvyys oli huippulukemissa, mutta samaan aikaan maassa oli pulaa nuorista miehistä. Noin 90 000 miestä oli kuollut sodassa.

Ruotsissa nuoret miehet ymmärsivät, että Suomessa oli pulaa miehistä. Kuusi gotlantilaista poikamiestä riimittelivät yhteisen seuranhakuilmoituksen suomalaisiin sanomalehtiin, jossa he etsivät suomalaisia maaseudulla asuvia 20-32 vuotiaita naisia seurakseen ja kirjekavereikseen.
Keväällä 1947 ilmoitus ilmestyi Suomessa.

Jo samana vuona muun muassa Anna ja Selma muuttivat pohjois-Gotlannin pienelle saarelle. Anna oli yksinhuoltajaäiti Pietarsaaresta, Selma lapseton nainen Ahvenanmaalta. Molemmat lähtivät Gotlantiin etsimään rakkautta ja uutta onnea. Myös usea muu suomalaisnainen muutti Fårölle 40- ja 50-luvun vaihteessa.

15 vuotta myöhemmin Selma oli neljän lapsen äiti, kun hän yhtäkkiä katosi.

Nyt kolmen suomalaisnaisen lapset kertovat, millaista elämä Fåröllä oli.

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Dokumentär: Finska fruarna på Fårö

Fri, 13 Dec 2019 07:00:00 GMT

1947 satte unga män från Fårö in en gemensam kontaktannons i finska tidningar. Selma och Anna var några av dem som svarade och flyttade till Fårö. Nu berättar deras barn hur livet på Fårö blev.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Hallå flickor! Vi här i Sverige sex grabbar gå, och önskar bekantskap med varsin Finska få" skrev signaturerna Jeepen 31, Ford 27, Chevrolet 37, Volvo 35, Opel 34 och D.K.V. 33 i finska tidningar våren 1947. Finland hade varit i krig och de unga männen på Fårö visste att det var brist på män i Finland.

Selma och Anna var två av många som svarade på annonsen. Anna var en ensamstående mamma från Jakobstad och flyttade till Fårö och signaturen Jeepen 31 tillsammans med sin dotter Gunda.

– Det var inte så lyckligt för min mamma. Dels för att vi kom till ett helt omodernt ställe och dels för att hon bodde tillsammans med sina svärföräldrar, säger Gunda, som kom till Fårö som fyraåring.

Selma flyttade från sitt barndomshem på Åland till Fårö och D.K.V. 33. Åren efter kriget hade det fötts rekordmånga barn i Finland, men 30-åriga Selma hade inga barn. På Fårö fick hon fyra barn.

– Vi lekte och levde ganska normalt liv tills vi blev lite äldre och började förstå att vi inte hade samma liv som många andra hade, eftersom mamma inte hade det så bra, säger Inger Hellqvist, dotter till Selma.

I april 1962 försvann Selma plötsligt.

I dokumentären berättar barnen om sina mammor, de tre av flera finska kvinnor, som lämnade Finland efter kriget för ett nytt liv i Sverige.

Hanna Sihlman
hanna.sihlman@sverigesradio.se

Dokumentti: Valokuvaaja Tuija Lindström kuviensa edessä

Wed, 29 May 2019 04:00:00 GMT

Professori Tuija Lindström oli taisteleva taiteilija, joka työsti taidevalokuviensa kautta sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia aiheita teemalla yksityisestä yhteiseksi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Tuija Lindströmin (1950–2017) vahva luova kausi 1980-luvulla jätti jälkeensä joukon kuvia, jotka ovat tärkeä osa Ruotsin myrskyisää valokuvahistoriaa. Tässä radiodokumentissa kuulemme tarinoita kuvien edestä ja takaa.

Tuija Lindström työsti kuviensa kautta muun muassa lapsuutensa traumoja ja naisena olemisen haavoittuvaisuutta.

Sotatilassahan me aina ollaan.

Kun Tuija Lindström valittiin ensimmäisenä naisena valokuvauksen professoriksi, asetettiin hänen kykynsä opettaa kyseenalaiseksi:

Kun minua ristikuulusteltiin ja kysyttiin, millaisia valokuvaajien pitäisi olla, vastasin: Valokuvaajien pitää olla lyhyitä, lihavia ja heidän pitää puhua suomea.

Tuija Lindströmin henkilökohtaisesti tavanneet muistavat myös hänen tumman naurunsa ja kykynsä nähdä uusia puolia arkisissakin asioissa.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Puhelu äidille: Ruotsinsuomalainen Silvia perusti perheen Delhiin

Fri, 12 Apr 2019 10:31:00 GMT

Silvia kasvoi Tukholmassa, mutta isän kotimaa Intia on aina kutsunut häntä. Aikuisena hän päätti toteuttaa unelmansa ja muuttaa Delhiin. Siellä hänestä tuli äiti ja kodissa asuivat myös appivanhemmat.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ensimmäisten Intia-vuosien aikana Silvia työskenteli turistitoimistossa, mutta pikkuhiljaa Ruotsin suurlähetystöstä vapautui avoin työpaikka. Siellä hän tapasi miehensä ja kahdeksan vuotta sitten he menivät naimisiin. Silvia synnytti kaksi lasta Delhissä, mitä moni kollega hämmästeli.

Synnytti Delhissä

– Varasimme huoneen ja kaikki sujui todella jouhevasti, kun tulimme sairaalaan. Kokemus eroaa todella paljon siitä, mikä siskollani oli, kun hän synnytti Tukholmassa, jossa synnytysosastoilla on pulaa hoitopaikoista.

Kun Silvia avioitui, muuttivat parin luo myös appivanhemmat, kuten Intiassa on yhä tapana.

"Mieheni vinkkasi, että yrittäisin nähdä heidät kahtena apua tarvitsevana ikäihmisenä, eikä niinkään hänen vanhempinaan."

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kuudes osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet At Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Puhelu äidille: Adoptoitu Reeta löysi kodin Ruotsista

Fri, 12 Apr 2019 10:27:00 GMT

Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Reeta Akkanen muutti Tukholmaan kesätöihin kolme vuotta sitten ja päätyi jäämään. Hän aloitti esikouluopettajan opinnot Uppsalan yliopistossa. Täällä monella hänen opiskelutovereistaan on juuret ulkomailla ja suurin osa olettaa, että Reeta on ruotsalainen. Kun hän alkaa puhua, saattaa joku kysyä, että mistä hän on kotoisin.

Tuntemattomat aloittavat englannilla

Reetan kotikaupungissa Naantalissa tilanne oli päinvastainen. Siellä tuntemattomat alkoivat usein puhua englantia hänelle, vaikkeivat muuten puhuneet englantia.

– Minä en pidä englannin puhumisesta.

Itse adoptiota hän ei juurikaan mieti. Reetan äiti Tuija Lehesvirta sanoo, ettei hän edes tiedä, millaista on kasvattaa omia biologisia lapsia, sillä kaikki hänen lapsensa ovat adoptoituja Aasiasta.

"Äitiydessäni saan olla utelias sitä kohtaan, millainen lapseni ihan oikeasti on - ilman, että peilaan heihin omia tai suvun yhteisiä piirteitä. Sain itse aina kuulla, etten ole matemaattisesti lahjakas, vaikkei se pitänytkään paikkaansa."

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan viides osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Puhelu äidille: Helmin äitiä ei perhetatuointi säikäytä

Fri, 12 Apr 2019 10:23:00 GMT

Liisa Tolonen on kasvattanut yksin kolme lasta. Helmi on vanhin ja hänelle äiti on tuki ja turva, joka harvoin yllättyy mistään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kun Helmi ja hänen veljensä hankkivat perhetatuoinnin, oli itsestään selvää, että myös heidän äitinsä tatuoisi myös sanan ”Perhe” paksuilla kirjaimilla ranteeseen. Koko homma oli yllätys: kaikki perheen kolme aikuista lasta hankkivat tatuoinnin yhdessä äitinsä kanssa.

"Hän luottaa meihin niin paljon, että hän ei tiennyt, millainen siitä tulisi, ennen kuin tatuointi oli valmis."

Helmi jätti lukion kesken kertomatta siitä äidilleen. Kului puoli vuotta ennen kuin totuus paljastui.

– Luulin, että äiti olisi pettynyt, mutta hän oli ihan okei asian kanssa ja sanoi, että voisin mennä töihin tai tehdä jotain muuta.

Kahden aikuisen ystävyys

Helmi muutti Helsinkiin ja istui isänsä yksiössä kuunnellen tämän virsiä. Töitä tai uusia ystäviä ei löytynyt. Sitten äiti tuli käymään ja siitä alkoi kahden aikuisen ystävyys.

– Olin tosi iloinen, kun äiti tuli käymään, ja sitten menimme kaljalle ihan niin kuin kaverukset.

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan neljäs osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Puhelu äidille: Manu kasvoi skitsofreniaa sairastavan veljensä varjossa

Fri, 12 Apr 2019 10:19:00 GMT

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan.

Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa.

– Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo.

Kaoottinen arki

Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä.

"Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse."

Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyttä. Vasta aikuisena hän ja äiti löysivät jälleen yhteyden. Se tapahtui matkalla New Yorkiin – matkalla, jonka Manu oli antanut äidilleen syntymäpäivälahjaksi.

– Meillä oli tosi hauskaa! Minä ja tämä vanha rouva opimme tuntemaan toisemme ihan uudella tavalla.

Nykyään Manu vierailee äitinsä luona joka kuukausi. Heillä on monta yhteistä kiinnostuksenkohdetta ja he soittelevat lähes päivittäin. Manun mielestä sillä, että äiti oli hänen mielestään huono äiti, ei ole merkitystä.

– Minua ei olisi ilman häntä, niin se vain on ja nyt minä pidän vuorostani huolta hänestä.

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kolmas osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Puhelu äidille: Äitiys on vain yksi elämän monista rooleista

Fri, 12 Apr 2019 10:15:00 GMT

Laulaja Darya Pakarinen on pohtinut paljon yhteiskunnan suhtautumista vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin ja sitä, kuinka moni vaikuttaa uskovan äitiyden olevan elämän tarkoitus.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hän ei ikinä ole unelmoinut ydinperheestä ja tietää omasta lapsuudestaan, että perhe-elämä voi olla myrskyisää ja haastavaa.

– Minulla on realistinen käsitys koko hommasta.

Kysy miksi haluat lapsia

Darya Pakarinen täytti äskettäin 39 vuotta, ja sopimattomia kysymyksiä siitä, haluaako hän lapsia, satelee jatkuvasti hänelle ja hänen ikätovereilleen.

"On tärkeämpää kysyä itseltään, miksi haluaa lapsia, siten moni voisi varmasti paremmin ja voisi tehdä elämässään parempia päätöksiä."

Hän lisää, että kaikki eivät edes pysty saamaan lapsia ja että hänen tuttavapiirissään on naisia, jotka katuvat äitiyttä. He eivät haluakaan sitä elämäntyyliä, joka tulee lapsen mukana.

Työssään opettajana hän näkee, kuinka vanhemmat raatavat ja kuinka näiden aika ei riitä lapsille. Hän kokee itsensä lisävanhemmaksi lapsille, joita hän opettaa koulussa.

Lapsettomat ylläpitävät yhteiskuntaa

Lapset tarvitsevat Daryan mukaan useita aikuisia esikuvia. Lapsuudessa Daryalle itselleen olivat tärkeitä hänen tätinsä ja enonsa. Hän lisää, että erityisesti niiden kanssa, joilla ei ollut omia lapsia, oli jännittävää viettää aikaa.

– Kulttuurissa ja mediassa lapsettomat kuvataan usein traagisina ja outoina, mutta minusta useamman pitäisi olla kiitollisia siitä, että on ihmisiä, jotka valitsevat toisen tien. Kaikki eivät voi jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa ja olla vanhempainvapaalla, yhteiskunta romahtaisi silloin!

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan toinen osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Puhelu äidille: Nuorta yksinhuoltajaäitiä ei katsottu hyvällä 1957

Fri, 12 Apr 2019 10:11:00 GMT

Ritvasta tuli äiti jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen seurasi villejä vuosia, jotka johtivat hänen lapsensa, Tainan, huostaanottoon. Taina asui lastenkodissa, kunnes hänen äitinsä lopetti juomisen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Taina muistaa edelleen, minkälaista lastenkodissa oli. Siellä sai ruokaa ja oli kavereita. Hän muutti takaisin kotiin vasta, kun äiti oli lopettanut juomisen ja pysyi raittiina yli 16 vuotta.

Runsas alkoholinkäyttö periytyi vähitellen tyttärelle ja se on ollut läsnä molempien naisten elämässä. Humalassa Taina soitti aina tuntemattomalle isälleen ja sanoi, että ”täällä on ääni menneisyydestä”.

– Sitten seurasi hullua humalaista naurua, Taina kertoo.

Tapasin isän Stockmannin kulmilla

He tapasivat ainoastaan kerran, kun Taina oli käymässä Helsingissä, silloin hän ei tiennyt ollenkaan minkä näköinen hänen isänsä oli. Hän odotti Stockmannin kulmilla ja tunnisti isänsä heti.

– Ajattelin, että sen pitää olla tuo, ja niinhän se olikin.

Tainalla ja Ritvalla on aina ollut lämpimät välit ja he puhuvat puhelimessa pari kertaa päivässä, mutta välillä on myös riitoja jossa he iskevät luurin korvaan.

Mitättömiä riitoja

– Ne ovat niin mitättömiä riitoja ja menevät niin nopeasti ohi. Olemme molemmat äkkipikaisia. Meidän suhde on tärkeä, mutta myös vaikea, Taina sanoo.

Taina ei ikinä halunnut omia lapsia ja toteaa, että hän adoptoi koiria, kun toiset adoptoivat lapsia.

"Tunsin sen heti pienestä pitäen, etten halunnut lapsia ja se on ollut oikea päätös. Join myös ja tiedän, että alkoholi menee kaiken yli ja on tärkeämpi kun lapset".

Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.

Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night

Julia Wiræus
julia.wiraeus@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 8: Kaksi tarinaa suhteesta Suomeen

Mon, 08 Apr 2019 04:16:00 GMT

Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella.

Rasismi näytetään Suomessa suoremmin

Muuttokynnys Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin.

"Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista."

Dimitri Palm

"Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä."

Susanna Hedman

"Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan."

Janette

Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu

Suomalaisuudella on vahva osansa suomen romanien kulttuurissa. Monet perheet ovat asuneet Suomessa monen sukupolven ajan ja myös Ruotsiin muuttaneet vaalivat suomen kieltä ja suomalaisia perinteitä jo kolmannessa polvessa.

Göteborgin, Romano Center Västin johtaja Domino Kai kutsui romaniasiantutija Diana Nymanin ja romaniseniorin Marita Buskin keskustelemaan saman pöydän ääreen suhteesta Suomeen.

"Lappapuuro, karjalanpaisti, karjalanpiirakat, berliininmunkit ja keltainen jaffa"

Marita Busk, Domino Kai ja Diana Nyman

"Tämä Suomen ja Ruotsin väli, ei ole mikään ihme kulkea tätä väliä."

Diana Nyman

"Suomen romanit olivat mukana talvi- ja jatkosodassa ja maansa lunastaneet."

Domino Kai

"Suomen romanit haluavat vanhetessaan suomen kielistä apua, sehän on ihmisen tunne, se oma kieli."

Marita Busk

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 7: Usko on osa Orvon arkipäivää

Mon, 08 Apr 2019 04:14:00 GMT

Monet Ruotsissa asuvat romanit kuuluvat helluntaisaurakuntiin tai muihin vapaakirkkoihin ja ovat kiinteästi mukana kirkkojensa toiminnassa. Orvon usko ei lopu kirkon ovelle.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Orvo Grönfors on mukana Finska Filadelfiassa, eli suomalaisessa helluntaiseurakunnassa. Hän kuvaa elävänsä myös arkipäivänsä uskossa.

Työkseen Orvo Grönfors auttaa kodittomia.

"Härbärgessa työvaatimuksena oli, että on uskovainen ja se sopi minulle, että voi olla arjessaan tunnustava kristitty ja auttaa ihmisiä."

Orvo Grönfors

"Huokaisen aamulla, aamurukouksen, että Herra ohjaisi jalkani niiden luokse, joille voin olla se valo ja se suola."

Orvo Grönfors

"Aina on toivoa."

Orvo Grönfors

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 6: Paljon on tapahtunut 20 vuodessa

Mon, 08 Apr 2019 04:12:00 GMT

Lait antavat tukea, mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta työkenttänään romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Domino Kai ja Diana Nyman ovat toimineet romaniasioissa monella tasolla. Toisinaan keskusteluja on käyty Brysselissä tai Ruotsissa ministeritasolla, välillä kunnissa ja väliin syrjinnän uhrina on ollut neuvottelija itse.

Rasismi on mennyt piiloon

Kahteen viime vuosikymmeneen mahtuu vähemmistölaki ja nyt vuoden 2019 alusta myös sen tarkennukset.

Sekä Domino Kai että Diana Nyman arvioivat vähemmistölaista kertomisen tärkeäksi osaksi työtään.

– Se joka tietää, sillä on myös vastuu, Domino Kai sanoo.

Samalla molemmat painottavat, että monet romanit kokevat edelleen suoranaista rasismia.

"Enää minua ei käännytetä kaupan ovelta, nyt minulle sanotaan kasvojen läheltä päivää ja sitten kuljetaan perässä lyhyen matkan päässä."

Diana Nyman

"Nykypäivän tilanne on yhtä huoletuttava kuin 30-luvulla."

Domino Kai

"Tärkeää olisi, että romanit saisivat itse päättää omista asioistaan, eikä vain olla mukana neuvonpidossa. Nyt neuvonpidon jälkeen paperit viedään päättäjälle ja niihin ei voi enää vaikuttaa."

Diana Nyman

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 5: Luottamus on kaveruudessa A ja O

Mon, 08 Apr 2019 04:10:00 GMT

Marko Taimi, 35, ja Aarne Schwarts, 70, ovat olleet hyviä kavereita monta vuotta. Heitä yhdistävät hevoset ja karaoke.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jakso on nauhoitettu eskilstunalaisessa ravitallissa on ennenkin kuultu tarina jos toinenkin. Marko Taimi ei ole romani, vaan pääsi sarjaan mukaan ystävyyden perusteella.

Kavereiksi harrastusten kautta

Kaverukset sattuivat juttusille kuusi vuotta sitten Enköpingin karaoketansseissa ja sen jälkeen heille on siunaantunut neljä hevosta ja Markolle karaokekuninkuus. Aarne tuntee tätä nykyä Markon vaimon ja lapsen hyvin ja sai jouluksi sukat Markon anopilta.

Aarnella on sekä ravi- että muusikkotaustaa. Nykyään Markokin osaa aiheista yhtä sun toista, arvioi Aarne.

"Ensin laulettiin enimmäkseen ja Arska rupes neuvomaan."

Marko Taimi

"Kyllä se Marko osaa hyvin hevosia hoitaa. Paavo-ruuna oli jo mukana samassa lähdössä kuin V75-hevoset."

Aarne Schwarts

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 4: Joustamalla työelämään

Mon, 08 Apr 2019 04:08:00 GMT

Marko Grönfors Västeråsissa ja Richard Nyman Eskilstunassa opastavat ja auttavat romaneja työelämään ja opiskelujen pariin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marko Grönfors ja Richard Nyman ovat molemmat kunnan työntekijöitä, jotka arjessaan auttavat romaneja pois syrjäytyneisyydestä.

Työelämässäkin voi säilyttää perinteensä

Avunhakijat tarvitsevat neuvojen lisäksi rohkaisua ja keskusteluja itselleen sopivan tien löytämiseen.

Kun sekä työntekijä että työnantaja haluavat joustaa, löytyy monelle pysyvä työpaikka. Käskyttämällä työillistäminen ei sen sijaan onnistu, arvioivat Marko Grönfors ja Richart Nyman.

"Monelta ei ole ikinä kysytty, mitä sinä haluat tehdä, vaan vain annettu määräyksiä, tee tätä, tai et saa tukea."

Ricahard

"Kun kaveri itsekin tuli mukaan työelämään, hän huomasi, ettei kylään voi mennä enää yhdeksän jälkeen, koska silloin ei jaksa mennä seuraavana aamuna töihin."

Marko

"Voi aloittaa lyhyemmällä työajalla aluksi."

Marko ja Richard

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 3: Aino ja Orvo Grönfors pitävät romanikielen elävänä arjessaan

Mon, 08 Apr 2019 04:06:00 GMT

Orvo ja Aino Grönfors ovat molemmat opettaneet romanikieltä koulussa. Nykyään kieliaktivismi on saanut uusia muotoja.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

"Lattjo dives, hyvää päivää!"

Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä.

Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia.

Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä.

Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota.

"Monella romanilapsella, joka asuu Ruotsissa, tahtoo ottaa ruotsin kieli yli. He sanovat, mitä he ei tarvii romanikieltä, minä puhun suomee, ruotsia ja englantia."

Aino Grönfors

"Nyt viimeksi käänsin pappien käsikirjan kaalokielelle, toivottavasti jonakin päivänä sitä käyttävät."

Orvo Grönfors

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Mon, 08 Apr 2019 04:04:00 GMT

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia.

Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi.

"Kaikki ovat kokeneet rasismia."

Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun.

Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin.

"Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!"

Rainer

"Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa."

Roni

"Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa."

Allan

"Minä perustan oman firman."

Alvari

"Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032."

Robertino

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Mon, 08 Apr 2019 04:02:00 GMT

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen.

Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert.

Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille.

"Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta."

Fanni

"Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle."

Anita

"Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu"

Diana

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään.

Kirsi Blomberg
kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

Thu, 27 Dec 2018 05:04:00 GMT

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Sisuradion Poismuuttajat –sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ”Kotona Ruotsissa” ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

Thu, 27 Dec 2018 05:03:00 GMT

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Poismuuttajat –sarjan neljännessä osassa ”Paluumuuttajat” tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Thu, 27 Dec 2018 05:02:00 GMT

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Poismuuttajat –sarjan kolmannessa osassa ”Silminnäkijät” ääneen pääsevät ne, jotka jäivät, kun naapurit ja sukulaiset lähtivät.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Thu, 27 Dec 2018 05:01:00 GMT

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Poismuuttajat –sarjan toisessa jaksossa ”Kylä, joka melkein hävisi” suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Thu, 27 Dec 2018 05:00:00 GMT

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Poismuuttajat –sarjan ensimmäisessä osassa ”Lähtö” mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä.

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Wed, 26 Dec 2018 05:00:00 GMT

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Radiodokumentissa Tuntematon Rokka tutustutaan Suomen ehkäpä tunnetuimman fiktiivisen sotasankarin, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan, kaimaan, jonka elämästä ei jännittäviä tapahtumia puutu.

Arkistomateriaalin ja Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen haastattelujen avulla dokumentissa kuljetaan jatkosodasta kylmän sodan aikaan ja Neuvostoliitosta Suomen kautta Ruotsiin.

Voisiko oikean elämän Antti Rokalla olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi?

Dokumentin on tehnyt: Lotta Hoppu
Tuotantovuosi: 2018

Lotta Hoppu
lotta.hoppu@sverigesradio.se

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 10

Mon, 18 Dec 2017 16:20:00 GMT

Radiodraamasarjan 10 osa. Elämän tienhaarat. Vid vägs ände finns ofta nya vägskäl.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat saaneet koulutehtäväksi kirjoittaa aineen siitä, millaista on paeta. Elinan isoisä Auvo on luvannut auttaa tyttöjä ja kertoa omasta pakomatkastaan Suomesta Ruotsiin. Mutta aikaa on enää vähän ja isoisä ei vaikutakaan kertoneen koko totuutta. Kuinka he ehtivät saamaan koulutehtävän valmiiksi, ennen kuin se täytyy esitellä?

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon koulussa tahottu kirjothaan siittä ette olla pakossa. Elinan farfaari oon luvanu auttaa tyttäriä ja selittää hänen pakhoonlähöstä Suomesta Ruothiin. Mutta aikaa oon niukasti ja farfaari Auvo ei näytä ette oon kertonu koko tottuuen. Kunka net kerkiävä koulukirjotuksen kansa ennenko aika mennee umpheen?

Flykten: Anina och Elina har fått i skoluppgift att skriva en uppsats om att vara på flykt? Elinas farfar Auvo har lovat hjälpa flickorna att berätta sin historia om flykten till från Finland till Sverige. Men tiden börjar bli knapp och farfar Auvo verkar inte ha berättat hela sanningen. Hur ska de hinna få ihop skolarbetet innan det är dags för redovisning?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 9

Mon, 18 Dec 2017 16:19:00 GMT

Radiodraamasarjan 9 osa. Veriside. Blodsband.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla ja heidän täytyy yhdessä kirjoittaa kouluaine siitä, millaista on lähteä pakoon. Mutta kirjoittaminen ei edisty. Aninan koko maailma tuntuu järkkyneen, kun hän sai tietää totuuden isänsä kytköksistä terroristijärjestöön Syyriassa. Samalla Elinalle selviää, että isoisä Auvo ei ole kertonut koko totuutta perheestään Suomessa, mitä hän oikein salailee? Entä miksi Migraatiovirasto kutsuu Aninan uuteen haastatteluun? Ovatko he saaneet selville totuuden Aninan isästä?

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa ja pitävä kirjottaa yhessä siittä ette lähteä pakhoon. Mutta kirjottaminen ei eisty. Aninan mailma oon kaatunu ko s´oon saanu tietää tottuuen pappansa yhteyksistä terrori-järjestöihin Syyriassa. Samala Elina ymmärtää ette farfaari Auvo ei ole selittänny koko tottuutta hänen perheestä Suomessa. Mitä hään peittää? Miksis Migrasionverket kuttuu Aninan haastattelhuun? Oonkos net saahneet selvile tottuuen Aninan papasta?

Flykten: Anina och Elina går i samma klass och har fått i uppgift att skriva en uppstas om att fly. De har kört fast. Anina har fått sin tillvaro omkullkastad då hon fått veta sanningen om sin pappas kopplingar till terroristorganisationer i Syrien. Samtidigt inser Elina att farfar Auvo inte har berättat hela sanningen om sin familj i Finland, vad är det han undanhåller? Varför kallar Migrationsverket Anina till en till intervju? Har de fått reda på sanningen om Aninas pappa?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 8

Mon, 18 Dec 2017 16:18:00 GMT

Radiodraamasarjan 8 osa. Sekasotku. Strul.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Elina ja Anina ovat samalla luokalla ja heillä on yhteinen koulutehtävä kirjoittaa kouluaine pakenemisesta. He saavat haastatella Elinan isoisää Auvoa, joka asuu Karungissa, Tornionlaaksossa. Samaan aikaan Anina saa puhelun äidiltään. Heidät on kutsuttu Migraatioviraston haastatteluun. Käy ilmi, että Anina saa jäädä Ruotsiin. Mutta jokin ei täsmää, Anina on saanut tekstiviestin isältään, jonka hän luuli olevan kuollut. Onko Aninan äiti valehdellut Migraatiovirastolle? Perutaanko turvapaikkapäätös, jos valhe paljastuu?

Pakhoonlähtö: Elina ja Anina oon samassa luokassa ja pitävä kirjottaa siittä ette olla pakossa. Elinan farfaari Auvo Karungissa Tornionlaaksossa selittää heile ja samala Anina saapi soiton hänen mammaltansa. Heän pittää tulla intervyyhyn Migrasionsverkhiin. Ja se selviää ette Anina saapi jää Ruothiin. Mutta joku asia ei piä paikkaa, ko Anina oon saanu sms:in hänen papalta, joka hään usko ette oli kuolu. Oonko Aninan mamma valehtellu Migrasionsverkile? Ja jos se vale paljastuu, ottavakko net takasi päätöksen asyylistä?

Flykten: Elina och Anina går i samma klass och har fått i uppgift att skriva en uppsats om att fly. Elinas farfar Auvo i Karungi i Tornedalen låter sig intervjuas, samtidigt får Anina ett telefonsamtal från sin mamma. De är kallade till intervju på Migrationsverket. De visar sig att Anina får stanna i Sverige. Men något stämmer inte, Anina har fått ett sms från sin pappa som hon trott var död. Har Aninas mamma ljugit för Migrationsverket? Kommer hennes asylbeslut att rivas upp om det lögnen avslöjas?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 7

Mon, 18 Dec 2017 16:17:00 GMT

Radiodraamasarjan 7 osa. Periytyykö syyllisyys? Går skulden i arv?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Elina ja Anina ovat samalla luokalla ja he kirjoittavat yhdessä kouluainetta pakenemisesta. Elinan isoisä Auvo, joka asuu Tornionlaaksossa Karungissa, on luvannut, että tytöt saavat haastatella häntä. Mutta mitä esinettä Auvo lähtee hakemaan näyttääkseen sitä tytöille?

Pakhoonlähtö: Elina ja Anina oon samassa luokassa ja pitävä yhessäneuvon kirjottaa siittä ette olla pakossa. Elinan farfaari Auvo Karungissa Tornionlaaksossa oon luvanu heile selittää. Mutta minkäs kampheen Auvo meinaa noutaa ja näyttää tyttärille?

Flykten: Elina och Anina går i samma klass och ska tillsammans skriva en uppsats om att fly. Elinas farfar Auvo i Karungi i Tornedalen har lovat att ställa upp på en intervju. Men vad är det för sak Auvo ska hämta för att visa flickorna?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 6

Mon, 18 Dec 2017 16:16:00 GMT

Radiodraamasarjan 6 osa. Yksin et ole vahva. Ensam är inte stark.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat saaneet koulutehtäväksi kirjoittaa aineen siitä, millaista on olla pakomatkalla. He joutuvat jättämään vanhat riidat taakseen, jotta voivat onnistua koulutehtävänsä kanssa. Kertomukset paosta vaikuttavat löytyvän yhden bussimatkan päästä, Karungista Tornionlaaksosta.

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon saahne tehtävän koulussa kirjottaa siittä ette olla pakossa. Nämät joutuva vanhaat riiat jäthään jos net meinaava homman kans lykästyä.

Flykten: Anina och Elina har fått i skoluppgift att skriva en uppsats om att vara på flykt, de tvingas lägga gamla konflikter bakom sig för att lyckas med skolprojektet. Berättelserna om att fly verkar finnas en bussresa bort, i Karungi i Tornedalen.

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 5

Mon, 18 Dec 2017 16:15:00 GMT

Radiodraamasarjan 5 osa. Hyökkäys ei aina ole paras puolustus. Anfall är inte alltid bästa försvar.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Elina ja Anina ovat samalla luokalla, mutta riidoissa keskenään. Oliko se Elina, joka raapusti Aninan tuoliin sanat arabjävel? Odottamattoman tehtävän takia he joutuvat yhtäkkiä kohtaamaan toisensa ja selvittämään asian.

Pakhoonlähtö: Elina ja Anina oon samassa luokassa, mutta oon huonoissa välissä. Elinakos se priimusti ”araapi-perkele” Aniinan penkhiin? Homma joka tuli yhtäkkiä, teki ette nämät kaks jouvuit silmätysten.

Flykten: Elina och Anina går i samma klass men är ovänner. Var det Elina som klottrade arabjävel på Aninas bänk? Ett oväntat uppdrag gör att de måste konfronteras med varandra.

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 4

Mon, 18 Dec 2017 16:14:00 GMT

Radiodraamasarjan 4 osa. Olla vaiti vai puhua? Tiga eller tala?

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla. He ovat saman ikäisiä ja kumpikin rakastaa koripalloa, mutta muuten he ovat aika erilaisia. Johtuuko se heidän eroistaan, että heidän on välillä vaikea puhua ja ymmärtää toisiaan? Mitä voi tehdä, kun ei enää pysty puhumaan keskenään, kun sanat eivät enää riitä?

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa. Net oon samassa iässä ja molemat rakastava paaskettia, mutta muuten net oon aika erilaisia. Oonkos se nämät erot jokka tekevä ette välistä oon huono puhua ja ymmärtää toisia. Mitäs tekkee ko sitä ei ennää pysty toisten kansa puhuhmaan, ko sanat ei riitä?

Flykten: Anina och Elina går i samma klass. De är i samma ålder och båda älskar basket men annars är de rätt olika varandra. Är det olikheterna som gör att det ibland är så svårt att prata och förstå varandra? Hur gör man när man inte längre kan prata med varandra, när orden inte räcker till?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 3

Mon, 18 Dec 2017 16:13:00 GMT

Radiodraamasarjan 3 osa. Kun jättää jotakin, saapuu jonnekin uuteen. Att lämnat något är att komma till något nytt.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla. Se, että joutuu pakenemaan, että revitään irti omasta elämästään, voi olla maailman vaikeinta. Mutta miksi täytyy paeta? Miksi Aninan oli pakko jättää kotikaupunkinsa Raqqa Syyriassa? Miksi Elinan isoisän Auvon oli pakko paeta Suomesta? Onko jotain muutakin kuin sota, jota täytyy lähteä pakoon?

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa. Ette joutua pakhoon, ette kiskothaan sinun paikoilta, saattaa olla sitä vaikeinta mitä oon. Mutta miksis pittää lähteä pakhoon? Miksis Anina hääty jättä kotikaupungin Raqqan Syyriassa. Miksis Elinan farfaari Auvo joutu pakhoon Suomesta. Onkos jotaki muuta ko sottaa mitä häätyy lähteä pakhoon?

Flykten: Anina och Elina går i samma klass. Att tvingas fly, att slitas upp från sin tillvaro kan vara det jobbigaste som finns. Men varför måste man fly? Varför var Anina tvungen att lämna sin hemstad Raqqa i Syrien. Varför var Elinas farfar Auvo tvungen att fly från Finland? Finns det annat än krig man kan fly ifrån?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 2

Mon, 18 Dec 2017 16:12:00 GMT

Radiodraamasarjan 2 osa. Emme pakene jonnekin, vaan jostakin. Man flyr inte till något utan från något.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla. Anina on joutunut jättämään kotinsa Syyriassa, Elinan isoisä joutui jättämään kotinsa Suomessa jo kauan sitten. Miltä tuntuu kun saa tietää, että joutuu jättämään perheensä, kotinsa ja turvansa?

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa. Anina oon joutunu jäthään koinsa Syyriassa. Elinan farfaari häätyy jättää hänen koin jo aikoja sitten. Miltä tuntuu ko saapi tietää ette häätyy jättää perheen, koin, ja turvan?

Flykten: Anina och Elina går i samma klass. Anina har fått lämna sitt hem i Syrien, Elinas farfar fick lämna sitt hem i Finland för länge sedan. Hur känns det att få reda på att man måste lämna sin familj, sitt hem, sin trygghet?

Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 1

Mon, 18 Dec 2017 16:11:00 GMT

Radiodraamasarjan 1 osa. Muistot rakentuvat rakkaimpien ympärille. Runt dom man älskar byggs minnena.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla. Anina on juuri tullut Ruotsiin. Elinan isoisä tuli Ruotsiin yli seitsemänkymmentä vuotta sitten, hän pakeni sotaa Suomesta. Mitä muistoja heillä on sodasta, entä ajalta ennen sotaa? Mitkä muistot tahtoisi säilyttää, mitkä muistot haluaisi mieluiten unohtaa?

Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa. Anina oon juuri tullu Ruothiin. Elinan farfaari tuli Ruothiin jo yli seittemänkymmentä vuotta sitten, jo ennen sottaa. Mitä muistoja haluaa säästää, mitä muistoja haluaa mielumin uhohtaa.

Svenska: Anina och Elina går i samma klass. Anina har nyligen kommit till Sverige, Elinas farfar kom till Sverige för mer än sjuttio år sedan, han flydde undan kriget i Finland. Vilka minnen bär de med sig från kriget, från tiden innan kriget? Vilka minnen vill man bevara, vilka minnen vill man helst glömma?

Mamut - Abdirahim Husu Hussein: Ihmiset liikkuvat jatkuvasti Suomeen ja pois Suomesta

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Abdirahim Husu Hussein kehuu kun on kehuttavaa, kritisoi kun on kritisoitavaa, ja näkee maahanmuuttajuuden, erilaisuuden ja erilaiset identiteetit arjen asioina.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Abdirahim Husu Hussein on tullut monelle suomalaiselle tutuksi Ali ja Husu -radio-ohjelmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen ohjelma yleisradiossa, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä tekee keskusteluohjelmaa suorana lähetyksenä.

– Ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä oli 100 000 kuuntelijaa. Se oli siis haluttu ja toivottu, ja uskoisin ohjelman olevan sitä myös jatkossa lisääntyvän maahanmuuton myötä, Hussein kertoo.

Suomalaisuuden oudoksumisesta suomalaisuuteen samaistumiseen

Somaliasta sotaa pakeneen Husseinin tie kävi muutaman Afrikan valtion kautta Suomeen. Noin 15-vuotiaana tulleen Husseinin koulunkäynti oli normaalia, vaikka syrjintää joutuikin jonkin verran kokemaan.

Kokemukset siitä, ettei ole tervetullut, aikaansaa samaistumisen kaikkiin muihin kuin suomalaisiin.

Juontaja Abdirahim Husu Hussein

Ajan myötä samaistuminen suomalaisiin hiipi elämään pikkuhiljaa. Yksi samaistumisen kohde oli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri, Anneli Jäätteenmäki.

– Samaistuin siihen poliittiseen ajojahtiin, joka hänelle aiheutettiin. Aloin ihailla häntä, ja tähän päivään asti hän on hyvä ystäväni, toteaa Hussein.

– Nyt olen sen verran suomalaistunut, että pystyn samaistumaan useampaan suomalaiseen. Vaikkemme näytä samalta, meissä on samaa.

Sukupolvien Suomi

Hussein näkee, että hänen lapsensa elävät erilaisessa Suomessa, kuin mitä hän on elänyt. Hän on kantanut taakkaa synnyinmaastaan Somaliasta ja siellä olevista ihmisistä. Hänenja lapsillaan ei ole samaa kokemusta.

Lasteni ainoa arki on se, että he ovat syntyneet Suomessa, he eivät tunne muuta yhteiskuntaa kuin tämän yhteiskunnan ja tämä on heidän kotinsa.

Juontaja Abdirahim Husu Hussein

Isänä Hussein uskoo opiskelun tärkeyteen, ja kokee olevansa siinä suhteessa konservatiivinen – lapsista ei saa tulla laiskoja tai riippuvaisia. Kielten suhteen Hussein on kokenut, että lasten tulee osata oma äidinkielensä somalia hyvin, jotta he voivat oppia hyvin muita kieliä.

– Kielet ovat tärkeitä: Mitä enemmän kieliä puhuu, sitä rikkaampi ihminen on.

10 000. haastattelu identiteettikysymyksistä

Kysymykset identiteettiin ja erilaisuuteen liittyen eivät ole uusia Husseinille. Kuitenkin hän pitää keskustelujen toistamista tärkeänä niitä ihmisiä silmällä pitäen, jotka eivät halua ymmärtää miten maahanmuuttajataustaiset elävät.

Henkilökohtainen suhtautuminen siihen, ettei näytä samalta kuin valtaväestö, on vaihdellut.

Olin Suomeen tultuani jopa vihainen itselleni siitä, miksei jumala tehnyt minusta valkoista ihmistä, joka sopeutuisi tähän yhteiskuntaan.

Juontaja Abdirahim Husu Hussein

Juontaja pääsi kuitenkin tunteesta yli, mistä on kiittäminen hyväksyviä suomalaisia. Hän tuo esiin eritoten ensimmäisen suomalaisen tyttöystävänsä: Mikäli tämä kaunis olento hyväksyy minut sellaisena kun olen, miksen hyväksyisi itse itseäni?

– Kaverit, naisystävät ja työnantajat auttoivat paljon. Kiitos niille suomalaisille, jotka ovat olleet elämässäni 15-19-vuotiaana.

– Nykyään näen maailman komeimman ja itsevarmimman miehen peilistä. En lähde enää siitä, että pelkään maailmaa. Nyt lähden siitä, että olen itseni ja kysyn "maailma oletko valmis?", kertoo Hussein.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Mamut - Oleg Oksanen: Sen näkee, jos joku ei ole asunut Suomen ulkopuolella

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Venäläis-virolais-suomalaisuuden risteyksessä Oleg Oksasen on vaikea vastata kysymykseen, mistä hän on kotoisin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

– En tunne itseäni suomalaiseksi tai virolaiseksi. Ehkä eniten venäläiseksi, mutten myöskään ole venäläinen.

Näin puhuu 29-vuotias Oleg Oksanen, joka on muuttanut perheensä kanssa Suomeen kaksi viikkoa ennen Neuvostoliiton hajoamista.

Hän kokee omistavansa pieniä kulttuureita joka maasta, ja Oksanen näkee tärkeäksi sen, että ihminen tietää mistä tulee. Sillä, että on asunut eri kulttuureissa ja nähnyt ihmisiä, on vaikutus.

Minulla on Suomessa kavereita, jotka eivät ole koskaan asuneet missään muualla kuin Suomessa. Ja sen näkee kyllä.

Oleg Oksanen

Myös Espanjassa ja Itävallassa asuneena Oksanen kokee, että ulkomailla asuessa oppii paljon hyvää. – Oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Kouluun sopeutumisen vaikeus

Oksanen on ollut viisivuotias astuessaan lastentarhaan Suomessa. Ensimmäisestä päivästä hän muistaa sen, ettei hän ymmärtänyt mitään. Kuitenkin suomen kieli tarttui hyvinkin nopeasti.

Kouluajat eivät olleet kuitenkaan helppoja. Venäläisen kulttuurin ja kielen tausta aiheutti "ryssä"-kommentointia ja asetti Oksasen vaikeaan asemaan. Tappeluita tuli.

– Vuonna 1991 ei ollut paljoa maahanmuuttajia, eikä venäjänkielisiä. Lapsille oli ehkä opetettu, että venäjän kielen puhuminen oli huono asia, Oksanen miettii.

Omat vaikeudet koulukiusaamisesta änkytykseen ovat opettaneet Oksaselle paljon.

Nykyään yritän puolustaa ihmisiä, jotka ovat heikompia.

Oleg Oksanen

Venäläisyys Suomessa

Koska Oksasella on sekä virolais- että venäläistaustaa, hän osaa kommentoida näihin ryhmiin liittyviä asenteita Suomessa:

– Virolaiset ja suomalaiset ovat ikään kuin sisaruskansat, kun taas venäläisyyttä kohtaan on enemmän vihaa. Luulen kuitenkin tämän häviävän, Venäjän nykyisestä huonosta asemasta huolimatta.

Kun Oksasen perhe muutti Suomeen, hän koki tilanteen olleen hankalampaa hänen vanhemmilleen kuin lapselle itselleen – pienenä ei ymmärtänyt ihan kaikkea. Suomi on kuitenkin muuttunut, sillä eri kulttuureista on tullut maahan enemmän ihmisiä.

Suomi on iso maa, jossa on vähän ihmisiä. Se tarvitsee erilaisia ihmisiä.

Oleg Oksanen

– Tänä päivänä Suomeen muuttaville nuorilla ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen. Maahanmuuttajia on katukuvassa enemmän.

Kansallisten identiteettien välimaastossa

Vanhempien venäjänkielisyys ja venäjänkielisten uutisten katselu ovat osa Oksasen elämää. Kuitenkaan täysin venäläiseksi hän ei itseään miellä. Mikäli tulevaisuus tuo lapsia tullessaan, kasvatuksessa kielten ja kulttuurien välille tulee sekoitus.

– Puhun heille venäjää, ehkä suomeakin. Mielestäni on tärkeää, että lapset puhuvat pienestä saakka montaa kieltä, Oksanen kertoo.

– Haluaisin välittää heille myös traditioita: Kuinka olla herrasmies ja kunnioittaa vanhempia. Myös ruokakulttuuri on tärkeää.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Mamut - Warda Ahmed: Me ei olla kaikki tultu Suomeen eilen

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Warda Ahmediin kertoo, ettei samaa keskustelua jaksa käydä sellaisen osapuolen kanssa läpi, joka ei opi edellisestä kerrasta mitään.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kasvatustieteen opiskelija, äiti, sarjakuvataiteilija, antirasistinen feministiaktivisti, eri järjestöjen hallistusten jäsen... Warda Ahmedista on moneksi.

Nelivuotiaana Somaliasta Järvenpäähän tullut, nykyinen vantaalainen testaa joskus kysyjää, joka kysyy "Mistä olet kotoisin?"

– Usein sanon, että olen Järvenpäästä. Se ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan jatkavat kysyen "Mistä olet oikeasti kotoisin" tai "Mistä vanhempasi ovat kotoisin", Ahmed kertoo.

Ennakkoluulot hankaloittavat elämää

Mun ei tarvitse korostaa erilaisuuttani, sillä muut tekevät sen puolestani.

Sarjakuvataiteilija Wanda Ahmed

Ihmisten jatkuva kysyminen syntyperästä ja muista yksityisasioista syö Ahmedin mukaan energiaa, ja hän toivoisi sen loppuvan. Ihmiset olettavat paljon toisten ulkonäöstä taustan määrittäjänä, ja se on väärin.

– Koen etnistä profilointia - virastoista arkisiin kanssakäymisiin. Viime vuonna aika usein joku on tullut haukkumaan tai käskemään pois. Pahimpina jaksoina pyrin välttelemään esimerkiksi ratikoita, koska tilanteesta ei pääse pois, Ahmed toteaa.

– Kerran pankissa epäröitiin kansalaisuuttani, vaikka virkailija oli juuri nähnyt Suomen passini.

Maahanmuutto jo vanha ilmiö

Kun mediassa keskustellaan maahanmuuttajista, ikään kuin kuvitellaan, etteivät maahanmuuttajataustaiset ole osana yleisöä. He kuitenkin ovat ja kommentoivat keskustelua, josta usein yllätytään. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö.

Olen tullut Suomeen 25 vuotta sitten. Kuitenkin edelleen jollekin on shokki, että rajan yli voi tulla ja turvapaikkaa voi hakea.

Sarjakuvataiteilija Wanda Ahmed

Ahmed näkee rasismin rakenteellisena, joka kohdistuu rodullistettuihin, Suomessa asuviin ihmisiin. Tämä tulee esiin monella tavalla ennakkoluuloisuutena.

– Yksi esimerkki on koulussa kannustaminen. Somalityttönä minulle ei sanottu, että "sinusta voi tulla mitä vaan", ja sillä on seurauksensa, Ahmed kertoo.

Suomi muuttuu - mutta mihin suuntaan?

Suomi on muuttunut, mutta kysymys kuuluukin, ketkä sitä muuttavat ja mihin suuntaan.

– Maata on ollut muuttamassa todella vähän kaltaisiani ihmisiä. Joten se ei ehkä mene siihen suuntaan, johon minä haluaisin sen menevän, Ahmed miettii.

– Haluan, että suomalaisuutta määritellään uudelleen. Ongelmana nykyisin on se, että samassa sanassa yhdistyvät identiteetti, kansalaisuus ja kansallisuus. Tämä tekee määrittelystä kapean, valkoisen ja kristillisen.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Mamut - Ali Jahangiri: Ihmisiä ärsyttää se, ettei enää ole selkeää suomalaisuutta

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.

Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".

Koomikko Ali Jahangiri

Hän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa.

– Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.

Komiikkaa kipupisteissä

Lapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.

Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.

Koomikko Ali Jahangiri

Kosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä.

– Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.

Erilaisuuden edut ja taakka

Jahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen.

– Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.

Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:

Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.

Koomikko Ali Jahangiri

Erilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi.

– Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.

Kehitys on aina hyvästä

Mielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".

Koomikko Ali Jahangiri

Maailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.

Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä.

– He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Mamut - Koko Hubara: Kuka saa olla suomalainen?

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kysymys koskien vanhempien alkuperää saa Koko Hubaran varpailleen. Hän periaatteessa vastustaa kysymystä syntyperästä:

– Aina, kun kyseessä on ei-valkoihoinen henkilö, hänen tarinansa alkaa hedelmöityksestä ja siihen liittyvästä rakkaustarinasta. Se ei kiinnosta minua, sillä asian esiin tuomisen kautta joutuu ikään kuin oikeuttamaan oman olemassaolonsa.

Valkoihoiset rodullistavat tummaihoisia

Kyse on rodullistamisesta, jolle Hubara kokee altistuvansa suurimmassa osassa arkisen elämän eri tilanteista.

Nimenomaan risteymä sukupuolesta ja etnisyydestä on itse kokemani rodullistamisen ytimessä.

Toimittaja Koko Hubara

– Usein on ajateltu, että olen tekemässä jotakin muuta, kuin mitä olenkaan. Esimerkiksi yliopistolla useammin kuin kerran minua on erehdytty luulemaan vaihto-oppilaaksi, siivoojaksi tai keittiöntyöntekijäksi.

Hubaran mukaan myös yksityisasioita kysellään rodullistamisen kautta erityisen herkästi:

– Käynkö töissä, elänkö sosiaaliturvalla, ovatko vanhempani yhdessä, onko isäni hyljännyt minut ja olenko pakolainen, Hubara listaa harmistuneena.

Mihin tarvitsemme valtioita ja nationalistista ajattelua?

Hubara pohtii, miksi suomalaisuus pitää pitää tarkasti rajattuna ja vaaleana.

– Suomalaisuuteni on itsestään selvää minulle, mutta olen huomannut, ettei se ole sitä muille.

En mahda suomalaisuudelleni mitään.

Toimittaja Koko Hubara

Koska Hubaran omaa suomalaisuutta haastetaan jatkuvasti, hän kokee haastamisen tarvetta takaisin. Hän näkee muutoksen tarvetta Suomen valtiossa, rajoissa ja itsenäisyydessä:

– Tässä hetkessä meidän pitäisi avata rajamme ja käyttää kykyämme rauhaan ja hyvinvointiin yli rajojen muiden hyväksi.

Vajavainen suomen kieli

Erilaisten ihmisryhmien nimittäminen on hankalaa. Ryhmien ulkopuolisten jäsenten rajanvedot siitä, mitä ryhmää ja millaisia kokemuksia toinen edustaa, on herkkä ja monimutkainen asia.

– Itse käytän nimitystä ruskeat tytöt, koska se kuvaa tarkasti sitä, mitä olen. Suomen kielessä ei ole riittävästi sanoja kuvaamaan etnisyyttä, joten lainasanoja esimerkiksi englannin kielestä on tarvittu, Hubara toteaa.

Hubara näkee, että nimittämiseen liittyvät ongelmat ovat valkoihoisten ongelmia: Miten omasta itsestä koettu erilaisuus lokeroidaan?

Isäni on ollut Suomessa 33 vuotta. Milloin hän ei enää ole maahanmuuttaja?

Toimittaja Koko Hubara

– Olen syntynyt täällä Suomessa. Mikä ihme on toisen polven maahanmuuttaja?

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä.

– Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.

Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta.

Muusikko Biniyam Schelling

Vedellä hiukset suoriksi

Schellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta.

– Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.

Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen:

– Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.

Suomalaisuuden dilemma

Biniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen.

– Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.

Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.

Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.

Muusikko Biniyam Schelling

– Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.

Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii

Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.

Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.

Muusikko Biniyam Schelling

Vaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi.

Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi.

– Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Mamut - Jani Toivola: Keskustelu erilaisuudesta alkaa aina nollasta

Thu, 23 Jun 2016 09:00:00 GMT

Tumma ihonväri valkoihoisen enemmistön yhteiskunnassa ei vieläkään ole saumaton seikka, vaikka äänien ja ihmisten kirjo yhteiskunnassa lisääntyy.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Hämmennystä herättävä ihonväri

Suomessa syntynyt ja kasvanut kansanedustaja Jani Toivola on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa suomalais-kenialaisten juurtensa välimaastossa. Vaikka Toivolalla ei ollut varttuessaan kosketusta afrikkalaisiin juuriinsa, tumma ihonväri on herättänyt ulkopuolisten reaktion.

– Mikä minuun koko ajan yhdistettiin, oli minulle yhtä vierasta kuin kenelle tahansa muulle keskivertoihmiselle, mutta kuitenkin edustin sitä jollakin tavalla yhteiskunnassa, Toivola summaa.

Muiden reagointi omaan ihonväriin on ajoittain luonut hämmennystä. Esikoulussa saatu kehoitus "painumaan sinne missä pippuri kasvaa" pisti pohtimaan tummaa ihoa, kotia ja kuuluvuutta.

Mihin mä siellä Afrikassa meen kun mä en tunne siellä ketään?

Kansanedustaja Jani Toivola

Ympäristön reaktiot muistuttivat omasta erilaisuudesta. Kokemus ainoana erinäköisenä olemisesta kantautui toiveeseen näyttelijän ammatista.

– Osaako teatterimaailma käsitellä minun näköisiäni ihmisiä, tai voinko esittää perinteisiä suomalaisia rooleja, Toivola muistaa miettineensä.

Yhteiskunnan kuvasto

Yhteiskunnassa, jossa valtaosa näyttää samalta, Toivola nostaa tärkeäksi ymmärtää millaisia ihmisiä nostetaan näkyviin.

Millaisia kuvia on yhteiskunnassa, kuka niistä löytää itsensä ja kuka ei.

Kansanedustaja Jani Toivola

– Kyseessä voi olla kirjoitettua kuvaa, tai henkilöt sanomalehdistä koulukirjojen kuvitukseen, Toivola jatkaa. Hän yhdistää tämän yhteiskunnan kuvaston määrittämään osallisuuden tunnetta, joka jakaa ihmiset osallistujiin ja osallistumattomiin.

Passiivisesta mielikuvasta valokeilaan

Kehitys yhteiskunnallisella tasolla voi junnata paikoillaan. Päättäjän kengissä Toivola on joutunut kokemaan, miltä tuntuu elää yhteiskunnassa, jossa muun muassa ulkonäkö herättää aggressiivisia tunteita.

Säännöllinen, negatiivinen palaute alkaa aina kytköksellä henkilökohtaiseen: Seksuaaliseen suuntautumiseen tai ihonväriin.

Kansanedustaja Jani Toivola

Toivola on myös havahtunut toisen tummaihoisen julkisuuden henkilön, Mustan Barbaarin haastattelua kuunnellessaan samojen teemojen toistumiseen.

– Pysähdyin tajutessani, että olen vastannut ihan samoihin kysymyksiin ihonväristä ja erilaisuudesta 15 vuotta sitten.

Mediassa keskustelu alkaa Toivolan mukaan usein nollasta. Oletuksesta siitä, ettei valtavirta ole ollut kosketuksissa erilaisuuden kanssa. Tämä ei käy, vaan keskustelun tulee olla kehittyneempää, jotta asiat todella edistyvät.

Ihmiset ovat omilla vahvuuksillaan tulleet esiin, heillä on annettavaa ja voivat itse ratkaista kysymyksiä.

Kansanedustaja Jani Toivola

– Nyt kun ääniä tulee esiin enemmän, näiden tyyppien pitää olla etulinjassa toimijan roolissa. Ei neuvonantajina päättäjien vieressä, eikä varsinkaan passiivisina mielikuvan myyjinä - siitä asetelmasta on päästävä kauas ja lujaa.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja

Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.

– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.

Maria Rautpalo

Jääkiekko meni kaiken edellä

– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.

Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.

Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.

Tero Tuomarila

Suurperheen uranainen

Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.

Teija Kaarre

Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.

– Me päätettiin rakentaa talo!

2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.

– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1980-luvun permanentti ja värilliset vaatteet veivät vanhan punkkarin hautaan

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.

Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.

Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin.

Hannu Cronemyr

Hannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.

Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä.

Hannu Cronemyr

Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.

Botkyrka - suomalaisten kylä

Tarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.

– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.

Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.

80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut.

Tarja Saarikko

Suomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissä

Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken.

Salme Lilleberg Eriksson

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla.

Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt.

Reijo Kittilä

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa.

Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla.

Heikki Ruusila

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1960-luvulla tultiin suoraan liukuhihnalle

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.

Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta.

"Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"

Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.

Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.

Taisto Ronkainen

– Siinä se nuoruus meni mukavasti.

Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.

Rakkaus syttyi tansseissa

Maija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.

Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.

Maija Ronkainen

Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.

– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.

Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.

– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!

Ruotsi oli kuin kultakaivos

Erkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.

– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!

– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.

Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.

Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.

Erkki Parviainen

– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.

Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa.

Kesäillat Tukholman huumassa

– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.

Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.

Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi.

Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.

Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.

Tarja Saarikko

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin

Wed, 22 Jun 2016 09:00:00 GMT

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.

– Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.

Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.

Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.

Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan.

Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.

Arvo Lattunen

Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.

– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.

Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriin

Turkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.

– Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.

21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.

Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.

Airi Lepistö

Sain ottaa mukaani vain yhden nuken

Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.

Virpi Korhonen

Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.

Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.

– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.

Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.

– Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä.

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Maamme tulevaisuus - "Haluan tappaa kaltaiseni naisen"

Tue, 16 Feb 2016 10:00:00 GMT

Maamme tulevaisuus auttaa sinua löytämään rakkauden. Katsokaa tänne kaikki rakkautta kaipaavat teeveepelaajagangstaz ja byrokraattiromantikot.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Oinaiden ei kuitenkaan kannata harrastaa liikaa rakkautta. Horoskooppiohjelma Kristallikuula paljastaa miksi.

Obs! Huom! Tämä on Maamme tulevaisuuden viimeinen jakso. Ei syytä huoleen.

Lina Puranen & Maziar Farzin
featuring: Jorma Ikäheimo
sisuwebb@sverigesradio.se

Maamme tulevaisuus - Somemaailman tulevaisuus

Tue, 16 Feb 2016 10:00:00 GMT

Some, eli sosiaalinen media on uusi ilmiö, joka luo sekä epävarmuutta että hämmennystä. Maamme tulevaisuudessa on hiphop-henkinen teemaviikko: #haschtagi.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Uuden #haschtagi-teemaviikon kautta Maamme tulevaisuuden kuuntelijat ohjataan haschtagien maailmaan.

Radiopsykologi auttaa desperaattia teininuorta, jonka isoäiti on ihan koukussa Twitteriin. #radiopsyko

Ennen sillä oli aina paljon pullaa ja muuta, nyt se tarjoaa ruskean banaanin...

Jaksossa myös nuorten reippaasta #hiphoptempauksesta. #lol

Maziar Farzin & Lina Puranen
sisuwebb@sverigesradio.se

Maamme tulevaisuus - Nu även på svenska: Besök exotiska Sverigefinland

Tue, 16 Feb 2016 10:00:00 GMT

Här bjuder Maziar och Lina i Maamme tulevaisuus på sverigefinsk humor levererad på Sveriges officiella majoritetsspråk svenska.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ah – Sverigefinland, denna stolta nation i miniatyrform, utspridd över orter som Hälleforsnäs och Tumba, befolkad av sverigefinnar av alla kulörter och former.

Paketerad som ett humorprogram med vanilj på utsidan och ännu mer vanilj på insidan. Strösslet består av ett rasdiskriminerande horoskop och allt hålls ihop av en redig svensk strut som inte är rasist.

Till sist navet i sverigefinskt mode och inredning: containerfyndsrapporten tar tempen på de senaste fynden i hela landet.

Lina Puranen & Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Maamme tulevaisuus - Linda Lampeniuksen rinnalla on turvallinen olla

Tue, 16 Feb 2016 10:00:00 GMT

Maamme Uutiset paljastaa, kuinka Tukholman pohjoisissa betonilähiöissä sorretaan ruotsinsuomalaisia, ja miten Linda Lampenius tekee vähemmistötyötä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Maamme uutiset on tavannut järkyttyneitä akallalaisia.

Hallintoaluetarkkailu jatkuu: tällä kertaa Beskahammarissa, jossa blondi ja isorintainen Linda Lampenius on edistänyt ruotsinsuomalaisuutta.

Viikon containerilöytöraporttissa luvassa löytöjä monilta paikkakunnilta. Simrishamnissa on löydetty kuollut orava, Carl Johan Wallgrenin uusin kirja sekä naisten alushousut.

Maziar Farzin & Lina Puranen
sisuwebb@sverigesradio.se

Maamme tulevaisuus - Apua, vaimoni on Matti Nykänen!

Tue, 16 Feb 2016 10:00:00 GMT

Onko sinulla henkisiä ongelmia? Radiopsykologi on mentaalinen tukesi eetterissä ja Kristallikuula paljastaa tulevaisuuden ilot ja surut.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Radiopsykologi neuvoo hysteeristä puolisoa, jonka vaimo ei petä eikä ryyppää, vaan on muuttunut Matti Nykäseksi.

Suurin pelko on, että kohta nähdään se teeveessä Stuttgartissa.

Tässä jaksossa myös Kristallikuula, ruotsinsuomalaisten ikiomat horoskoopit, jossa tällä viikolla Ravulle ja Leijonalle on luvassa perjantaiseksiä ja sipsipussi.

Lina Puranen & Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se